Saapui ovelle vieras mies,
rääsyinen ukko-paha.
On minulla taakkana raskas ies
ja nälästä kurnii maha.
Pitkä matka on takana
ja kylmyys luita hyytää,
saanko hetkeksi istua
palan leipää pyytää.
Ei ole leipää tuhlata
vaatteitakin vähän
itse en tahtoisi kulkea,
lähteä ilmaan tähän.
Kääntyi ovelta vieras mies
hartiat painuivat syvään,
mistä tuo tuli, Herra ties
ei saapunut paikkaan hyvään.
Mies jatkoi matkaansa raahustaen
oli sormet kohmeiset kovin
hän sitä mietti kummeksuen,
mä miten tänne sovin.
Moni oli ovensa sulkenut
eivät halunneet auttaa, kai
niin pitkään olen jo kulkenut,
vaan voimaa jostain sai.
Koputti mökin rähjäisen
hän oveen varovasti,
tule sisälle rakas ihminen
tule ihan pirttiin asti.
On tässä sinulle lautanen
ja hellalla kattila,
sieltä saa ottaa nälkäinen
ilman maksua.
Yösijankin voin minä tarjota
toki vain lattialla,
voit uunin vieressä nukkua
tuolla räsymatolla.
Ei ole toivo kadonnut,
ei kylmentynyt usko
älä rakkautta pado nyt
se loistaa kuin aamurusko.
