| 1 Mutta viikon ensimmäisenä päivänä ani varhain he tulivat haudalle, tuoden mukanaan valmistamansa hyvänhajuiset yrtit. |
| 2 Ja he havaitsivat kiven vieritetyksi pois haudalta. |
| 3 Niin he menivät sisään, mutta eivät löytäneet Herran Jeesuksen ruumista. |
| 4 Ja kun he olivat tästä ymmällä, niin katso, kaksi miestä seisoi heidän edessään säteilevissä vaatteissa. |
| 5 Ja he peljästyivät ja kumartuivat kasvoillensa maahan. Niin miehet sanoivat heille: ”Miksi te etsitte elävää kuolleitten joukosta? |
| 6 Ei hän ole täällä, hän on noussut ylös. Muistakaa, kuinka hän puhui teille vielä ollessaan Galileassa, |
| 7 sanoen: ’Ihmisen Poika pitää annettaman syntisten ihmisten käsiin ja ristiinnaulittaman, ja hänen pitää kolmantena päivänä nouseman ylös’.” |
| 8 Niin he muistivat hänen sanansa. |
| 9 Ja he palasivat haudalta ja veivät sanan tästä kaikesta niille yhdelletoista ja kaikille muille. |
| 10 Ja ne, jotka kertoivat tämän apostoleille, olivat Maria Magdaleena ja Johanna ja Maria, Jaakobin äiti, ja muut naiset heidän kanssansa. |
| 11 Mutta näiden puheet näyttivät heistä turhilta, eivätkä he uskoneet heitä. |
| 12 Mutta Pietari nousi ja juoksi haudalle; ja kun hän kurkisti sisään, näki hän siellä ainoastaan käärinliinat. Ja hän meni pois ihmetellen itsekseen sitä, mikä oli tapahtunut. |
(Luuk.24:1-12)
Jumalan armoa ja rauhaa Jeesuksessa Kristuksessa rakkaat sisaret ja veljet!
Tänään kuulemme enkelien sanoman haudalle saapuneille naisille. Naiset ovat saapuneet kunnioittamaan Jeesuksen muistoa tuomalla hänen haudalleen hyväntuoksuisia yrttejä. Yhtäkkiä naisia vastassa onkin kaksi valkopukuista miestä, jotka keskeyttävän haudalla tapahtuvan muistohetken yllättävällä kysymyksellä: ”Miksi te etsitte elävää kuolleitten joukosta?”
Tämä voisi olla loukkaava tilanne, mutta miesten olemus on liian arvovaltainen ja kysymys on liian osuva ollakseen loukkaus. Juuri tästä on syvimmiltään kyse, elävän Jeesuksen etsimisestä. Haudalle tulleet naiset haluavat muistaa kaiken sen, kun Jeesus oli vielä elossa. He haluavat säilyttää Jeesuksen muiston niin elävänä kuin mahdollista. Nyt he kuulevat sen, mikä on jotakin vielä paljon parempaa kuin kauneinkaan muisto. – Jeesus elää!. Hän, ketä he etsivät, ei ole mitään kuollutta! Hän on noussut ylös. Hän elää!
Mutta miten haudalle surullisina tulleet naiset voisivat uskoa nämä sanat? Miten tämä aivan liian hyvältä kuulostava uutinen voidaan uskoa todeksi? Naiset eivät varmasti tunnista hyvää uutista tuovia miehiä kasvoilta. Nämä ovat heidän silmissään vieraita miehiä. Kuitenkin näillä miehillä on sanoissaan eräs tärkeä yhteyden ja luotettavavuuden avain. – Tuo avain on Jeesuksen oma sana: ”Muistakaa, kuinka hän puhui teille vielä ollessaan Galileassa, sanoen: ’Ihmisen Poika pitää annettaman syntisten ihmisten käsiin ja ristiinnaulittaman, ja hänen pitää kolmantena päivänä nouseman ylös’.”
Vaikka haudalle tulleet naiset eivät varmasti tunne miehiä kasvoilta, he tajuavat näiden nyt julistavan Jeesuksen omia sanoja ylösnousemuksesta. Näissä Jeesuksen omissa sanoissa on luotettavavuuden avain. Jeesuksen omat sanat herättävät uskon ja toivon. Enkelien suusta kuultuina nuo sanat palauttavat mieleen kaiken sen, mitä Jeesus on puhunut. Tässä käy toteen se, miten Jumalan sana herättää uskon ja elämän. Jumalan sanalla on koko maailma luotu. Siksi Jumalan sanalla alkaa myös seurakunnan uusi aamu. Jeesuksen omista sanoista alkaa seurakunnan uusi elämä.
Tämä, mitä tänään kuulimme evankeliumitekstissä, on sekä riemullinen viesti ylösnousemuksen ihmeestä, mutta myös toimintamalli kaikkina aikoina ja kaikkialla, missä Kristuksen evankeliumia julistetaan.
Pääsiäispäivänä seurakunnissa kaikuu riemu: Kristus on ylösnoussut! Pääsiäisen sanoma on kristillisen uskon ydin ja perusta. Enkelin viesti saavuttaa tyhjän haudan edessä seisovat opetuslapset. Kristus on herätetty kuolleista, esikoisena niiden joukosta, jotka ovat kuolleet. Hän on voittanut kuoleman, synnin ja kadotuksen vallan. Ylösnousemus vahvistaa, että Jeesus Kristus on Jumalan Poika.
Pääsiäisen tapahtumia voi pitää myös ohjeena kaikelle kristilliselle julistukselle. Enkelit antavat siitä esimerkin. Surun murtamia ja toivonsa menettäneitä ystäviä kosketaan nyt hyvällä sanomalla: ”Miksi te etsitte elävää kuolleitten joukosta? Ei hän ole täällä, hän on noussut ylös.”
Järkytyksen tähden Jumalan hyvät armolupaukset unohtaneita ystäviä kosketaan tutun Jeesuksen tutuilla sanoilla: ”Muistakaa, kuinka hän puhui teille vielä ollessaan Galileassa, sanoen: ’Ihmisen Poika pitää annettaman syntisten ihmisten käsiin ja ristiinnaulittaman, ja hänen pitää kolmantena päivänä nouseman ylös’.”
Hyvät ystävät, rakkaat kristityt!
Meidän ei tarvitse keksiä mitään uutta hyvää sanomaa, tai uutta evankeliumia. Meidän tarvitsee vain muistaa Jumalan omaa sanaa syntiemme tähden kuolleesta, mutta nyt ylösnousseesta Vapahtajasta… Jeesus Kristus on ylösnousemus ja elämä. Hän on kuoleman vallan voittaja ja uuden elämän antaja.
Pääsiäisaamun hyvä sanoma on siinä, että Kristus on totisesti ylösnoussut. Tämä tarvitsee vain tulla kaikille julistetuksi ja uudelleen muistetuksi. Niin oli jo haudalle tulleiden naisten kohdalla, ja niin on myös meidän kohdallamme.
Miten usein me olemmekaan omien huoliemme ja murheidemme sokaisemia! Yritämme ehkä lievittää suruamme joillakin hyväntuoksuisilla yrteillä, mutta kaikkein eniten meidän tarvitsee kuulla havahduttava viesti: ”Miksi te etsitte elävää kuolleitten joukosta? Ei hän ole täällä, hän on noussut ylös.”
Meillä ei ole kuollutta Vapahtajaa, vaan elävä Jumala. Koska meidän Jumalamme elää, hän kuulee myös rukoukset ja auttaa. Hän on Kaikkivaltias Auttajamme. Tätä meille julistaa tyhjä risti ja tyhjä hauta. Jeesus Kristus on voittanut synnin, kuoleman ja pahan vallan. Tämä päivä, Pääsiäinen, julistaa meille voiton sanomaa:
| ”Tämä on se päivä, jonka Herra on tehnyt; riemuitkaamme ja iloitkaamme siitä.” (Ps.118:24) |
”Niin kuin taivaan enkeli mekin iloitsemme.
Saamme rientää kertomaan: Nyt elää Jeesuksemme.
Saamme rientää kertomaan: Nyt elää Jeesuksemme.” (VK 88:4)
