Parodian parodiointi ei ole mahdollista. Tämän totesin eilen lukiessani Valkeakosken sanomien uutista Kulkusten kätkemisestä joulukonsertissa.
En tunne asiaa muuten kuin lehtitietojen perusteella. Mutta Valkeakosken Sanomaiset valaisevat kauniisti, ja ympärillä kommentoijat kommentoivat sulosti.
Seurakunnan työntekijät ovat todenneet, että kirkon joulukonserteissa olisi syytä olla yli puolet hengellistä ohjelmistoa:
”[ei-hengellisiä lauluja] olisi ollut noin puolet. Kirkko on jumalanpalveluskäyttöön vihitty tila eikä yleinen konserttisali, joten neuvottelimme niin, että muutama laulu vaihdetaan sellaisiin, joita kirkoissa yleensäkin kuulee joulun alla.”
Tämä kuulostaa minusta ihan reilulta, kohtuulliselta ja viisaalta. Seurakunta saa, ja sen pitääkin, huolehtia siitä että joulukonsertissa on järkevä määrä hengellistä ohjelmistoa. Uutisessa mikään ei viittaa siihen, etteikö konsertissa saisi esittää myös ei-hengellisiä joululauluja.
Uutisessa ei kerrota, missä tunnelmissa kanttori ja kuoronjohtaja neuvottelivat. Useimmiten nämä neuvottelut käydään käsittääkseni ihan hyvässä ja rakentavassa hengessä. Missä tunnelmissa tämä neuvottelu käytiin, ja välittyikö neuvottelutulos samassa sävyssä anonyymille kuorolaiselle, sitä emme tiedä. Mutta saadaanpahan tähänkin kertomukseen jatko-osa otsikolla ”Nyt puhuu kulkusten pudottamisesta neuvotellut kuoronjohtaja”
Ja takaisin asiaan. Laps’ ei saa hankeen hukkuu unhoittuu, puolet pitää jäädä näkyviin.
Uutinen muuttuu parodiaksi, kun keskitytään sivujuonteeseen. Neuvotteleminen muuttuu kieltämiseksi. Keskitytään yhteen lauluun, joka jätettiin pois kun lisättiin hengellisen ohjelmiston osuutta. Ja silmät ymmyrkäisinä ihmetellään, mikäs siinä laulussa olikaan vikana.
Kuorolaiset ”pettyivät”. Kun tämä päätyy Iltajompaankumpaan, voimme lukea miten kuorolaiset ”raivostuivat” ja kansalaiset ”järkyttyivät”.
Keskusteluketjuissa siis muistellaan, että mekin saimme Jänkäkynterön sivukirkossa vuonna 1994 kilistellä Kulkusia. Tai joku kulkuslaulu oli Kauheimmat Koululaulut –vihkossa vuonna miekka ja kivi. Tai kirkkoherra von Böngelsböögel viittasi siihen puheessaan Turpakäräjien päätösjuhlassa Kustaa II Adolfin läsnä ollessa Tamberforssin markkinoilla. Joten kyllä se on käsittämätöntä miten Valkeakoskella voidaan kieltää Kulkusten vilahdus joulukonsertissa, kyllä se on epäjohdonmukainen tuo kirkko. No onkos tullut edes kesää? Ja koskas meillä sitten on joulu, kulkusjuhla armas lapsien?
Kumpaa uutisessa pitäisi siis ihmetellä, kirkon työntekijöitä jotka haluavat että joulukonsertissa on yli puolet hengellistä ohjelmistoa, vai kuorolaisia, jotka ottavat yhteyttä paikallislehteen, vai kenties Suomen mediaa, joka nostaa tästä uutisen? Eilen luulin, että Valkeakoskella olisi hiljainen uutispäivä. Mutta asia kannattaa kertoa myös Kotimaa24:ssa ja Aamulehdessä, ilmeisesti myös paperisessa.
Kirkollinen parodia on mahdotonta, koska kirkkoa koskevat uutiset ovat jo itsessään parodioita.
Parodian parodiointi ei ole kenestäkään hauskaa. Siispä ennustamme pikaista uppoamista myös uudelle Facebookin Kirkkovene-huumorisivulle.
Hei tonttu-ukot hyppikää Kirkkoveneen laidan yli.
Tää on just tätä ihmisen omaa hengellistämistä eli on tehty uskosta erillinen osa ihmisen elämästä erottamalla jokin rakennus ”pyhäksi” paikaksi, no huh huh.
Miten tämä näkyy ja kuuluu, juuri tästä kirkko rakennuksen puolustamisesta ns maailmallista hyökkäystä vastaan??? Ettei vaan ”pyhä” rakennus saastuisi????
Eikö Jeesus tullut kutsumaan ihmisiä parannukseen ja olemaan juuri Jumalan temppeleitä eli juuri ihmisen itse pitäisi olla pyhä jota tulisi puolustaa Jumalan voimalla ettei maailma saastuta?????
Niinkuin uskova todella sydämestään rukoilee:
”Äläkä saata meitä kiusaukseen; vaan päästä meidät pahasta, sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia iankaikkisesti. Amen. ”
Selväähän on se, että tässä rauhaisassa Suomessa on varaa pahastua, jos ei saa kirkossa kilvan helkkäillä kulkusista. Minä olen ihmetellyt pitemmän aikaa ”niin toiseen maailmaan tää retki meidät vie” omien pohdintojen keskellä. Siis tosi paljon ihmetellyt. Kiitos päivän kevennyksestä.
Miksi ei saa laulaa Kulkusista, mutta saa laulaa kuolleesta veljestä, joka ilmestyy varpusena? Ja se on sitten ah niin hengellistä ja tunnelmallista, nyyh.
Elias Tanni, onhan paljon asioita joita EI SAA TEHDÄ kirkossa mutta niihin ei puututa muuten, siis ”uskovan” elämä saa olla mitä vaan ulkopuolella ”kirkkorakennuksen” mutta eipä saa laulaa kirkossa mitä vaan????? Joku roti se pitää olla, vai onko se tekopyhyyttä???
Kirkon pyhänä pitäminen ei ole Jumalalle välttämätöntä, vaan ihmiselle. Jo kirkko rakennuksena on joillekin terveellinen muistutus. Puuttumatta siihen, oliko kanttori Manni-Korven ratkaisu oikea tai viisas, on näiden ratkaisujen takana ihmisen suojeleminen (tai ainakin pitäisi olla) eikä Jumalan puolustelu. Kyllä Jumala kunniassa pysyy ihmisavuttakin.
Elias Tanni, entä piilo synnit, kielletäänkö aviorikkojaa tulemasta kirkkoon, eikö se saastuta sitä??? Vai pelkästäänkö jos tekee aviorikoksen kirkossa saastuttaisi sen???
Onko nyt sitten niin että ihminen voi elää haureudessa kirkkorakennuksen ulkopuolella ja tulla ”pyhänä” uskovana kirkkorakennukseen, rakennusko ”pyhittää” ihmisen????
Näinkö ”uskova” kunnioittaa Jumalaa????
Kirkkoonhan tullaan nimen omaan syntisenä. Rakennus ei pyhitä ketään, josko lienee pyhitys tarkoituksenakaan luterilaisessa kirkossa (simul iustus et peccator).
Aviorikos saastuttaa=rikkoo sen tehneen ihmisen ihan riippumatta siitä tehdäänkö se kirkossa vai firman pikkujouluissa vai jossain ihan muualla.
Miten ihmeessä kulkusista jouduttiin muihin ”kulkusiin”?
Lisää kirkollista parodiaa.
http://www.youtube.com/watch?v=zIuZm0ihj4o
Vastustamisosasto…
Tämä oli hyvä teksti! Kiitokset.
Tuomas Hynysellä on blogikirjoituksissaan ilmeisesti pyrkimys kunnostautua vastavirran kulkijana. Sinansä arvostettava pyrkimys. Nyt Hynysen mielestä sopivaa vastavirran kulkemista olisi ilmeisesti Kulkuset-laulun kieltäneen kanttorin tukeminen. Kulku nyt vain onnahtaa jo alkumetreillä. ”Uutisessa mikään ei viittaa siihen, etteikö konsertissa saisi esittää myös ei-hengellisiä joululauluja.” Hynysen ajatuksissa on ilmeisesti kaikkien laulujen vesiselvä jako hengellisiin ja ei-hengelllisiin, ja tämän jaon hän olettaa olevan yhtä selvä kaikille. Entä jos joku kokeekin Kulkuset-laulun hengelliseksi ensimmäisen uskonkappaleen valossa?