Lankoni prinssi Henri Tshouta on piispa Henrikin kaima. Lankoni nimi on ranskankielisen muodon mukainen.
Kuva otettu hänen syntymäpäivänään 5.4.2006.
Nykyisin olen useamman kerran ajanut köyliön lähistössä. Mieleeni on aina tullut piispa Henrik, joka perimätiedon mukaan surmattiin Köyliön järven jäällä talvella 1156.
Lauantai 19.01.2019
Pyhän Henrikin muistopäivä
Piispa Henrik, uskon opettaja ja marttyyri
1. lukukappale: Jes. 52:7-10
Ei pidä sekottaa pyhien muistamista ja heidän palvontaansa. Emme palvo pyhiä jumalina emmekä Jumalan rinnalla, vaan muistamme heitä, koska heillä on ollut sama usko elävään Jumalaan, kuin meilläkin on tällä hetkellä. Meidän Jumalamme yhdistää meidät samaan kirkkoon, johon he kuuluvat perille päässeenä, voittaneena seurakuntana, kun me vielä olemme matkalla, kuulumme taistelevana seurakuntana.
Olkaamme uskossa rohkeita
Raamatussa on kehotus muistaa edesmenneitä Jumalan sanan palvelijoita ja seurata heidän uskoaan.
Hebrealaiskirje:
13:7 Muistakaa johtajianne, jotka ovat puhuneet teille Jumalan sanaa; katsokaa, kuinka heidän vaelluksensa on päättynyt, ja seuratkaa heidän uskoansa.
Pyhien muiston tehtävä on rohkaista meitä uskon kestävyyteen. Olkaamme uskossa lujia. Älkäämme luopuko vaivojen tai vainojen vuoksi, vaan pitäkäämme kiinni uskostamme ja tunnustautukaamme Jeesuksen todistajiksi vastuksia pelkäämättä. Älkäämme säikkykö vaan pitäkäämme rohkeasti esillä Vapahtajamme pyhää nimeä.
Pyhäinjäännökset ylösnousemususkon havaintovälineenä
Vanha kristikunta muisteli edesmenneitä marttyyrikuoleman saaneita. Näiden haudoille kokoonnuttiin. Näiden pyhien hautoja käytettiin havaintovälineinä uskon rohkaisuksi.
Meillä kristityillä on tulevaisuus ja toivo. Me katsomme rohkeasti elämässämme eteenpäin. Kuolema ei ole viimeinen sana, vaan kerran meille koittaa ruumiin ylösnousemus ja iankaikkinen elämä.
Marttyyrien hautoja oli vanhalla ajalla monin paikoin, muttei kaikkialla. Niille paikkakunnille, joilla ei ollut omia marttyyrien hautamuistomerkkejä, alettiin vähitellen kuljettamaan pieniä paloja toisaalla martyyrikuoleman kärsineiden jäämistöstä. Näiden tehtävänä oli toimia ikään kuin uskon rohkeuden havaintovälineenä. Haluttiin näyttää aivan käsin kosketeltavasti, että tässä on pieni pala sellaista ihmistä, joka oli Kristukselle uskollinen aina kuolemaan asti. Pysykäämme mekin uskossa lujina ja Vapahtajallemme uskollisina. Älkäämme antako minkään vetää meitä pois uskostamme.
1.Korinttolaiskirje:
16:13 Valvokaa, pysykää lujina uskossa, olkaa miehuulliset, olkaa väkevät.
Filippiläiskirje:
4:1 Sentähden, rakkaat ja ikävöidyt veljeni, te minun iloni ja kruununi, seisokaa näin Herrassa lujina, rakkaat!
Kolossalaiskirje:
1:23 jos te vain pysytte uskossa, siihen perustuneina ja siinä lujina, horjahtamatta pois sen evankeliumin toivosta, jonka olette kuulleet, jota on julistettu kaikessa luomakunnassa taivaan alla ja jonka palvelijaksi minä, Paavali, olen tullut.
2.Tessalonikalaiskirje:
2:15 Niin seisokaa siis, veljet, lujina ja pitäkää kiinni niistä opetuksista, joita olette oppineet joko meidän puheestamme tai kirjeestämme.
Valitettavasti pyhäinjäännösten alkuperäinen käyttö uskon rohkaisuna hämärtyi. Sen tilalle tuli niistä käytävä kaupankäynti. Alkuperäinen uskonnollinen sanoma vääristyi ja väärennöksiä alkoi tulla mukaan markkinoille.
Tämän takia uskonpuhdistuksen aikana oli tarpeen sanoutua irti tällaisesta toiminnasta, joka oli irtautunut alkuperäisestä uskon rohkaisun sanomasta omalakiseksi kauppatavaraksi.
Kirkkomme tunnustuksen opetus
XXI Pyhien palvonta
Pyhien palvonnasta seurakuntamme opettavat, että me voimme julkisesti muistaa pyhiä, jotta oppisimme kukin kutsumuksemme mukaisesti seuraamaan heidän uskoaan ja hyviä tekojaan. —
Mutta Raamattu ei neuvo kääntymään pyhien puoleen ja pyytämään heiltä apua, (1 Tim. 2:5) sillä se asettaa yksin Kristuksen meidän eteemme välittäjäksi, sovituksen välineeksi, ylimmäiseksi papiksi ja esirukoilijaksi. Häntä tulee huutaa avuksi, ja hän on luvannut kuulla meidän rukouksemme. Tämä palvonta on hänelle mieleen erityisesti silloin, kun hänen puoleensa käännytään kaikissa ahdistuksissa: ”Jos joku syntiä tekee, niin meillä on puolustaja Isän tykönä jne.” (1 Joh. 2:1).
Julistajan onni
Pyhän Henrikin muistopäivän Vanhan testamentin teksti puhuu evankeliumin voimasta.
Jumalan sanan julistajan onni ja autuus on siinä, että saa pitää esillä esillä Jumalan sanaa. Pyhä sana vaikuttaa. Se ei jää turhaksi, vaan saa aikaan sen mitä varten se on lähetetty.
Kuinka ihanat ovat vuorilla
ilosanoman tuojan askelet!
Hän ilmoittaa rauhan tulon,
tuo suuren ilosanoman,
hän tuo pelastuksen sanoman.
Tämä sana kuuluu meille, muttei ainoastaan meille, vaan koko maailmalle. Kaikkien kansojen perusoikeuksiin kuuluu, että hekin saavat kuulla sanoman Vapahtajamme pelastustyöstä. Jeesuksen sovintotyö on tehty koko maailman autuudeksi, kaikkien hyväksi.
Herra on osoittanut pyhän käsivartensa voiman
kaikkien kansojen silmien edessä,
niin että maan kaikki ääret näkevät
pelastuksen, jonka meidän Jumalamme on tuonut.
Vapahtajamme täytetty pelastustyö antaa ilon elämäämme. Saamme riemuiten elää Jumalan lapsina. Siksi evankeliumia on julistettava rohkeasti kaikille. Marttyyrien esikuva rohkaiskoon meitäkin levittämään ympäristöömme taivaallisen ilon ja toivon sanomaa kanssaihmisillemme.
Kuulkaa! Vartijat kohottavat riemuhuudon,
ja kaikki yhtyvät iloon,
sillä omin silmin he näkevät,
kuinka Herra palaa Siioniin.
Puhjetkaa riemuun, te Jerusalemin rauniot,
kaikki yhdessä iloitkaa!
Herra on antanut kansalleen lohdutuksen,
hän on lunastanut vapaaksi Jerusalemin!
Muistopäivän aihetta ja tekstejä voi tarkastella sivulla
http://notes.evl.fi/Evkirja.nsf/keFI?OpenPage&dindex=20190119_2
Samalla asialla brother! Hieno tehtävä!
Ps. Pääsin muuten minäkin blogini kommenteissa yhteen monista pyhistä Henrikeistä…
Manu
Kiitos puheenvuorostasi.
Henrik Renqvist oli todella merkittävä Karjalan rukoilevaisuuden johtohahmona ja 1800 -luvun alkupuolen tuotteliaana kirjailijana.
Renqvistiin vaikutti erittäin merkittävästi Arthur Dentin kirjallinen tuotanto.
Meidän piispamme Matti Repo on tehnyt väitöskirjansa Dentin teologiasta.
Lauantaina 19.1.2019 juhlimamme Pyhä Henrikki toi maahamme kristikunnan läntisen perinteen mukaisena. Hän oli kirkkomme järjestelijä, josta jatkumo laskee hänet ensimmäinenä Turun piispana.
Juhlapäivän Vanhan testamentin tekstejä on kaksi.
Yllä olen kirjoittanut tekstin Jes. 52:7-10 mukaisena.
Toinen on Jeesus Sirakin kirjasta, Sir. 45: 15-20.
Sirakin kirja kuuluu Vanhan testamenttiin. Se on deuterokanoninen kirja eli toisin sanoen Vanhan testamentin apokryfinen kirja, joka kuuluu kirkkomme hyväksymään täydelliseen Raamattuun vanhan kristillisen perinteen mukaisesti.
Vain vanhat juurensa vanhaan kristilliseen perinteeseen katkaisseet kirkkokunnat, kuten reformoidut ja monet muut myöhemmin oppinsa kehitelleet kirkkokunnat, ovat jättäneet deuterokanoniset kirjat oman Raamattunsa ulkopuolelle.
Piispa Henrikin päivän raamatunteksti Jeesus Sirakin kirjasta puhuu Vanhan testamentin ylipappi Aaronista, joka oli Mooseksen veli.
– Aaron oli saanut kutsun papin virkaan Jumalalta.
– Hänet oli vihitty virkaansa asianmukaista vihkimystä käyttäen.
Pyhällä öljyllä voitelu eli Pyhän Hengen voitelu antoi sekä valtuutuksen että Jumalan voiman viran hoitoon.
– Hänen tehtävänsä oli palvella Jumalaa ja tämän mukaisesti siunata Jumalan kansaa.
– Hänen tehtävänsä oli jumalanpalvelusten ja muiden pyhien toimitusten hoitaminen.
– Hänen piti julistaa synninpäästö ihmisille.
– Hänen piti saarnata eli selittää Jumalan sanaa.
Tehtävänsä uskollisella hoitamisella hän sai osakseen kunniaa.
Hänen elämänsä on hyvä esikuva myös nykyajan Jumalan sanan palvelijalle, vaikka historian mukana olosuhteet ovatkin muuttuneet ja sen mukaisesti nykyisin on toimittava uuden maailmankauden mukaan, kun Jeesus Kristus, maailman Vapahtaja jo on tehnyt täytetyn pelastustekonsa ja hänen voimassaan elämme Jumalan lapsen turvallista elämää.
Jeesus Sirakin kirjan tekstin mukana saamme antaa kunnian meitä edeltäneiden sukupolvien työlle yhteisessä kirkossamme Jumalan sanan hyväksi, näiden joukossa myös maamme ensimmäiselle piispalle Pyhälle Henrikille. Tämä kunnioitus ilmenee kirkossamme myös siinä että vietämme hänen muistopäiväänsä.
Tässä muistopäivän toinen Vanhan testamentin teksti:
Sir. 45: 15-20
Mooses vihki Aaronin virkaan
ja voiteli hänet pyhällä öljyllä,
ja tästä tuli hänelle ja hänen jälkeläisilleen
ikuinen liitto, joka pysyy yhtä kauan kuin taivas.
Hänen tuli pappina palvella Jumalaa
ja siunata kansaa hänen nimessään.
Herra valitsi kaikkien joukosta juuri hänet
uhraamaan pyhiä polttouhreja,
suitsuttamaan suloisesti tuoksuvaa savua
muistutukseksi Herralle
ja kansan syntien sovitukseksi.
Käskyillään Herra antoi hänelle
vallan tulkita säädöksiä ja määräyksiä
ja opettaa säädökset Jaakobille,
saattaa Israelin tietoon Herran laki.
Hän sai autiomaassa vastaansa toisen heimon miehiä,
jotka olivat hänelle kateellisia:
Datanin ja Abiramin miehet
ja Korahin joukon, joita kaikkia ajoi katkera viha.
Herra näki sen ja suuttui.
Hehkuvassa vihassaan hän tuhosi heidät,
teki kansan nähden tunnusteon
ja poltti heidät tulensa liekeissä.
Herra jakoi yhä enemmän Aaronille kunniaansa,
antoi hänelle oman perintöosan:
hän sai ensimmäisen sadon parhaat hedelmät,
ja ennen muuta hän sai kyllälti leipää.
Edellisen, kirkolliskokouksen vuonna 1938 hyväksymän virallisen käännöksen mukaisen sanamuodon voi lukea osoitteesta:
https://www.finbible.fi/Apkryfk/38jessir_45.htm
Ruotsin kirkossa Jeesus Sirakin kirja on käytössä uuden käännöksen Bibeln 2000 luonnollisena osana.
Tekstimme voi lukea esimerkiksi osoitteesta:
https://www.bibeln.se/las/2k/syr
ja panna sitten lukujen hakuvalikkoon Syr 45.
Aikaisemman Ruotsin kuninkaan vuonna 1921 hyväksymän käännöksen mukaisen tekstin voi lukea esimerkiksi alla olevasta osoitteesta ja siitä sitten valitsemalla luvun 45.
https://sv.wikisource.org/wiki/De_apokryfiska_b%C3%B6ckerna_(1921)/Syrak#45_KAPITLET.