Ote Paavalin kirjeestä Galatian seurakunnille: Mutta Kristus on maksanut meistä lunnaat ja vapauttanut meidät rangaistuksesta, joka lain rikkojille kuuluu. Kirous, joka seuraa vääristä teoistamme, kohdistuu nyt häneen. Raamattuun on näet kirjoitettu; ”Kirottu on jokainen, joka on puuhun ripustettu”. Jeesushab pantiin riippumaan puiseen ristiin. (Gal. 3:13. Elävä uutinen Uusi testamentti vapaasti kerrottuna, 1976)
Lutherin mukaan Paavali viittaa tästää jakeen aluksi 5. Mooseksen kirjaan (5 Moos. 21:22), jossa kerrotaan kuinka rikollinen ansaitsee pahoilla töillään rangaistuksen ristillä. Luther toteaa, että Paavali ei sano Galataiskirjeessä, ett’ Kristus on tullut kiroukseksi itsensä tähden, vaan ”meidän edestämme”. Kristus on viaton, mutta koska Mooseksen lain mukaan jokainen rikollinen on rangaistava, on Kristusta rangaistava, koska hän on asettunut syntisten ja pahantekijäin asemaan. Hän on asettunut kaikkien syntisten ja pahantekijöitten asemaan. Luther toteaa, että ”mehän olemme syntisiä ja pahantekijöitä, me olemme siis kuolemaan ja iankaikkiseen kadotukseen vikapäitä”. Kristus on kuitenkin ottanut kantakseen kaikkien synnit ja on kuollut niiden vuoksi. Hänet katsotaan pahantekijöitten joukkoon kuuluvaksi Jesajan kirjan mukaan.
Minä annan hänelle osan suurten joukossa, ja mahtavien kanssa hän jakaa saalista, sillä hän antoi itsensä alttiiksi kuolemaan, ja hänet luettiin pahantekijöiden joukkoon. Hän kantoi monien synnit ja rukoili rikollisten puolesta. (Jes. 53:12)
Kaikki profeetat ovat Lutehrin mukaan hengessä ymmärtäneet, että Kristuksesta tulee kaikkein suurin pahantekijä, jota suurempaa ei maailmassa ole ollut, koska hän ottaa kantaakseen koko maailman synnit sovittaakseen ne verellään. Kristus haluaa vapaaehtoisesti ja Isän tahdon mukaan olla syntisten kumppanina omaksumalla heidän lihansa ja verensä. Luther moittii sofisteja, jotka erottavat Kristuksen synneistä ja syntisistä ja esittävät hänet vain esikuvana. Tällä tavalla he tekevät Kristuksen hyödyttömäksi ja esittävät hänet hirmuvaltiaaksi, joka vihastuu syntien tähden ja tuomitsee syntiset kadotukseen. Lutherin mukaan ”sofistit riistävät meiltä Kristuksen tuntemisen ja suloisista suloisimman lohdutuksen; Kristus tuli kiroukseksi meidän edestämme, lunastaakseen meidät lain kirouksesta”. Kristus on ollut Jumalan kiroama. Joku saattaa kysyä, eikö ole järjetöntä ja häpäisevää sanoa Jumalan Poikaa syntiseksi ja kiroukseksi. Lutherin mukaan on yhtä järjetöntä sanoa, että Jumalan Poika on ristiinnaulittu, ja on kärsinyt synnin ja kuoleman rangaisuken. Luther viittaa jakeeseen 2 Kor. 5:21 ja toteaa, että Paavalin kirjoituksissa olevat lauseet eivät todellakaan ole aiheettomia.
Hänet. joka ei tiennyt synnistä. Jumala teki synniksi meidän sijastamme, että me hänessä tulisimme Jumalan vanhurskaudeksi. (2 Kor. 5:21)
Johannes Kastaja sanoo Kristusta Jumalan Karitsaksi (Joh. 1:29), joka ottaa pois maailman synnin. Hän on viaton, koska hän on Jumalan tahraton karitsa, mutta maailman synnit tulevat Kristuksen omiksi. Lutherin mukaan ”meidän syntimme pitää tulla Kristuksen synniksi, muuten me hukumme ikipäiviksi”.
Luther viittaa vielä Jesajan kirjaan (53:6). Näitä sanoja ei saa Lutherin mukaan miedontaa. Jumala puhuu profeetan sanoissa vakavasti suuresta rakkaudestaan: Jumalan Karitsan on kannettava ”kaikkien meidän velat”.
Me vaelsimme kaikki eksyksissä niin kuin lampaat, kukin meistä poikkesi omalle tielleen. Mutta Herra heitti hänen päällensä kaikkien meidän syntivelkamme. (Jes. 53:6)
Luther puhuu vielä vastustajiensa uskosta. Vastustajat pyrkivät riisumaan Kristuksen päältä maailman synnit ja sälyttämään ne takaisin ihmisten harteille sekä pyrkivät lain teoilla ja rakkaudella hävittämään syntejään. Luther toteaa, että mikäli Kristus on Jumalan Karitsa, joka jo ikuisuudesta ennalta on määrätty ottamaan pois maailman synnit, ja joka omaehtoisesti tuli kiroukseksi ”miedän edestämme”, on siitä seurauksena, että rakkauden avulla ei ole mahdollista tulla vanhurskaaksi, eikä ottaa pois syntejä. Jumala on laittanut synnit Poikansa hartioille, ja niiden vuoksi tämä kärsii rangaistuksen. Lutherin mukaan näin puhuu koko Raamattu ja hän viittaa uskontunnustukseen: Minä uskon Jeesukseen Kristukseen, Jumalan ainoaan Poikaa, joka kärsi, ristiinnaulittiin ja kuoli meidän edestämme.
Kiitos hyvästä blogista. Raikasta evankeliumia.
Niin, ainoa pelastuskeino ja apu on se, että opimme tuntemaan, kuka Kristus on. Jos näet ensiksikin tiedät, kuka hän on, ja sitten myös kuulet, mitä hän tekee, niin olet saanut avun. Jos olet kurja syntinen, joka olet tehnyt paljon syntiä Jumalan tahtoa vastaan, niin katso tänne! Jumala lähettää Kristuksen kärsimään syntisten edestä ja sovittamaan heidät. Mitä enää suret velkaasi, jonka niin rikas Herra otti maksaakseen ja sen jo maksoi? Nyt on vain se pääasia, että vahvassa luottamuksessa omistat itsellesi hänen kärsimyksensä ja kuolemansa.
Martti Luther, Huonepostilla, s. 654, SLEY, 1945.
On näet olemassa vain yksi vanhurskauttamisen syy (causa iustificationis), nimittäin Kristuksen ansio tai ilmaiseksi saatava armo, johon sydämet Pyhän Hengen sytyttäminä uskolla tarttuvat.
Martti Luther, Armahda minua, Jumala, Psalmin 51 selitys, s. 39, Concordia ry, 2022.