Kirkossa vihitään aina silloin tällöin uusia pappeja – hyvä niin. Samanaikaisesti työttömiä pappeja lienee jo toistasataa. Ja pappisvihkimystä haluavia maistereita on enemmän kuin avoimia työpaikkoja.
Hyvä sisar / hyvä veli: millä perusteella saa pappisvihkimyksen ja miksi avoimeen paikkaa ei valita jo vihkimyksen saanutta?
Tarkoitako Yrjö Sahama että kunkin uskonnon tai sen lahkon osakseen saama tuntimäärä myös vastaisi esim. sos. dem. puoluen saamaa tuntimäärää?
S.Heinolalle: En tarkoita. Uskonnon oppimäärän laajuutta voinee helpoimmin verrata toisaalta muiden kulttuuriin orentoivien aineiden kurssimääriin (esim. taideaineet yhteensä vähintään 3 kurssia sisältäen sekä musiikin että kuvataiteen ), toisaalta muiden maailmankuvaan vaikuttavien aineiden kurssimääriin (esim. fysiikka 1 pakollinen, 7 valinnaista, historia 4 pakollista, 2 valinnaista) Tämmöisellä vertailulla löytyy uskontojen ja niihin rinnastettavien katsomusten kulttuurillista ja yhteiskunnallista merkitystä oikeudenmukaisesti ilmentävä oppimäärän laajuus. Vertaus yhteiskuntaoppiin tarkoitti sitä, että kuten esim. sosialidemokratian tai kokoomuslaisuuden aatesisällön tuntemus on yleissivistykseen kuuluva asia riippumatta siitä, kannattaako vai vastustaako ko. puoluetta tulisi myös uskontojen oppia ja kulttia tuntea muidenkin kuin ko. uskonnon kannattajien.
Entisen luottamushenkilön näkökulmasta arvelen, että avoimet paikat, varsinkin sijaisuudet ja muulla perusteella määräaikaiset pestit, voivat olla maantieteellisesti sellaisessa paikassa, että jo vihkimyksen saaneet eivät esimerkiksi perhesyistä voi niihin hakeutua. Vastavalmistuneet maisterit sen sijaan ottavat (pappisvihkimyksen saadakseen) helpommin vastaan myös määräaikaista työtä ja myös (Helsingistä katsoen) syrjäisemmiltä paikkakunnilta.