Kuva on Mouhijärven kirkosta 18.6.2017. Kristus on läsnä jokaisessa messussa. Siitä kiitämme häntä suunnattomasti.
Alkuaan Kristuksen kirkastuksen päivää on vietetty kuudes elokuuta. Monissa kirkoissa näin tehdään edelleenkin. Meillä juhlapäivää vietetään 8. sunnuntaina helluntaista.
Jeesus nousi kirkastusvuorelle. Kolme oppilastaan mukanaan. Hänen olemuksensa tuli julki. Jeesus on Jumala ja ihminen yhdessä persoonassa. Vanhan testamentin Mooses ja Elia ilmestyivät joukkoon. Jumalan ilmoitus tuli näkyviin. Sekä Laki että Profeetat todistavat Jeesuksesta. Koko tuon ajan Raamattu oli edustettuna. Kaksi vanhinta osaa aikamme Vanhasta testamentista. Mooses Lain ja Elia Profeettojen edustajana.
Kirkastussunnuntai julistaa, että Jeesus on koko Raamun ydin ja keskus. Jumalan sana julistaa, että Jeesuksessa Jumala on tullut luoksemme. Jeesus on meidän pelastajamme. Hän on Vapahtaja, koko maailmalle. Hän on ihmiskunnan toivo. Häneen me uskomme.
SUNNUNTAI 31.7.2022
Kirkastussunnuntai toiselta nimeltään Kirkastettu Kristus
Kristuksen kirkastumisen päivä
Juhlapäivän psalmi on Ps. 97:1–2, 5–6, 10–11
Israelin kansa vapautui Punaisella merellä. Silloin kansalle avautui tulevaisuus. Seurasi Jumalan puhuttelu Siinain vuorella. Vuori vapisi ja pilvi verhosi vuoren. Jumala astui esiin. Hänen suuruutensa tuli julki. Koko kansa vapisi. Kaikki ymmärsivät, että Jumala puhuu. Jumala ilmoitti itsensä. Hän teki pyhän liiton kansansa kanssa.
Kirkastuspäivän psalmi jatkaa tästä. Psalmissa kerrotaan sama uusin sanoin. Jumala on kuningas. Hän hallitsee koko maailmaa. Hän on kaiken luonut. Hän ylläpitää kaikkea. Hän on Kaikkivaltias. Hän on Herra.
Psalmissa tämä Jumalan ilmoitus tuo esiin Messiaan. Jumala on koko maailman vanhurskaus. Hän ottaa yhteyttä luomaansa maailmaan. Hän tulee luoksemme. Jeesuksessa tämä lupaus toteutui. Vapahtajamme pelastustyön takia meillä on kaikkien syntien sovitus. Kristuksen nimessä meillä on turva ja apu. Jumalan, Kaikkivaltiaan, turvissa elämme.
Psalmimme kytkee yhteen Siinain tapahtuman Ilmestysvuoren tapahtumaan. Jumalan puhuttelu ihmisille saa täyttymyksensä Jeesuksessa.
Psalmimme ajatus toistuu Jeesuksen lähetyskäskyssä. Jeesus sanoo, että hänelle on kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Vapahtajamme sanoo, että koko maailman kaikki kansat tehdään oppilaiksi. Kaikkien kansojen jokainen ihminen. Kasteen kautta se tapahtuu, kertoo Armahtajamme Jeesus. Vesi vuodatetaan kasteen toimituksessa Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Tähän liittyy elämän lupaus. Jeesus pysyy kanssamme koko ajan. Jokaisena elämämme päivänä. Hän ei meitä jätä, vaan vie meidät perille asti. Jumalan opetuslasten osaan: Taivaan iloon ja riemuun.
Eipä siis ihme että psalmimme riemu pursuaa reunojensa yli. Se julistaa Jumalan vanhurskautta. Siitä me ilakoimme. Kiitoksemme soi täysin rinnoin, täysin mielin, iloisin kielin.
Kirkastussunnuntain psalmi:
Herra on kuningas! Riemuitkoon maa,
iloitkoot meren saaret ja rannat!
Pilvi ja pimeys ympäröi häntä,
hänen istuintaan kannattavat vanhurskaus ja oikeus.
Vuoret sulavat kuin vaha Herran edessä,
maailman hallitsijan edessä.
Taivaat julistavat hänen vanhurskauttaan,
kaikki kansat näkevät hänen kunniansa.
Te, jotka rakastatte Herraa, vihatkaa pahaa!
Herra on omiensa turva, hän pelastaa heidät pahojen käsistä.
Päivä koittaa vanhurskaille,
ilo niille, joiden sydän on puhdas.
Ps. 97:1–2, 5–6, 10–11
Kirkastussunnuntain aihetta esitellään ja tekstit näytetään täällä
https://www.kirkkovuosikalenteri.fi/kalenteripaiva/sunnuntai-31-7-2022/
Matias
Kaksi kohtaa kiinnitti huomioni. Ensin tämä: ”Mooses ja Elia ilmestyivät joukkoon”. Jeesus väitti Johannes Kastajan olevan Elia, kun nyt kuitenin Elia ilmestyi lopussa itsenään, niin valehteliko Jeesus, vai mistä on kysymys tämän tapauksen kohdalla?
Oliko Johannes Kastaja vain olematon olento, vai menikö hän kadotukseen, kun Elia itse ilmestyi näytille?
Toinen kohta on tämä. ” Sekä Laki, että profeetat todistavat Jeesuksesta ” ?
Ei Laki todista mitään, vaan ohjeistaa sanan kautta ihmisiä oikeinelämisen taitoihin ja tekoihin. Ihmisellä on sitten vapaus valita, noudattaako vai ei, ja seuraukset ovat sen mukaiset, omasta syystä.
Laki/lait on siis Jumalan sanaa.
Nykykäsityksen mukaan Sana on lauseessa oleva yksikkö, joka sisältää merkityksen ja koostuu kirjaimista, eli ensin tulivat kirjaimet/ merkit.
Profeetoista, eli ennen häntä tulleista Jeesus sanoo: ” Kaikki ennen minua tulleet ovat rosvoja ja ryöväreitä. ”
Ja kaiken lisäksi Jumala aikoi hävittää kaikki profeetat ja muut ennustelijat maasta, koska heistä ei ole mitään hyötyä tälle kansalle.
Ja eipä heitä enää olekkaan ei ole ollut pitkiin aikoihin.
Tarja
Kiitos puheenvuorostasi
Vastaan vain kysymykseesi Laista ja Profeetoista. Tekstissäni viittasi Jeesuksen ajan käytössä olleisiin vakiintuneisiin Raamatun kokoelmiin. Ajatukseni on että koko tuon ajan käytössä ollut Raamattu oli Mooseksen ja Elian hahmossa edustettuna Kirkastusvuoren tapahtumassa.
Jeesuksen aikana oli kaikkien juutalaisten yhteinen Raamattu vain Toora eli Laki eli Viisi Mooseksen kirjaa.
Sen lisäksi useampi Jeesuksen ajan noin 15 eri suuntauksesta hyväksyivät Nevi’im eli Profeetat Raamattuun kuuluviksi.
Sen sijaan Vanhan testamentin uusimmasta osasta Ketuvimin eli Kirjoitusten osuudesta oli hyvinkin suuria eroja, mitä niistä katsotaan kokoelmaan kuuluviksi vai eikö mitään.
Vasta Jamniassa kokoontuneitte hepreankielisten juutalaisten joukossa he noin vuosina 100 – 130 jKr. pääsivät oman suuntauksensa Kirjoituksista yhteisymmärrykseen. Heidän keskuudessaan ensimmäinen juutalaisten paavi oli Hillel I, joka otti hoitaakseen aikaisemmin ylipappien tehtävänä olleet synagogan esimiesten yhdyshenkilönä ja kokoajana ole sekä juutalaisen juhlavuoden vahvistaminen jokaista vuotta varten erikseen.
Tähän Jamniassa määriteltyyn Kirjoituksia eli Ketuvimia koskevaan Raamattuun eivät kuitenkaan juutalaisten valtaenemmistöön kuuluvat kreikankieliset juutalaiset aluksi tulleet mukaan, vaan heillä oli Septuagintan mukainen Raamatun kokoelma, missä siinäkin oli eroja eri käsikirjoitusperinteiden kesken. Vasta myöhemmin, kun historia meni eteenpäin, synagogiin jääneet juutalaiset siirtyivät heprealaiseen liturgiaan ja Jamnian päätöksen mukaiseen Raamattuun.
Kristityt puolestaan pitivät Septuagintan kokoelmaa omana Raamattunaan. Kreikan kieli yhdisti hyvinkin monen paikallisen kielialueen Kristukseen uskovia.
Tarja
Kiitos tarkkaavaisesta tekstin lukemisesta ja ajattelusta.
Kun Jeesus puhuu Johannes Kastajasta Eliana, niin hän tarkoittaa tällä sitä, että Johannes Kastajan toiminta oli merkitykseltään samaa luokkaa kuin Elian toiminta oli Vanhan testamentin puolella. Niin kuin Jumala oli käyttänyt Eliaa profeetan tehtävässä omana aikanaan, niin Jumala oli nyt käyttänyt Johannes Kastajaa yhtä merkittävässä profeetan tehtävässä kirkastamaan Jumalan valtakunnan esiin tuloa Jeesuksessa.
Kun Elia ilmestyi Jeesuksen seuraan Kirkastusvuorella, niin silloin kyseessä oli hänen hetkellisestä näyttäytymisestään opetuslasten silmien nähtäväksi. Siis lyhyt vierailu taivaan asunnosta maan päälle näkyvään muotoon ilmestyneenä.
Tarja
Viittaat Jeesuksen puheeseen rosvoista ja ryöväreistä.
Nämä sanat eivät olleet suunnattu Vanhan testamentin profeettoja vastaan. Sen sijaan niiden sanoma oli suunnattu itse itsensä Messiaiksi julistaneita vääriä messiaita vastaan. Tällaiset olivat tulleet muka suurina Jumalan lähettäminä vapauttajina, mutta toiminnallaan nämä olivat tuottaneet ainoastaan epäjärjestystä ja tuhoa ympärilleen. Jumalan antaman pelastustuksen sijaan nämä olivat hajottaneet Jumalan kansaa.
Järkevin selityksen ’Mooseksen’ ja ’Eliaan’ esiintymiselle Jeesuksen seurassa on se, että Jeesausta kävi tapaamassa kaksi essealaista Qumranin veljeä , joiden ’larppaus’-nimet olivat ’Mooses’ ja ’Elia’. Kuolleenmeren teksteistä voi päätellä heidän saaneen eri vihkimysasteissa ’uusia nimiä’. Kuten Jeesuskin antoi tietyille opetuslapsilleen valkoisen kiveen kirjoitettuina.
Linkistä poimittua.
”Kristillinen kirkko näki alusta lähtien Kristuksen elämänvaiheet, kuoleman ja ylösnousemuksen Vanhan testamentin lupausten täyttymisenä.”
Vanha testamentti, Tanak, kertoo kansasta, ja evankeliumi vain yhdestä ihmisestä. Kirkko on väittänyt, että Vanha testamentti on vain kristillisen seurakunnan esikuva, mikä on tietysti ilkeyden ja riiston huippu, kun kysymyksessä on toisen kansan/uskonnon kulttuuriperintö. Keisari Konstantinuksen kerrotaan sanoneen, että Israelin maa ei enää kuulu juutalaiselle kansalle, vaan kristilliselle kirkolle.
Nyt Israel on kuitenkin syntynyt uudelleen. Kristikansalle se oli pettynmys, koska Jeesuksen piti tulla perustamaan tuo valtakunta, mutta hän ei tullut.
Minä näen täyttymyksenä sen, että Israeliin on palannut entinen hallitus, ja juutalaiset elävät ja perivät maan, joka Vanhassa testamentissa heille on luvattu.
Siinä se täyttymys näkyy, eikä ole pelkkä uskon asia, koska sen voi nähdä omin silmin.
Tarja
Koko Raamatun näkökulma on kollektiivinen. Pelastus on tullut luoksemme koko ihmiskuntaa koskevana.
Vanhan testamentin aikana tämä realisoitui vain yhden kansan keskuudessa. Jeesuksen aikana tämä pelastus sai täyttymyksensä Vapahtajassamme. Jeesuksen täytetyn työn perusteella sanoma koko maailman Luojasta ja ylläpitäjästä sai uuden ulottuvuuden, kun evankeliumin mukana sanoma saatiin myös käytännössä liikkeelle koko maailman voittamiseksi koko maailmankaikkeuden ainoan todellisen Jumalan palvelijaksi.
Jeesuksen merkitys ei siis ole yhtä kansaa vastaan asettuminen, vaan tasan tarkkaan päin vastoin tämän kansan pyhän perinnön saattaminen koko maailmaa varten.
Kristuksen työ Golgatan ristillä ja ylösnousemuksessa avasi tien Jumalan kansan yhteyteen kaikille kansoille. Kyseessä siis ei ollut Jumalan työn sulku vaan sen avaaminen, Vanhan testamentin puolella esiin tulleen Jumalan työn ulottaminen koko maailman toivoksi.
Tarja
Kirjoitat: ”Keisari Konstantinuksen kerrotaan sanoneen, että Israelin maa ei enää kuulu juutalaiselle kansalle, vaan kristilliselle kirkolle.”
On huomattava, että Konstantinus keisarina ollessaan oli myös tuolloin vielä pakanallisen Rooman valtakunnan uskontoasioista hoitavan viran pontifex maximus haltija. Sellaisena hänen toimivaltaansa kuuluivat myös sellaisten uskonnollisten liikkeiden yhteiskunnallisista ulottuvuuksista päättämiset, mihin hän ei itse kuulunut.
En ole tarkistanut onko viittaamasi lausunto aito historian lähteisiin perustuva väite, vaiko historiallinen urbaanilegenda. Mutta jos ajatellaan sen linjausta aikaisempiin Rooman keisarien päätöksiin, niin huomataan sen olevan linjassa aikaisemmin vuosina 117-138 hallinneen keisari Hadrianuksen, 24.1.76-10.7.138, tekemän päätöksen mukainen. Tämähän oli kieltänyt juutalaisten asumisen Jerusalemisssa vastatoimena juutalaisten kapinointiin.
Caesar Publius Aelius Traianus Hadrianus Augustus, syntyään Publius Aelius Hadrianus, oli nimittäin kohdannut voimakkaan Simon bar Kokhban kapinan, vuosina 132-135, joka syttyi kun Hadrianus oli suunnitellut hävitetyn Jerusalemin temppelin paikalle rakentaa temppelin Jupiterin kunniaksi.
Toisaalta eri Hadrianuksen ja Konstantinuksen välillä oli merkittävä ero suhtautumisessa kristittyihin. Tämä selittyy olosuhteiden muutoksesta johtuvasta tilanteen erilaisuudesta. Konstantinuksen aikana kristinusko oli laajalle levinnyt uskonto Rooman valtakunnassa, joten Konstantinus otti tämän vakavasti yhtenä uskonnollisen tilanteen reaaliteettina ja toimi tämän mukaisesti.
Sen sijaan Hadrianuksen aikana kristittyjä oli vielä suhteessa vähemmän. Niinpä tämä aikoinaan suhtautui kristittyhin edeltäjänsä Trajanuksen, 18.9.53 – 9.8.117, tavoin, jonka linjauksena oli ollut, että kristinuskon julkisesta tunnustamisesta seurasi kuolema, mutta hiljaisesti eläviä kristittyjä ei vainottu.
”Johannes Kastajan toiminta merkitykseltään samaa kuin Elian ”
Ei se ole merkitykseltään samaa, koska raamatun mukaan Elian piti tulla ensin, ennenkuin tulee Herran päivä, se suuri ja peljättävä. Ja Elian piti kääntää lasten sydämet isien puoleen ja isien sydämet lasten puoleen, ettei Jumala hävittäisi kaikkea maata.
Johannes Kastajan ei kerrota toimineen näin, hän ei tehnyt muitakaan Elian tekoja, ja Jeesus Matteuksessa kehoittaa vihaamaan isiä ja äitejä, vaimoja ja lapsia, siskoja ja veljiä. Elian pitäisi siis tulla kääntämään tämä vihamielinen maailma toiseen suuntaan.
Tarja
Olen matkoilla. Vastaan myöhemmin.
Tarja
Edelleen matkalla, joten vain lyhyt vastaus.
Hepreassa ei ole vertailumuotoja. Siksi kaikkein paras ilmaistiin vertaamalla toiseksi parhaalseen. Niinpä Jeesus sanoo, että oman perheen rakastaminen on korkeinta rakkautta maan päällä, mutta vielä enemmän meidän tulee rakastaa Jumalaa, joka meidät on luonut, ja joka meille kaiken muun hyvän lisäksi on antanut omat rakkaammekin.
Tarja
Kun sanotaan uuden profeetan tulevan Elian voimassa, niin silloin toiminta ei voi olla saman muotoista, koska historian tilanteet muuttuvat jokaisen sukupolven aikana. Sen sijaan uuden tulokkaan on voitava vaikuttaa samalla voimalla. Jumalan valtakunnan työn kannalta erityisen merkittävää on se, miten kunkin toiminta edistää Jumalan valtakunnan asiaa maan päällä. Tässä mielessä Johannes Kastajan vaikutus on ollut todella merkittävä. Hän on valmistanut ilmapiirin vastaanottamaan Vapahtajamme elämäntehtävän. Jumala otti koko ihmiskunnan taivaallisen sovintotyön yhteyteen antamalla oman Poikansa kärsiä ristin kuoleman. Tätä tehtävää Johannes Kastaja valmisti julistamalla, että Jeesus on Jumalan Karitsa joka kantaa maailman synnin. Tämä julistus on auttanut ymmärtämään Jeesuksen pelastustyön merkityksen. Hän on koko maailman Vapahtaja.
”Koko Raamatun näkökulma on kollektiivinen. Pelastus on tullut luoksemme koko ihmiskuntaa koskevana. ”
Ei kai kukaan ole kieltänyt lukemasta raamattua, tai noudattamasta hyviksi havaittuja käskyjä pelastuksena ja vapahduksena pahuuksista, eli synnistä.
Mutta sitä ei otettu vastaan, vaan tehtiin toinen tarina, ja ryhdyttiin vainoamaan heitä, jotka hyvää tarkoittivat viisaudellaan, joka meille tarjottiin.
Ei tullut pelastus luoksemme, koska sitä ei otettu vastaan.
Tarja
Teologia puhuu lain kolmesta käytöstä.
Ensimmäinen on yhteiskunnan lainsäädäntö, mikä kertoo oikean ja väärä yhteiskuntamme yhteiselämässä.
Toinen on lain tehtävä kertoa olotilamme Jumalan edessä. Me kaikki olemme syntisiä, täydellisyyden edessä. Emme siis pelastu omin ansioin, vaan tarvitsemme Vapahtajaamme. Pelastumme Jeesuksen armosta. Tässä mielessä laki ajaa meitä Kristuksen eteen. Kristuksen armo riittää kaikille. Hän antaa anteeksi kaikki meidän syntimme.
Lain kolmas käyttö on käyttää Jumalan antamia ohjeita hyvään elämään. Kun kerran Jumala on meitä rakastanut, niin mekin saamme rakastaa toinen toistamme. Usko rohkaisee meitä elämään Jumalan tahdon mukaan.
Tarja
Pelastuksen vastaanotto ei ratkaisen sen antamisen reaalisuutta. Tätä voi verrata matkalaisiin ja junaan. Juna tulee aikataununsa mukaan siksi, että sen aikataulu on ennalta määrätty. Sitten se ottaa kuljettaakseen ne, jotka astuvat sisään, mutta ne jotka eivät astu junaan sisälle eivät pääse matkaan.
Samaten Vapahtajamme pelastus on Jumalan teko. Siksi se on täysin voimallinen itsekullekin, joka sen varaan jättäytyy, sen varaan turvansa panee, joka siihen luottaa eli siis joka sen varaan uskossa toivonsa panee.
Matti
”Pelastuksen vastaanotto ”
Se on aina pelastus ja vapahdus kun pahantekijä lopettaa pahan tekemisen, kuten vaikka nimittelyn ja aiheettoman syyttelyn, kukapa sitä ei ottaisi vastaan jos oikeus tapahtuu. Se on palastusta uhreille ja myös tekijälle.
Varmaan myös juutalaiset hyväksyvät pelastuksen, jos se oikein tapahtuu, eli jeesuksen synnyttämä häpäisy, sormella osoittelu ja vääryyden puhuminen loppuu, joka todennäköisesti onkin kirkkoisien päästä peräisin.
Tarja
Kiitos kommentistasi ja näkökantojesi esiin tuomisesta
Jeesus oli maan päällä eläessään täysi juutalainen juutalaisine tapoineen ja kulttuuriympäristöineen. Hän oli aikansa oppinein juutalainen, joka useimmiten liitti opetuksensa oman aikansa juutalaisten keskuudessa käytyihin keskusteluihin. Näin liittyen hän toi esille jo Vanhassa testamentissa esiintyneen ajatuksen Jumalan valtakunnan esiintulosta.
Jeesus on Jumala ja ihminen yhdessä persoonassa. Jumalana hän on ollut ikuisuudesta ja tulee olemaan ikuisesti Jumala. Ihmiseksi hän tuli yhden maailmassa olevan kansan juutalaisten keskelle aidoksi juutalaiseksi ihan konkreettiisen kansan tavanomaisen elämän keskelle.
Pelastustyönsä hän teki Jumalana ja ihmisenä.
Koska Jeesus on ikuinen Jumala, niin hänen sovintotyönsä on jumalallisen täydellinen eikä siihen tarvitse lisätä mitään muuta. Sen saa ottaa lahjana vastaan ilman mitään omia lisäyksiä tuota lahjaa täydentämään.
Koska Jeesus on kokonaan ihmiseksi tullut, niin koko ihmisen elämä on tullut Jumalan pyhittämäksi. Eivät vain meidän jaloimmat pyrkimyksemme, eivät vain viisaimmat ajatuksemme, eivätkä vain meidän hurskaimmat palvontamme tai kauneimmat luomuksemme, vaan koko elämämme on hänen pyhittämänsä ja huolenpitonsa alainen.
Koska Jeesuksen sovintotyö on koko maailmaa varten niin silloin myös meidän on aihetta alati pyrkiä sovintoon koko maailman ihmiskunnan, eläinkunnan ja muun elävän luonnon sekä koko maailmamme kaikkien resurssien kanssa.
Jokainen vaino ja toisten ihmisten sortaminen, syrjintä, kiusaaminen tai muu pahoinpitely on aina sovintotyön vastaista toimintaa. Näin myös rotuviha, antisemitismi ja muu kokonaisiin ihmisryhmiin kohdistuva väärä toiminta.
Kun otamme syntiinlankeemuksen sanoman oikein, niin huomaamme ihmiskunnan kaikkialla ja kaikissa piireissä eri tilanteissa menevän väärään suuntaan. Sellaista on aihetta vastustaa.
Samaan aikaan Jumalan luomistyön sanomasta käsin saamme kiittää jokaisesta myönteisestä ilmiöstä maailmassamme, jokaisesta elämänmyönteisestä ja yhteisyyttä rakentavasta toiminnasta sekä huolenpidon ja rakkauden osoituksesta.
Tarja
Sinä puhut juuttumisesta Golgatan ristille. Minä puolestani olen tarkastellut ristin työtä koko maailman sovituksena ja siitä aukeavasta koko maailmalle tarkoitettua kutsua rauhan löytämiseen kaikilla tasoilla.
Olen myös pitänyt mielessäni ristin kuolemaa seurannutta ylösnousemusta ja tästä aukeavaa aavan meren laajojen ulapoiden rajattoman avaria näkymiäkin avaramman tulevaisuuden lupauksena, voimaksi ja rohkaisuksi koko elämään jo täällä ajassa, ja kerran tulevaisuudessa, kun meillekin ruumiin ylösnousemus ja iankaikkinen elämä on lahjaksi tuleva.
Matias
Minulla oli erittäin johdonmukainen näkemys pelastusanomasta, se vain ei ole koskaan juolahtanut mieleen, kun Jeesus kuoli ja siihen painettiin sinetti ja jäätiin Golgatan ristille jumiin.
Tieto kuitenkin lisääntyy ja ymmärrys kehittyy, ja me emme voi ratkaista nykyisiä ongelmia menneisyyden haamuilla, aika on toinen.
Me olemme se tuleva maailma menneisyyteen verrattuna, ja juuri tulevassa maailmassa piti juutalaistenkin asian järjestyä.
Jos ei nyt, niin milloin sitten ?
Tarja
Kiitos puheenvuorostasi
Sinä asetat todella hyvän kysymyksen, milloin juutalaisten asia saataisiin ratkaistuksi.
Lapinjärvellä käydessään Jerusalemin yliopiston Jeesuksen ajan juutalaisuuden historian professori ( meidän yliopistojemme Uuden testamentin eksegetiikan professoria vastaavan), puhui samasta asiasta. Hän sanoi sen viittaamalla meidän kansamme taisteluun isoa itäistä naapuriamme vastaan, sanoen: ”Milloin me voisimme saada oman Paasikivemme, joka voisi rakentaa rauhan ison itäisen naapurimme kanssa”, viitaten suurten arabimaiden paljon suurempiin väkimääriin ja heidän keskuudessaan vallitsevaan vihamielisyyteensä Israelia vastaan.
Olisi todellakin koko ihmiskunnan etu, että arabimaihin saataisiin rauha.
Tämä on kuitenkin osoittautunut valitettavan vaikeaksi kautta koko tunnetun historian ajan. Kerran tapasin erään herrasmiehen jonka kanssa keskustelimme Irakin oloista. Kerroin että olen lukenut heidän maansa historiaa jo sumeriksikin noin viiden vuosituhannen takaa. Hänkin tosi murheellisena totesi että heidänkin maassaan on kautta koko tunnetun historian käyty sotia eikä tilanne näytä valoisalta tälläkään hetkellä. Tajusin hänen tuskansa oman kansansa tilanteen takia.
Paljon on tuskaa ja ahdistusta maailmassa. Kaikkeen emme pysty vaikuttamaan. Niinpä en myöskään pysty vastaamaan sinunkaan aiheelliseen kysymykseen, milloinkahan rauha saataisiin koittamaan Luvatun maan rajoille.