Viime pyhän aiheena oli kirkossa ”Jumalan sanan kylvö”. Mikä on Jumalan sana? Mikä on evankeliumi? Ovatko ne ajan saatossa muuttuvaisia? On erilaisia mielipiteitä siitä mikä on Jumalan sanaa ja mikä on evankeliumi. Milloin evankeliumi on maailman parannusohjelma, ilmaston muutoksen torjumista, milloin ihmisoikeuksien ja vähemmistöjen oikeuksien ajamista, milloin taas yleistä hyväntekeväisyyttä, suvaitsevuutta, lähimmäisen rakastamista ja hänelle läsnä olemista tai puuhaamista seurakunnan toiminnoissa, vierellä kulkemista jne. Jumalan tahdonkin olemme nyt kuulleet olevan jotain, jota aina uudestaan täytyy kysellä muuttuvassa ajassa.
Eikö Jumala siis ole kyllin selvästi ilmaissut ihmisille tahtoaan? Ainakaan Vanhan testamentin profeetat, apostolit, alkuseurakunta eikä kirkkokaan ole olleet siitä epätietoisia jo vuosituhansien ja satojen ajan. Uskonpuhdistajamme Lutherkaan ei ollut epätietoinen. Miksi se nyt sitten on jotain mitä tarvitsee kysellä uudestaan? Tässä on kyse tunnetusta puheenparresta ’nyt me tiedämme enemmän kuin silloin tiedettiin’. Tässä lauseessa tulee selvästi ilmi se mikä saa sanomaan näin. Näille kyselijöille ja epätietoisille Raamattu ei ole Jumalan sanaa. ’Me tiedämme enemmän’. Jumala ei siis tiedä, vaan me tiedämme.
Paavali kiteyttää 1. korintolaiskirjeessä evankeliumin, jota hän julisti ja jonka varassa ihminen pelastuu, jos pitää kiinni siitä sellaisena kuin hän sen korintilaisille julisti:
”Veljet, minä palautan mieleenne sen evankeliumin, jonka olen teille julistanut ja jonka olette ottaneet vastaan ja jossa myös pysytte. Sen kautta te myös pelastutte, jos pidätte kiinni siitä sellaisena, kuin sen teille julistin. Muuten olette aivan turhaan uskoneet. Ennen kaikkea annoin teille tiedoksi sen, minkä myös itse olin saanut: Kristus kuoli meidän syntiemme tähden Kirjoitusten mukaan, hänet haudattiin ja hänet herätettiin kolmantena päivänä Kirjoitusten mukaan, ja hän näyttäytyi Keefakselle ja sitten niille kahdelletoista. Sen jälkeen hän näyttäytyi samalla kertaa yli viidellesadalle veljelle, joista useimmat ovat yhä elossa mutta jotkut ovat jo nukkuneet pois. Sen jälkeen hän näyttäytyi Jaakobille, sitten kaikille apostoleille. Viimeiseksi kaikista hän näyttäytyi minullekin, joka olen ikään kuin keskonen. Sillä minä olen apostoleista vähäisin enkä ole sen arvoinen, että minua edes kutsutaan apostoliksi, koska olen vainonnut Jumalan seurakuntaa. Mutta Jumalan armosta minä olen se, mikä olen, eikä hänen armonsa minua kohtaan ole ollut turha. Olen tehnyt enemmän työtä kuin kukaan heistä, en tosin minä vaan Jumalan armo, joka on minun kanssani. Olipa siis kyse minusta tai heistä, näin me julistamme, ja näin te olette uskoneet.” 1. Kor. 15:1-11 RK
Tähän evankeliumiin uskoen ihminen pelastuu. Paavali sanoo: ”sen kautta te myös pelastutte, jos pidätte siitä kiinni sellaisena, kuin sen teille julistin. ”Julistetaanko meille kirkossa tätä evankeliumia vai jotain toista evankeliumia? Tehdäänkö meidät epävarmoiksi Jumalan sanan luotettavuudesta ja uskottavuudesta? Paavali puhuu galatalaiskirjeessään toisesta evankeliumista, johon galatalaiset olivat kääntyneet ja viehättyneet uskomaan. He olivat lumoutuneita tästä toisesta evankeliumista. Myös korintilaisille Paavali kirjoittaa toisesta evankeliumista. Mutta niin kuin Paavali sanoo, ei ole olemassa mitään toista evankeliumia, vaan on vain olemassa ihmisiä, jotka haluavat hämmentää ja sekoittaa ja tarjota jotain toista ”omien ajatustensa mukaista sanomaa” todellisen oikean evankeliumin sijasta. Näin nämä valheapostolit olivat saaneet uskovat lankeamaan ja luopumaan alkuperäisestä ainoasta oikeasta Paavalin ja muiden apostolien julistamasta evankeliumista: syntisten tähden ristiinnaulitusta Kristuksesta. On kyse klassisesta kristinuskosta, joka perustuu Jumalan varmaan ja luotettavaan sanaan. Kristillisen uskon perusta ja yksinomainen auktoriteetti on Raamattu, Jumalan sana.
”Ah sana kallis, iäinen, hyljätty monta kertaa, ei mikään tieto maallinen voi sille vetää vertaa. Lujempaa turvaa meille ken voi tuoda mistään muusta kuin armon sana ikuinen” Se lähti Herran suusta.” Virsi 183, 4
Evankeliumi ei ole ihmisten keksimä ja ihmisajatusten mukainen kyhäelmä, vaan se on Jumalan meille Sanassaan ilmoittama lupaus, joka Kristuksessa, Messiaassa sai täyttymyksensä. Jumalan sana on Jumalan tahto eikä sitä voi muokata miksikään oli aika ja sen haasteet mitkä tahansa. Se on ja pysyy juuri sellaisena muuttumattomana kuin se on meille ilmoitettu. Ihmisen ei ole lupa muokata Jumalan sanaa, lakia ja evankeliumia, mieltymyksiensä mukaan ajan hengen ja ihmisten mielen mukaiseksi. Siinä ei ole mitään liikaa eikä mitään vanhaa, jota pitäisi parannella ja muokata. Jumalan on pyhä ja niin on hänen Sanansa.
Evankeliumin ytimenä on Raamatun profeettojen kautta ennustama ja Kristuksen meille ristinkuolemallaan ansaitsema sovitus ja lunastus synneistä. Evankeliumi on Jumalan anteeksiantamuksen, armon ja rakkauden ilosanoma Kristuksesta. Evankeliumin julistamisen tarkoitus on uskon synnyttäminen Kristukseen. ”Mutta kuinka he voivat huutaa avuksi häntä, johon eivät usko? Kuinka he voivat uskoa häneen, josta eivät ole kuulleet? Kuinka he voivat kuulla, ellei ole julistajaa? Ja kuinka kukaan voi julistaa, ellei ketään lähetetä? Onhan kirjoitettu: ’Kuinka suloiset ovat niiden jalat, jotka julistavat hyvää sanomaa!”( Room. 10:14-15).
Jumala on ilmoittanut lakinsa, joka on hyvän elämän laki. Kristus on täyttänyt koko lain puolestamme. Se on kuitenkin edelleen maailman loppuun asti voimassa ja se on annettu meille noudatettavaksi. Haluammehan toki kai elää hyvää elämää? Jumalan lapset rakastavat ja haluavat noudattaa Jumalan lakia sydämestään. Jumalan lapsella on laki sydämessään ja hän tahtoo palvella ja kunnioittaa Jumalaa noudattamalla hänen käskyjään. ”Jos te minua rakastatte, niin te pidätte minun käskyni.” Joh. 14:15 Kristuksessa elävä kristitty alkaa noudattaa ja täyttää Jumalan lakia, koska Kristus on hänen sydämensä Herra ja valtias. Se ei tapahdu ansaintamielessä, vaan rakkaudesta Vapahtajaan Jeesukseen.
Kun ihminen yrittää muokata Jumalan sanaa itselleen sopivaksi, hän nostaa itsensä jumalaksi ja Jumalan lain herraksi. Se on kapinaa ja vihollisuutta Jumalaa vastaan, asettumista itse jumalaksi ja Jumalan tuomariksi. Se joka ei hyväksy Jumalan lakia, on Jumalan vihollinen, menee harhaan ja kulkee kohti ikuista kadotusta, eroon Jumalasta, ellei käänny ja tee parannusta.
Jeesus kehottaa meitä: käänny pahoilta teiltäsi, tee parannus, tunnusta syntisi Jumalalle, ota ristisi, kiellä itsesi ja seuraa minua. Kun teemme näin, tulemme tuntemaan totuuden ja totuus tekee meidät vapaiksi. Tulemme tuntemaan totuuden itsestämme ja syntisestä tilastamme Jumalan edessä ja sen, että Jeesus itse on Totuus ja hänen sanansa ja käskynsä ovat todet, varmat ja luotettavat. Tajuamme että tarvitsemme Jeesuksen Vapahtajaksemme, koska muuten jäämme Jumalan vihan alle. Kun tunnustamme syntimme ja uskomme ne anteeksi Jeesuksen sovintoveressä, vapaudumme omantunnon syytöksistä ja voimme elää iloisina ja vapaina Jumalan lapsina. Jumalan Sana synnyttää meissä uskon ja varmuuden siitä, että hän, joka sanoo olevansa: ’Minä olen se joka olen’ on ainut Totuus ja turva tässä alati muuttuvassa maailmassa. Jumala ei muutu eivätkä hänen sanansa muutu, siksi hänen lupauksiinsa voi aina luottaa ja turvata jatkuvasti ja hädänkin hetkellä. Hän antaa meille lupaamansa iankaikkisen elämän toivon ja jo tässä elämässä saamme kokea hänen läsnäolonsa, rakkautensa ja siunauksensa. Hän antaa meille rauhan sydämeen ja ilon ja autuuden ja vie meidät kuolemamme jälkeen kerran taivaaseen ikuiseen iloon luokseen valtakuntaansa.
Koska Jumala itse on muuttumaton ja hänen Sanansa ovat muuttumattomat, voin olla aina turvallisella mielellä ja kuolla kerran tuon Sanan varassa Jumalan armoon, Herraan Jeesukseen Kristukseen ja hänen ristinlunastustyöhönsä turvautuen. Jos Jumalan Sana olisi ajassa alati muuttuvainen ja sen virtauksista riippuvainen, joutuisimme elämään vailla todellista turvaa rauhattomina harhaillen. Mitään lohdutusta ei olisi kärsimyksissä, ahdistuksissa eikä kuoleman hetkellämme. Meillä ei olisi järkkymätöntä perustaa ja vankkaa lujaa Kristus-kalliota, johon elämän myrskyissä turvata ja luottaa. Jeesus sanoo: ”Tämän minä olen teille puhunut, että teillä olisi minussa rauha. Maailmassa teillä on ahdistus; mutta olkaa turvallisella mielellä: minä olen voittanut maailman.” Joh. 16:33
Haloo oikeesti, missä kouluissa pidetään aamuHARTAUKSIA? Ne ovat olleet jo vuosikymmeniä aamunAVAUKSIA. Tässä yhden linkin esityksiä:
Tähän osioon on kerätty erilaisia koulurauhatyötä tukevia aamunavaustekstejä, joita oppilaat voivat lukea lukuvuoden aikana. Aamunavaustekstit tukevat koulurauhatyön sanomaa oppilaiden osallisuudesta ja viestin viemisestä ”nuorilta nuorille”. Tekstit onkin laadittu oppilaiden luettaviksi.
http://www.koulurauha.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=179&Itemid=102
Niinpä. Omina kouluaikoinani 70-luvulla avaukset olivat useimmiten jonkun opettajan tai rehtorin puhe tai musiikkiesitys. Uskonnonopettaja piti enemmän hartautta sisältävän avauksen ja saattoi rukoiluttaa lopussa, johon joku saattoi osallistuikin. Ainakin silloiset lapset ja nuoret kestivät sen hyvin useimmista kasvoi tavallisia, uskonasiat asiallisen rennosti ottavia aikuisia.
Eikö tämä ole viimekädessä näyttökysymys? Ylimmälle laillisuusvalvojalle eli oikeuskanslerinvirastoon tulleiden kanteluiden perusteella uskonnonharjoitusta aamuhartauksien muodossa on esiintynyt, tuskin me täältä näppäimistön takaa voimme todistaa muuta.
MInusta tuo on helppo testata. Otetaan mukaan kaksi oppilasta, joista toinen on muslimi ja toinen jehovantodistaja. Jos voimme puhtaalla omalla tunnolla katoa, että nämä oppilaat voivat osallistua tilaisuuteen, kyseessä on aamunavaus. Jos he tilaisuuden uskonnollisen luonteen takia eivät voi osallistua, kyseessä on aamuhartaus.
Jälkimmäisessä tapauksessa voidaan kysyä, onko koulun tehtävä järjestää enemmistöuskonnon mukaisia uskonnollisia tilaisuuksia, joilla suljetaan vähemmistöuskonnon ulkopuolelle ja rikotaan koulutyön yhteisöllisyys. Varsinkin kun viranomaisen velvollisuus on edistää yhdenvertaisuutta ja toimia puolueettomasti erilaisia uskontoja kohtaan.
Oikeuskanslerinviraston selvityksen ja ratkaisun mukaan asiassa on vähintäänkin tapauksitrain esiintynyt ongelmaa eli Opteushallituksen mukaan ”vaikeutta”. Minusta viranomaisen tehtävä on arvioida tosiasiallinen tilanbe. Nyt näyttää, että ongelma on olemassa.
Minä komppaan Laajasaloa ja monia muitakin siten, että yksittäistapaukset pitää tietysti selvittää ja hoitaa kuntoon.
Vanhemmat ovat nykyisin hyvin valistuneita oikeuksistaan, joten luotan aikuisten kykyyn tuoda itse omassa asiassaan ja omassa kontekstissaan esille mahdollisesti kouluissakin ilmenevät haasteet samoin kuin omat toiveensa.
Minä hieman epäilen sen perjantaisen a-studion keskustelun johdosta tätä vouhotusta niistä hartaudenharjoituksista. Ohjelmassa vapaa-ajattelija pyrki ajattelemaan kirkkoon kuuluvienkin ”puolesta” mm. että vanhemmat eivät uskalla sanoa opettajille, ettei meidän lapsia sitten kirkkoon. Ja vetosi kirkkoon kuuluvien ”puolesta” myös niihin kirkon tutkimuksiin vinosti. Kuten Antero Kangasluomakin täällä. Että hohhoijaa.
Ja vielä oli vapaa-ajattelija ilmeisesti edesvaikuttanut esille ottamaansa koulupsykologiin ja tämän toimituksellekin lähettämään tiedotteeseen, johon kyllä toimittajatkin suhtautuivat sivistyneesti hymyillen.
Huomautan, että apulaisoikeuskansleri totesi virastoon tullun enemmänkin samankaltaisia kanteluita ja viestejä, ja että hän pyysi niiden johdosta kouluja kiinnittämään huomiota asiaan. Jos on epälyä maamme ylimmän laillisuusvalvojan toiminnan asiallisuudesta, niin siirrymme kertaluokkaa vakavampaan keskusteluun, jossa oikeuskanslerinviraston asiantuntemus ja rehellisyys tulee arvioida uudelleen.
Mitä vinoa niiden tutkimusten esiintuomisessa oli? Voitko vihjailun sijaan antaa ihan selkeän syyn miksi on väärin sanoa, ettei enemmistö suomalaisista usko kirkon keskeisiin opetuksiin? Suomalainen yhteiskunta on varsin maallinen ihan noita juhlapyhien perinteitä myöten. Jos katsotaan vaikka sitä kuinka kansalaiset viettävät joulua ja juhannusta niin ei siellä kristillisyys ole päällimmäisenä suurimmalla osalla.
Täytyy olla aika vieraantunut kansasta, jos luulee heidän puolustavan juhlapyhiä siksi, että he saisivat harjoittaa kristinuskon oppien mukaisesti ev. lut uskoaan niiden aikana.
Niinhän nyt perustuslakivaliokunta aikoo ottaakin tämän keskusteluun. Emmeköhän voi luottaa heidänkin toimintaansa.
Kangasluomalle: tilastojen käytön vinous on siinä, että vaparit käyttävät niitä tukemaan sellaisia tavoitteita, joita ainakaan osa tilastojen mukaisista epäilijöitä, välinpitämättömistä tai uskonnosta vieraantuneisra ei lainkaan kannata.
Täällä on toistettu kyllästymiseen asti prosenttilukua 27%, jotka uskoo niinkuin kirkko opettaa. Mikä mahtaa olla vapaa-ajattelijoiden todellinen kannatusprosentti? Montako yhdistykseen kuuluu? Jossain on ollu luku 2000, mutta joku kertonee tarkan arvon.
Kari Virtanen, noita tilastoja käytetään itseasiassa korjaamaan sitä vinoa esittelyä, että Suomi olisi jotenkin kansanenemmistöltään kristittyjä. Kyllä Suomi on maallis-humanistinen maa täynnä rituaali-apateisteja ihmisiä, jotka kuuluvat ev. lut. kirkkoon. Ihmiset siis pitävät perinteistä mutta suhtautuvat välinpitämättömästi Jumalan olemassaoloon.
Eikö niiden lukujen pitäisi olla suuri huolenaihe kirkolle? Miksi se olisi jotenkin vinoa, jos vaparit ne ääneen sanovat. Kyllä me muut tiedämme, ettei täällä enää kovinkaan paljon kirkon opetuksiin uskota tai edes osoiteta kiinnostusta.
Erik Sankala, miksi vapaa-ajattelijoiden jäsenmäärällä olisi jotain merkitystä? Eiväthän he ole missään kilpailussa kirkon kanssa. Vai lohduttaako se uskovia jotenkin, että vaikka vain 27% uskoo kristinuskon Jumalaan niin onneksi vain n. 2000 kuuluu vapareihin. Eikö silloin huolenaihe ole jokseenkin väärä?
Toivottavasti aamuhartauksia pidetään ja enenevässä määrin, ettemme polkisi suomalaisuuden syvimpiä tuntoja koulussa suohon muutaman äänekkään pienpiirin takia. Suvaitsevaisuus ja tasa-arvo edellyttäisi edes vähimmässä määrin käytöstapoja. Tarvetta aamuhartauksille on – sen osoittaa tämäkin keskustelu.
Tällainen äänekäs ”minulle Jumalaa koulussa vaikka se loukkaisi muihin uskontokuntiin kuulumattomia oppilaita” -huutelu ei ehkä ole paras keino ajaa asiaansa. Toisekseen, miksi koulusta pitäisi tehdä kristinuskon julistamo. Eikö se riitä, että uskonnollisuutta voi harjoittaa kotona ja seurakunnassa?
Uskonnonopetus kuuluu uskontotunnille. Mielestäni ei ole koulutyön kannalta perusteltua tai edes välttämätöntä, että uskonnollisia tilanteita tarvitsee koulun toimesta järjestää uskontotunnin ulkopuolella.
Kirjassan The God Delusion Richad Dawkins ihmetteli sitä, miksi ateisteihin suhtaudutaan vihamielisesti. Hänestä oli outoa, että esimerkiksi homoseksuaaleilla on niin hyvä julkisuuskuva, mutta ateisteilla taas ei. Dawkins ehdottikin, että ateistit ottaisivat imagoaan parantaakseen käyttöön nimityksen ”bright”, vastiineena nimitykselle ”gay”, jolla on nykyisin neutraali arvoväritys.
Mitähän Dawkins tuumaisi Suomen vapaa-ajattelijoiden mesoamisesta? Vapaa-ajattelijoiden jo ennestään huono julkisuuskyva taitaa mennä nyt samoissa syvyyksissä kuin Jehovan todistajien tai kommunistien.
Aika huono saavutus poppoolta, joka kehuskelee ”tieteellisellä” maailmankuvallaan.
Matti Pulkkinen, kyllä se taitaa koulujärjestelmämme ylläpitämä maailmankuva olla enemmän tieteellinen kuin uskonnollinen. Kun te nyt pidätte vapareita vihollisena, joka pitäisi jollain tavalla pitää aisoissa niin huolenaihe taitaa olla aika väärä. Ehkä kannattaisi enemmin huolestua siitä, että enää selkeä vain vähemmistö kirkon jäsenistä sanoo uskovansa sen keskeisiin oppeihin. Toki jos tuo vapareiden vähäksyminen helpottaa tuskaa niin siitä vaan, he kyllä kestävät ilkkumisen.
Matti, kiitos hyvistä nauruista!
Voi hyvä Antero, ei kukaan vihollisena pidä, mutta onhan se tosi loukkaavaa, etta vapaa-ajattelija alkaa meidän kirkkoon kuuluvienkin ”puolesta” puhua.
Huolestuttavaa se on lähinnä puhujan itsensä kannalta.
Kyllä niissä tuloksissa puhuvat ihan jotkin muut kuin vapaa-ajattelijat. Voitko Sonja antaa yhdenkin syyn miksi kristinuskon Jumalaan uskovien määrä Suomessa olisi olennaisesti eri kuin tuo 27%? Loukkaavatko nuo tulokset sinua? Miksi et sitten kohdista vihaasi kirkon tutkimuskeskukseen? Eikö syy ole heidän, eikä vapaa-ajattelijoiden?
Ettet vain nyt olisi hieman puolueellinen. Kun kirkko esittelee luvut niin et valita mutta kun Karisma niihin viittaa niin sinä pidät niitä loukkaavina. Miksi Karisman puolesta pitäisi olla huolissaan?
Antero Kangasluoma: Minua kyllä huvittaa tämä ”tieteelliseen maailmankatsomukseen” vihkiytynyt porukka, jonka jäseninä ei kuitenkaan ole tiedemiehiä.
”Me papit nauroimme niin”, sanoi suntio…
Pulkkinen, olet tainnut ymmärtää väärin mitä tieteellinen maailmankatsomus tarkoittaa. Suomessa suurin osa omaa sellaisen. Kai sille sopii pappienkin nauraa mutta sanoisin, että heille kansan maallistuminen ja tieteellisen maailmankatsomuksen yleistyminen on suurin haaste kun enää ei yliluonnollisen tahdon tulkinnat kiinnosta kansaa, ellei sitten heillä ole tarjota jotain sirkushuveja siihen lisäksi.
Kai se sitten hieman lohduttaa kun vapareita yrittää pilkata. Surullista.
Jälleen kysyn, kuten silloin, kun esitit islamin olevan merkittävä eurooppalaisuuden ymmärtämisen tekijä, että oletko nyt varmasti tosissasi. Onko tämä keskustelu sinulle jonkinlainen vitsi?
Etkö sinä tunne Euroopan historiaa tai nykypäivää? Kyllä islamin ymmärtämistä tarvitaan jos oikeasti haluaa ymmärtää vaikka Balkanin tilanteen, katolisen kirkon historian, Ranskan tämän hetken poliittisen ilmapiirin kehittymisen jne. Eivät nuo asiat ole minulle mikään vitsi. Ovatko ne sinulle?
Ja olenko Pulkkinen jotenkin väärässä? Onko sinun mielestä asia sitten niin, että kansa ei olekaan maallistunut, sitä kiinnostaa kirkon keskeiset opit ja he käyvät kirkossa silloinkin kun ei ole kauneimpia joululauluja tai tuttujen häitä tarjolla?
Tässä minä olen tietyllä tavalla kirkon konservatiivien puolella. Vuosituhantisen sanoman sijaan pitäisi nyt antaa tilaa kaikille ja tarjota viihdykettä. Olen tässä pätkässä ehdottomasti papin puolella:
https://www.youtube.com/watch?v=yRujuE-GIY4
Antero Kangasluoma: Sotket autuaasti kokonaisuuden ja yksityiskohdat. Only numbers count, sanoi Nelson. Tämän luulisi ”tieteellisen” maailmankuvan perustellakin voivan ymmärtää.
Devil is in the details. Olisi aikamoista sokeutta sanoa, ettei islamin uskolla ole merkitystä Euroopan historian kokonaisuutta katsottaessa.
Ohjelmassa vapaa-ajattelija pyrki ajattelemaan kirkkoon kuuluvienkin “puolesta” mm. että vanhemmat eivät uskalla sanoa opettajille, ettei meidän lapsia sitten kirkkoon. Ja vetosi kirkkoon kuuluvien “puolesta” myös niihin kirkon tutkimuksiin vinosti.
Kyllä minua vain huvittaa hitosti!
Karisma saa yhteydenottoja asiasta, joten ei hänen tarvitse keksiä noita asioita. Voitko nyt hieman tarkentaa, että mitä vinoa tutkimuksiin vetoamisessa oli? Eikö tarkoitus ollut nimenomaan toppuutella Laajasalon käsitystä kristittyjen määrästä Suomessa.
Voiko Sonja sinun mielestäsi olla kristitty jos ei usko kristinuskon Jumalaan? Suomessa kuitenkin valtaosa saa satoja tunteja opetusta uskonnossa ja käyvät rippikoulun, joten heille ei ole epäselvää mitä se usko tarkoittaa. Miksi vain 27% heistä ilmoittaa uskovansa kristinuskon Jumalaan?
Hei, tässä vapaa-ajattelija alkaa opettaa meille teologiaa ja määritellä, kuka on kristitty.
Tieteellisen maailmankuvan pohjalta tämäkin varmaan lähtee, kun mielipidemittauksia kutsutaan tutkimustuloksiksi.
Pulkkinen, en ole vapaa-ajattelija.
Eikö sinun mielestäsi se, että uskoo kristinuskon Jumalaan olekaan olennaista kristitylle? Riittääkö se, että on saanut kasteen ja maksaa veroa? On ne ajat sitten muuttuneet.
Antero Kangasluoma: en tee suurtakaan eroa vapaa-ajattelijoiden ja heidän hännänheiluttajiensa välillä. On tietysti ymmärrettävää, että haluat ottaa hajurakoa tähän surullisenkuuluisaan ”tieteellisen” maailmankuvan puolesta raivovaan diletanttiporukkaan.
SIitä, mikä tekee ihmisestä kristityn ja kirkon jäsenen en lähde luennoimaan sinulle, koska sinulla ei ole asenteellisia edellytyksiä käydä keskustelua asiasta.
Mitä tulee suomalisten maailmankuvan tieteellisyyteen, kannattaa vain katsoa, kuinka moni lottoaa.
Pulkkinen, suomalaisten maailmankuva on enemmän tieteellinen kuin uskonnollinen, siitä ei nyt vaan pääse mihinkään. Sinun raivosi kohde on maallistunut Suomen kansa.
Ei sinun tarvitse luennoida minulle. Kyllä suomalaisten enemmistölle on opetettu mitä kristinuskon Jumalaan uskominen on mutta silti vain 27% heistä sanoo uskovansa siihen.
Miten lottoaminen olisi tieteellisen maailmankuvan vastaista? Minäkin lottoan koska on pieni mahdollisuus, että voitan mutta jos en niin paljon rahaa menee esim. kulttuurille, jota kovasti arvostan. Nyt hieman epäilen, että tiedätkö sinä edes mikä on tämä tieteellinen maailmankuva, jota niin inhoat. Olitko tosissasi tuon vertauksen kanssa?
Kiitos, nyt olen varma, että trollaat. Turha siis jatkaa.
No trolliksi ei ole kukaan vielä ehtinyt haukkua. Mutta jos se sinua jotenkin lohduttaa niin anna mennä vaan, kyllä minä sen kestän. Pilkkasi seassa ei paljon vastaväitteitä tai perusteluja kyllä ollutkaan. Ihan en tuollaista solvausten määrää osaisi kristityltä odottaa. Jos satut vielä sietämään asiallista keskustelua niin tässä pari asiallista kysymystä joihin jäin vielä kaipaamaan asiallista vastausta:
Oletko vakavasti sitä mieltä, että lottoaminen ei kuulu tieteellisen maailmankuvaan? Etkö ole kuullut peliteoriasta? http://fi.wikipedia.org/wiki/Peliteoria
Voiko kutsua itseään kristityksi jos ei usko kristinuskon Jumalaan?
Sonja, nostan sinulle hattua sitkeydestä puolustaa kristittyjen oikeuksia. Samoin Matille ja kaikille, jotka jaksatte toistaa yhä uudelleen, että aamunavaukset sun muut eivät ole ihmisoikeusrikkomuksia tai ketään vastaan sen enempää kuin keneltäkään poiskaan. Eläköön positiivinen uskonnonvapaus.
Kiitos Salme ja Matti!
Mitä pahaa Jeesus sanoi ja teki, että Hänet piti tappaa? Tähän haluaisin vastauksen? Kuka osaa vastata?
Eikö Kristinuskon ytimessä ole kaikkinainen hyvyys toisia ihmisiä kohtaan?
Olenko ymmärtänyt lukemani raamatun oikein, kun sieltä luin, että pian kaikkialla halutaan päästä Kristinuskosta eroon?
Miksi Suomessa pitäisi luopua kirkon tuomasta hyvästä? Mitä eräät haluavat tilalle? Rauhattomuutta ja sotaa?
Varmaa nimittäin on, että tilalle tulee laittomuus, kun luovumme Kristillisestä uskosta ja sen mukaisesta maailman katsomuksesta.
Olemmeko ajatelleet mitä se voisi olla? Joku uskomus tulee tilalle, se on varmaa.
Tiedän, että monet tahot odottavat ateismin nousua ja jouduttavat sitä, ajamalla Kristuksen seurakuntaa erämaahan ja ahtaisiin oloihin. Näinhän sen kaiketi täytyy tapahtuakin muutenhan raamattu ei pitäisi paikkaansa.
Luopumusta taas seuraa se, että laittomuus pääsee valtaan ja seurauksena useimpien rakkaus kylmenee, näinhän siellä lukee ja siltä myös näyttää, kun katsoo kokonaisuutta laajemmalti.
Nihilismi ja ”katsokoon jokainen itse eteensä” asenne valtaa ihmisten mieliä ja kyllä sen jo monesti on huomannut. Kristinusko on tuota asennetta vastaan. Siksikö se pitäisi poistaa valtiosta ja kouluista?
Kuka oikeasti haluaa nykyistä menoa lisää, käsi pystyyn?
Jos poistetaan vielä se, mikä nyt vielä pidättää ateismin nousua, niin Jumalattomuus nousee valtaan. Sitäkö me toivomme? Kenen puolella olet ihminen?
Onko ihminen pian asettumassa tieteineen Jumalan sijaan?
Onko meillä pian edessä tulevaisuus, jossa ihminen hallitsee ja Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumalaa ei saa enää mainita missään muodossa.
Julistetaanko Luojan ilmoitus ja siihen uskominen pian satuilujen joukkoon?
Ajaudutaanko lopulta siihen, että Evankeliumin levittämisestä tullaan asettamaan rangaistuksia, kuten Kommunistisessa neuvostoliitossa? Sitäkö me haluamme?
Nyt laki vielä suojelee Kristittyjä ja muita Jumalaan uskovia, mutta jos Laki poistetaan, niin? Juutalaiset lahdattiin kuoppaan ja kaasutettiin, edistyksen nimissä, niinpä, ei olisi mitenkään mahdollista enää…. Miksi Jeesus siis tapettiin? Kuka vastaa?
Ehkä parempi kysymys olisi, että mistä tämmöinen pelko tulee? Saarnataanko sitä jossain vai mikä saa ihmisen pelkäämään, että Suomi tulee pian olemaan kommunistinen Neuvostoliitto tai täällä laitetaan alulle holokausti.
Sosiologi Max Weber puhui ”rautahäkistä”….
Ismo, kannattanee lukea vielä hieman enemmän sitä Raamattua 😉
Jeesushan tuli tarinan mukaan nimenomaan tapettavaksi.
No jos verrataan yhteiskuntiin, joissa uskonnollinen traditio ohjaa valtion toimia niin kyllä minulle kelpaa rationaalinen byrokratian rautahäkki, jossa ihmisoikeudet toimivat. Mitä väkevämmin nimittäin uskonto on valtiossa kiinni niin sitä huonommin on ihmisoikeuksien laita.
Onko Osmo sitä mieltä, että tässä ollaan piankin ajautumassa Neuvostoliittoon ja holokaustiin?
”Jäisen pimeyden kaamos”, Wikipedia on kyllä pistämätön 😀
”Mitä pahaa Jeesus sanoi ja teki, että Hänet piti tappaa.”
Hakkasi Rooman sallilimia laillisia kauppiaita tappavan vaarallisela touviruoskalla (skoihion) ja aiheutti vakavan temppelimellakan.
Rooma oli säätänyt moisesta kuolemantuomion.
HUOM! Tässä en siis ota kantaa tuomion oikeudenmukaisuuteen, vain mahdolliseen syyhyn! (Palstalla on pakko nykyään vastata jo etukäteen lähes aina vastaukseksi nouseviin olkinukkeihin.)
Vallan kolmijako-oppi on demokraattisen yhteiskunnan lain säätäjän ydin.
Kun ymmärretään mikä merkitys yhteiskunnassa on lain noudattamisella ja sen kunnioittamisella, päästään lähelle ydinkysymystä.
Kun lainsäädäntövalta, tuomiovalta ja toimeenpanovalta ajautuu
yhdessä suojelemaan eliittiä ja vääryyttä, ohi Jumalallisen auktoriteetin syrjäyttäen universaalin oikeudenmukaisuus periaatteen, niin mitä vaan voi tapahtua. Natsi Saksa on tästä hyvä esimerkki.
Kun Jeesus aikanaan nousi valtaa pitävien varpaille, oli vastustajinaan juuri lain säätäjät, jotka veivät orvoilta leivän. Tuomio valtaa edusti keisari, johon myös Juutalainen eliitti vetosi. Täytäntöön pano taas oli mielivaltaa, jossa kuunneltiin huutoäänestystä ja murha tehtiin yhden kansan tahdosta.
Kun löydämme syyn, siihen mitä Jeesus vastusti, niin paljastuu myös Jeesusta vastustaneiden motiivit. Miksi Jeesus murhattiin, vaikka vastusti vääryyttä?
Eikö siis niin, että ne jotka vastustivat Jeesusta, puolustivat vääryyttä.
Yhteiskunta on ihmisiä varten, eikä ihminen yhteiskuntaa varten. Yhteiskunnalla on palvelijan luonne, mutta jos siitä tulee ihmisiä määräävä instanssi, niin ollaan kaltevalla pinnalla. Kirkko ja valtio (eduskunta) edustavat yhteiskunnassa valtaa ja ne voivat palvella yhteiskuntaa yhteistuumin, mutta jos valtaa pitävien motiivit eivät perustu palveluun vaan vallan himoon ja vielä lainsäätäjien tuella niin kansa on kusessa.
Kristillinen moraali koodisto, johon demokraattinen yhteiskunta malli paljolti pohjautuu, (Demokratia ei toimi hyvin, kuin Kristillisessä arvopohjassa. vrt.Islam)
Kristillinen moraali perustaa siihen, että Jumala on. Jos tilalle tulee ateistinen yhteiskunta malli, niin demokratia kuolee samalla. (tästä on selvät näytöt)
Myös meillä nähdään, kuinka demokratia heikentyy yhtä jalkaa Kristikunnan rappion myötä. Tämä kehitys tulee jatkumaan ja seuraukset sen mukaan. Suomi on sopulien yhteiskunta ja elämme hyvin pienessä aitauksessa, täällä kaikki tapahtuu nopeasti.
Olemme halunneet äärimmäistä vapautta vuosikymmenet ja nyt on vuorossa Kristillisenarvopohjan alasajo. Haluamme tilalle jotain muuta ja huudamme oman voiman perään. Samaan aikaan yhteiskuntamme pahoinvointi lisääntyy, mutta emme näe, että se johtuu juuri Kristillisen kulttuurin romuttamisesta.
Saamme vapautemme, siitä lain säätäjät pitävät huolen, mutta kun joku tulee ja sanoo, että kuljemme kansana kohti laittomuutta niin, miten minä yksilönä siihen suhtaudun?
Miten me kansana ”Suvivirttä” käsittelemme kuvaa myös kansan henkistä tilaa.
Jeesus sanoi: Kääntykää takaisin teiltänne. Joku ei pitänyt siitä silloin, eikä pidä siitä liioin nyt.
Olipa raikas kannanotto Lilli Paasikiven sanomana. Asia on juuri näin. Suomalaiset kyykkivät tasa-arvo ja suvaitsevaisuuskeskustelussa joka suuntaan ja aiheuttavat pelkästään täydellisen löperön kuvan koko suomalaisuudesta. Ollaksemme aidosti kansainvälisiä on oltava lujasti suomalaisia.
http://www.iltasanomat.fi/viihde/art-1288671989584.html
Suomalaisuus on pitkälti pakanuutta. Vuosisatojen kristillisyyden jälkeen kansa juhlii pyhiään pitkälti pakanallisin rituaalein.
Hyvä Lilli! Kristillisen ihmiskäsityksen ja maailmankatsomuksen soisi nostavan päätään Suomessa kaikkialla. Olemme edelleen Kristitty kansa, vaikka käsitys sen sisällöstä lienee vähän heikentynyt ja hämärtynyt julkisessa ryöpytyksessä.
Kristilliset arvot kuitenkin kantavat vielä yhteiskuntaa monilta osin, kuten Presidenttikin sanoi, vapaasti lainaten, että Lutherilainen perusta, on vielä estänyt kansaa nousemasta valtaapitävän eliitin sortoa vastaan.
Hyvä niin, vaikka kapinamieli taitaa nousta pikkuhiljaa hiljaisimmissakin mökeissä, kautta koko Suomen niemen.
Kristilliset arvot kunniaan ja Kristillinen oikeus käsitys ja moraali kouluihin takaisin ”Jumala ompi linnamme” saisi kaikua joka aamu koulujen saleissa, siinä olisi jotain meininkiä. Nykyinen ”libilaari” oman navan nysvääminen saisi jo loppua. Kristinusko on vahva perusta Suomen kansalle.
Kaikki saa olla ja elää rauhassa vaikka olisi erimieltä, mutta sama rauha sopinee kaikille. Mutta joka köyhää riistää, tekee pahaa Jumalan silmien alla.
Turhaa on tämä kaikki suunsoitto. Jokainen ihminen on Jumalan luomistyön siunaus ja siksi jokaisen syvin elämänjano on Jumalan rakkaus. Jumala antoi meille Jeesuksen Vapahtajaksi, ja Hän kantoi kaikkien ihmisten synnit ruumiissaan ristinpuulla ja sovitti meidät.Tämä lahja tulee ihmisen ottaa vastaan, että hän pääsee Taivaaseen. Tämä on Jumalan pyhän evankeliumin totuus ja tämä on uskon ydin. Olemme kaikki Jumalalle vastuussa elämästämme täällä ja iankaikkisuudessa.
Annikki puhuu asiaa. Olemmeko jo paatuneet Äänensä ulottumattomiin. Olemme koulutettuja ja viisaita, mutta onko siitä tullut meille este, nähdä mistä lopulta on kysymys?