Rapakon takana asustava toimittaja Taneli piispanpoika Heikka kirjoitti uusimmassa kolumnissaan (YLE 23.5.18) lauseen, joka kolahti: Veisatkaa viis velvollisuuksista, joita pidätte ehdottoman välttämättöminä. Oho. En usko, että Mikko-isä olisi moista ohjetta koskaan pojalleen antanut. Varmasti on kyse jostakin amerikkalaisesta hapatuksesta?

Otettuani asiasta vähän tarkemmin selvää havaitsin, että Viis veisaamisesta puhutaan jonkin sortin taitona. Ja että tänä keväänä on suomeksi ilmestynyt kaksikin En välitä paskankaan vertaa-opasta, naisille tarkoitettu Sarah Knightin opus The Life-Changing Magic of Not Giving A F*ck (Viis veisaamisen elämänmullistava taika, Art House 2018) ja miehille suunnattu Mark Mansonin Kuinka olla piittaamatta paskaakaan (The Subtle Art of Not  Giving a Fuck, Atena 2018).

Puhutaan ensin naisasiaa:

 Viis veisaamisen elämänmullistava taika -opas on suunnattu naisille, jotka tekevät liikaa töitä ja joilla on liian harvoin hauskaa. Täyttävätkö elämäsi anopin nimipäiväjuhlat, bikinikuntoon pääseminen, kyttääjänaapurin valitukset ja tuntikausia kestävät palaverit?

Sarah Knightin kirjoittama opas kertoo, kuinka voit hankkiutua eroon ikävistä velvollisuuksista ja riippakivistä, häpeästä ja syyllisyydestä – ja alkaa käyttää aikaasi mieluummin niihin ihmisiin ja asioihin, jotka tekevät sinut onnelliseksi.

Knightin oppaan punainen lanka ja juju on tämä: Lakkaa huolehtimasta niistä, asioista joita sinun pitää tehdä ja keskity niihin joita haluat tehdä! Viis veisaa asioista, joille et voi mitään ja jotka vain vievät turhaan energiaa.

Marie Kondon siivouskirjan luettuaan Knight innostui siivoamaan ensin miehensä sukkalaatikon – ja sitten oman elämänsä. Ideana on oppia elämään kuten lapset ja valaistuneet – ilman turhia murheita. Knightin pääteesejä on 7 niin kuin hyveitä ja kuolemansyntejäkin:

1. Uskalla sanoa ei

2. Älä piittaa siitä, mitä muut ajattelevat

3. Päätä, mistä et piittaa. Sitten viis veisaa.

4. Sinun ei ole pakko, koska kaikki muutkin

5. Hukkatunnit kuriin

6. Vapaudu suosiokurimuksesta

7. Valitse menosi itse

Sitten miesasiaa: Mark Manson lähtee liikkeelle Knightiä ronskimmin, vaikka aihe onkin sama: Yritätkö koko ajan esittää parempaa kuin oikeasti oletkaan? Turhaan, sillä aina joku on fiksumpi tai parempi. Opettele sen sijaan olemaan viis veisaamatta. Siinä ei ole kyse välinpitämättömyydestä, vaan siitä, että välittää oikeista asioista.

Manson huomauttaa, että jos kaikki aivan jonninjoutavakin on helvetin tärkeää, mielenterveys kärsii. Manson viljelee kirosanoja – ilmeisesti ollakseen epäsovinnainen – mutta niin tekee myös naispuolinen kollegansakin. Siinä missä naiskirjoittaja vetoaa tunteisiin mies heittää rankkaa läppää ja uskoo priorisointiin ja karttaa tyytyväisyyden ja onnellisuuden kangastuksen jahtaamista.

Haaveilemalla jatkuvasti muutoksesta vain kuitenkin vahvistetaan mielen perukoilla kytevää tunnetta siitä, että ei ole yltänyt ihanneminänsä tasolle. Aina on selvää, että joku jossakin on etevämpi ja asiat voisivat olla paremminkin. Se syö miestä. On kuitenkin hyväksyttävä, että maailmassa on monta vittumaista asiaa. Se on OK, koska niin on aina ollut ja tulee olemaan. Viis veisaa siitä, että joka hetki ei tunnu mukavalta.

Halu olla onnellisempi on Mansonin mukaan itse asiassa kielteisiä tunteita herättävä olotila. Ikävän olon hyväksyminen taas on myönteinen kokemus itsessään.

Manson puhuu myös takaperoisuuden laista. Mitä vähemmän piittaa, sen paremmin suoriutuu. Oletko sinäkin huomannut, että menestyjä sattuu usein olemaan se, joka suhtautuu hommaan löysin rantein.

Manson jakaa taidon olla piittaamatta kolmeen osataitoon.

1. Piittaamattomuus ei ole välinpitämättömyyttä, vaan oikeista asioista välittämistä.
2. Välitä jostakin vastoinkäymisiä tärkeämmästä, niin vastoinkäymisillä ei ole väliä.
3. Muista, että välittäminen on aina valinta, tajusitpa sitä tai et.

Kun tottuu elämässä vastaan tuleviin paskamyrskyihin (ja niitähän riittää), muuttuu tavallaan voittamattomaksi jonkinlaisella henkisellä ruohonjuuritasolla. Kivun voi selättää vain, jos opettelee sietämään sitä.

Manson neuvoo unohtamaan itsensä. Kun luopuu kertomuksista, joilla määrittelee itseään, on vapaa toimimaan – ja epäonnistumaan – sekä kasvamaan.

Kirjoittaja kertoo kirjansa ideasta itse näin:

”Kirjassa ei opeteta hankkimaan mitään eikä menestymään missään – siinä opetetaan kärsimään tappioita ja jatkamaan pää pystyssä niistä huolimatta. Siinä opetetaan käymään elämä läpi pala palalta ja heittämään toisarvoiset palat helvettiin. Siinä opetetaan luottamaan siihen, että asiat lutviutuvat. Siinä opetetaan valitsemaan, mitkä asiat ovat satsaamisen arvoisia. Siinä opetetaan olemaan yrittämättä”.

* * * * * * *

Uuden testamentin päähenkilö puhui pyhästä huolettomuudesta, lastenkaltaisuudesta, asioitten laittamisesta tärkeysjärjestykseen: Jumalan valtakunta ensin, sitten vasta kaikki muu. Kiroilemista hän ei kuitenkaan opettanut…

* * * * * * *

Mitä tästä opimme? Kernaasti lukisin kommentteja aiheesta. Mieluusti myös keskustelisin lukijoitten kanssa viis veisaamisesta. Toisaalta: Jos ketään ei kiinnosta ajatusten vaihto kanssani, niin saatte olla ihan satavarmoja, että en välitä siitä paskankaan vertaa… 😉