Apostoli Paavali opettaa meille roomalaiskirjeessä Jumalan lain merkityksen. ”Laista sinä opit tuntemaan hänen tahtonsa ja erottamaan sen, mikä on tärkeää” (Room 2:18). ”Lain tehtävä on opettaa tuntemaan, mitä synti on” (Room. 3:20). ”Laki hallitsee ihmistä niin kauan kun hän elää” (Room 7: 1).
Jumalan laki voidaan tiivistää muotoon: ”Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi ja koko voimallasi ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.” (Mark 12:30–31). Tämä kattaa kokonaan vanhan testamentin mukaisen Jumalan lain.
On kuitenkin syytä muistaa että Jumala on rakkaus ja me ihmiset rakkaudettomia. Meille rakkaudettomille ihmisille Herra on antanut myös yksityiskohtaisempia ohjeita. Meidän tulee välttää mm. ylpeyttä, kateutta, haureutta ja puuttumista toisen omaan.
Me ihmiset emme kuitenkaan noudata Jumalan lakia. Apostoli Paavali opettaa, ettemme edes kykenen elämään lain mukaan vaikka haluaisimme (esim. Room. 7:7–25).
Niinpä me kaikki ihmiset olemme omien ansioidemme myötä tuomion alla. ”Ne jotka ovat tehneet syntiä lakia tuntematta, myös tuhoutuvat laista riippumatta. Ne jotka ovat lain tuntien tehneet syntiä, myös tuomitaan lain nojalla” (Room. 2:12). Tästä tuomiosta meidät kuitenkin vapauttaa Herran evankeliumi.
Evankeliumin sanoma voidaan tiivistää: ”Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.” (Joh. 3:16)
Kuten Paavali opettaa: ”Jumala antoi Kristuksen kuolla meidän rikkomustemme tähden ja herätti hänen kuolleista meidän vanhurskauttamisemme tähden” (Room. 4:25) Laki ei siis meitä pelasta vaan evankeliumi. ”Jos suullasi tunnustat, että Jeesus on Herra ja sydämessäsi uskot että Jumala on herättänyt hänet kuolleista, olet pelastuva” (Room. 10:9)
Otsikon kysymykseen laki vai evankeliumi, vastaan kuitenkin molemmat. Suunnattomasta rakkaudestaan Jumala on antanut meille ensin lain ja sitten evankeliumin ja evankeliumi auttaa myös meitä rakastamaan, siis noudattamaan lakia.
Edellinen kirjoitukseni:
https://www.kotimaa.fi/uskotko-ylosnousseeseen-kristukseen-kuten-kirkko-opettaa-vai-jotenkin-muuten/
jorma ojala: ” Tähän mennessä olemme sinun teksteistäsi saaneet lukea, että ihminen EI pelastu yksin uskosta. Kirkkomme opettaa, Jumalan kiitos, toisin!¨
Jaksat vain jankuttaa ja saivarrella jo moneen kertaan selvitetyistä asioista (toivottavasti et tulkitse kommenttejani tahallaan väärin). Tarvitaan siis ilmeisesti vähän kertausta.
1. Ihminen tarvitsee pelastuakseen Kristuksen lunnaita. Siinä mielessä pelastus tulee vain uskon kautta ja Jeesuksen vastaanottamisella. Ei ihmisen omalla voimalla ja toimilla.
2. Moneen kertaan siteeraamani Raamatunkohdat osoittivat, että pelastumiseen tarvitaan myöskin tottelevaisuutta JHWH/Jehovalle ja Jeesukselle Kristukselle. Ei se oikein oikeudenmukaista kuvaa antaisi Jumalasta, jos joku vain sanoisi uskovansa, mutta toimisi kuitenkin jatkuvasti tahallisen tietoisesti ja katumattomasti Jumalan tahdon ja periaatteiden vastaisesti, ja silti pelastuisi. Jaakobin kirjan 2. lukuhan osoitti, että myöskin demonit ja Saatana Panettelija uskovat.
3. Kristillisen uskon omaksuminen ei vielä sinällään takaa pelastusta. Jeesushan sanoi, että ”joka loppuun asti kestää, se pelastuu.” Tuskin hän aivan huvin vuoksi sitä heitti, tarkoittamatta sitä.
Fil. 2:12: ”Samoin kuin aina olette olleet kuuliaiset, niin ahkeroikaa, ei ainoastaan niinkuin silloin, kun minä olin teidän tykönänne, vaan paljoa enemmän nyt, kun olen poissa, pelolla ja vavistuksella, että pelastuisitte.”
Tämä kirjoitettiin Filippissä oleville ”pyhille”, kuten Filippiläiskirjeen 1:1 osoittaa. Paavali varoitti heitä olemasta kovin itsevarmoja; heidän piti ymmärtää, ettei heidän lopullinen pelastuksensa ollut vielä varma.
Vaikka uskoisi, pelastuksen toivon saattaa myöskin menettää.
Hepr. 10:26, 27: ”Jos me tahallamme teemme syntiä, päästyämme totuuden tuntoon, niin ei ole enää uhria meidän syntiemme edestä, vaan hirmuinen tuomion odotus ja tulen kiivaus, joka on kuluttava vastustajat.”
Raamattu ei siis tue sitä ajatusta, että tekeepä ihminen mitä syntiä tahansa sen jälkeen, kun hän on ”pelastunut”, hän ei menetä pelastustaan. Tämä kannustaa uskollisuuteen. Ks. myös Heprealaiskirjeen 6:4–6:ta, jossa osoitetaan, että jopa pyhällä hengellä voideltu ihminen voi menettää pelastustoivonsa.
Koko pelastusjärjestely on tietystikin ilmaus Jumalan ansaitsemattomasta hyvyydestä. Aadamin jälkeläinen ei voi mitenkään pelastua vain omilla ponnisteluillaan, olkootpa hänen tekonsa kuinka jaloja tahansa. Pelastus on lahja Jumalalta, joka antaa sen niille, jotka uskovat hänen Poikansa uhrin synnitsovittavaan arvoon.
Ef. 2:8, 9,: ”Armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta – se on Jumalan lahja – ette tekojen kautta, ettei kukaan kerskaisi.”
Kaikki Raamatun esiin tuomat näkökohdat asiasta on kuitenkin otettava huomioon, että syntyisi asiastai tasapainoinen kokonaisuus.
Vesa Ahlfors
”3. Kristillisen uskon omaksuminen ei vielä sinällään takaa pelastusta. Jeesushan sanoi, että “joka loppuun asti kestää, se pelastuu.” Tuskin hän aivan huvin vuoksi sitä heitti, tarkoittamatta sitä.”
Tämä tarkoitaa sitä että loppuun asti pysyy uskossa.
Jukka Kivimäki: ”Tämä tarkoitaa sitä että loppuun asti pysyy uskossa.”
Juuri niin, ja jos on aitoa uskoa, niin ihminen pyrkii parhaansa mukaan olemaan tottelevainen JHWH/Jehovalle ja Jeesukselle Kristukselle, niin pitkälle kuin se on epätäydelliselle ihmiselle vain suinkin on mahdollista. Raamatun tekstien mukaan päinvastaistakin voi tapahtua, ”ettei ole kestävä loppuun asti.” Lisäksi Tituksen kirja viittaa myöskin erääseen mahdollisuuteen:
Tituksen 1. luku (uusi kirkkoraamattu): ”16 He väittävät tuntevansa Jumalan, mutta teoillaan he kieltävät hänet. He ovat inhottavia ja tottelemattomia, kykenemättömiä tekemään mitään hyvää.”
1. Timoteuksen 3. luku kertoo myöskin, että ”lopun aikana” olisi ihmisiä joilla olisi vain ”jumalisuuden ulkokuori”, mutta ei sitten mitään enempää uskon suhteen.
Niin, Vesa Alhlfors.
On edelleen todettava, että sinun pelastuskäsityksesi eroaa siitä,mitä
esim. Paavali opettaa.
1) Sinä et opeta pelastusta yksin uskosta, vaan tuot siihen lisäksi
muuta, mm. tottelavaisuuden.
2) Tämä johtuu siitä, ettei nähdä lain ja evankeliumin eroa.
3) Tottelevaisuus ei kuulu pelastetuksi tulemiseen, vaan pelastettiuna elämiseen. Ne ovat ero asioita.
4) Miten mahdat mitata riittävän tottelevaisuuden, jotta tottelevaisuutta
on niin paljon riittävästi, että se riittää pelastukseen?
5) Sinä et oman todistuksesi mukaan usko armosta, vaan tottelavaisuudesta.
6) Puhut kyllä uskosta Ef 2:8,9 siteeraten, mutta tarkoitat tekoja.
Tervetuloa uskomaan armosta ja saamaan IANKAIKKINEN elämä.
Älä anna pettää itseäsi laillisuuden harhaan.
Lakia ja evankeliumia ei saa sekoittaa.
>>>Fil. 2:12: ”Samoin kuin aina olette olleet kuuliaiset, niin ahkeroikaa, ei ainoastaan niinkuin silloin, kun minä olin teidän tykönänne, vaan paljoa enemmän nyt, kun olen poissa, pelolla ja vavistuksella, että pelastuisitte.”>>>>
1) Tämä ei kuulu vanhurskaaksi tulemiseen, vaan pyhitykseen.
2) Se ei ole mikään vaihtoraha Jumalan edessä vanhurskauden saamiseksi,
vaan kuuluu uudesisyntyneen elämään.
3) Koska tämä pyhitys jää aina vajavaiseksi, se ei voi olla pelastuksen ehto tai
väline.
jorma ojala: ”2) Tämä johtuu siitä, ettei nähdä lain ja evankeliumin eroa.”
??!! Johan se on tullut vähintäänkin sata kertaa todettua, että kun Uudessa testamentissa puhutaan ”laista”, viittaa se yleensä ns. Mooseksen lakiin, josta se osoittaa etteivät kristityt enään sellaisenaan ole sen alaisia. 🙂
jorma ojala: ” 3) Tottelevaisuus ei kuulu pelastetuksi tulemiseen, vaan pelastettiuna elämiseen. Ne ovat ero asioita”
🙂 Tulihan se siteeratuista kohdista, esiin, että pelastukseen tarvitaan myöskin tottelevaisuutta.
Vesa Ahlfors
Sinulle taitaa olla vaikea käsittää, että Jumala kyllä edellytä meiltä täydellistä kuuliaisuutta, mutta Kristuksen uhrin tähden ei aseta pelastuksemme ehdoksi, että täytämme sen mitä hän meiltä edellyttää.
Seikka että Jumala kelpuuttaa meidät alamittaisina ei tee meistä täysimittaisia.
Jukka Kivimäki: ”Seikka että Jumala kelpuuttaa meidät alamittaisina ei tee meistä täysimittaisia.”
Juuri niin. Siksipä epätäydellinen, synnin ja kuoleman orjuudessa oleva ihminen onkin riippuvainen Kristuksen lunnaista/sovituksesta. Epätäydellinen ihminen ei pysty ikinä täyttämään ”täyttä Jumalan mittaa.”
Ymmärrän tuohtumisesi, Vesa.
Vastauksesi kertoo, ettet näe eroa evankeliumin ja lain välillä.
Jotuu siitä, että sinä asetat pelastuiksen ehdoksi lainomaisia vaatimuksia.
Yksi niitä on totteleminen.
Ei Paavali mainitse, ei sitten missään, että pelstukseen tarvitaan myös
tottelevaisuutta.
Tämä väitteesi juuri kertoo, ettet osaa tehdä eroa lain ja evankeliumin välillä.
Evankeliumiin EI LIITY MITÄÄN VAATIMUKSIA, EI PIENINTÄKÄÄN.
Vesa hyvä, sinun ei tarvitse elää lain alaisena.
jorma ojala: ”Ymmärrän tuohtumisesi, Vesa.”
Mutta ymmärrätkö huvittuneisuuteni jankuttamisesi vuoksi.
jorma ojala: ”Paavali mainitse, ei sitten missään, että pelstukseen tarvitaan myös tottelevaisuutta. Tämä väitteesi juuri kertoo, ettet osaa tehdä eroa lain ja evankeliumin välillä. Evankeliumiin EI LIITY MITÄÄN VAATIMUKSIA, EI PIENINTÄKÄÄN.”
Kai siihen nyt sentään jotain vaatimuksia sisältyy. Ateistitkaan eivät nyt sentään hyväksy ihan kaikkea mahdollista. Uusi testamentti kirjoittaa paljon ”katumuksesta ja kääntymyksestä”. Miksiköhän?
Paavali kirjoittaa 1. Korinttolaiskirjeen 6. luvussa: ”9 Mitä! Ettekö tiedä, etteivät epävanhurskaat peri Jumalan valtakuntaa? Älkää eksykö. Eivät haureelliset, eivät epäjumalanpalvelijat, eivät avionrikkojat, eivät luonnottomia tarkoituksia varten pidetyt miehet, eivät miehet, jotka makaavat miesten kanssa, 10 eivät varkaat, eivät ahneet, eivät juopot, eivät herjaajat eivätkä kiristäjät peri Jumalan valtakuntaa. 11 Ja kuitenkin jotkut teistä olivat sellaisia.”
Jeesus taas Johanneksen Ilmestyksen 22. luvussa: ”Katso! Minä tulen nopeasti, ja palkka, jonka annan, on mukanani antaakseni kullekin, niin kuin hänen työnsä on. 13 Minä olen Alfa ja Omega, ensimmäinen ja viimeinen, alku ja loppu. 14 Onnellisia ovat ne, jotka pesevät pitkät vaatteensa, jotta heillä olisi valta mennä elämän puille ja jotta he pääsisivät kaupunkiin sen porteista. 15 Ulkopuolella ovat koirat ja spiritismin harjoittajat ja haureelliset ja murhaajat ja epäjumalanpalvelijat ja kaikki, jotka pitävät valheesta ja harjoittavat sitä.”
jorma ojala: ”4) Miten mahdat mitata riittävän tottelevaisuuden, jotta tottelevaisuutta on niin paljon riittävästi, että se riittää pelastukseen?”
🙂 Sitä ei ole annettu minun tehtäväkseni. Niistä asioista päätetään vähän muualla. Luotan siihen, että tuomiovallan omaavilla tahoilla on tarpeelliset ”mittauskeinot.”
Apostolien tekojen 17. luku: ”sillä hän on asettanut päivän, jona hänen tarkoituksensa on tuomita asuttu maa vanhurskaudessa sen miehen kautta, jonka hän on määrännyt, ja hän on antanut kaikille siitä takeen herättämällä hänet kuolleista.”
Matteuksen 25. luku: ”
) Kun Ihmisen Poika saapuu kirkkaudessaan ja kaikki enkelit hänen kanssaan, silloin hän istuu loistoisalle valtaistuimelleen. 32 Ja kaikki kansakunnat kootaan hänen eteensä, ja hän erottaa ihmiset toisistaan niin kuin paimen erottaa lampaat vuohista. 33 Ja hän asettaa lampaat oikealle puolelleen, mutta vuohet vasemmalle. 34 Sitten kuningas sanoo oikealla puolellaan oleville: ’Tulkaa, te Isäni siunaamat, perikää se valtakunta, joka on ollut teille valmistettuna maailman perustamisesta.”
Toistan vielä tähän, että sinulla Vesa Ahlfors taitaa olla vaikea käsittää, että Jumala kyllä edellytä meiltä täydellistä kuuliaisuutta, mutta Kristuksen uhrin tähden ei aseta pelastuksemme ehdoksi, että täytämme sen mitä hän meiltä edellyttää.
Seikka että Jumala kelpuuttaa meidät alamittaisina ei tee meistä täysimittaisia. Laki on edelleen voimassa, mutta meitä ei tuomita lain mukaan.
Jukka Kivimäki: ”Toistan vielä tähän, että sinulla Vesa Ahlfors taitaa olla vaikea käsittää, että Jumala kyllä edellytä meiltä täydellistä kuuliaisuutta, mutta Kristuksen uhrin tähden ei aseta pelastuksemme ehdoksi, että täytämme sen mitä hän meiltä edellyttää.”
??!! Juurihan tuossa yllä kirjoitin seuraavaa:
”Juuri niin. Siksipä epätäydellinen, synnin ja kuoleman orjuudessa oleva ihminen onkin riippuvainen Kristuksen lunnaista/sovituksesta. Epätäydellinen ihminen ei pysty ikinä täyttämään “täyttä Jumalan mittaa.””
Pakko minun on jankuttaa, kun et halua nähdä selvää tosiasiaa:
Tuo sitaattisi Korinttolaiskirjeestä on ihan hassu sen vuoksi, että se ei
sanallakaan tue sinun filosofiaasi pelastumisesta.
Paavali puhuu siinä uskovan elämästä mitä se on ja ei ole.
Paavali ei kuitenkaan peru opetustaan:
Pelastuminen on yksin uskosta.
Room 5:1
Koska me siis olemme uskosta vanhurskaaksi tulleet, on meillä rauha Jumalan kanssa.
Rauha Jumalan kanssa, mitä se on?
Se on elämää vailla lain uhkaa ja vaatimuksia.
Se on elämää rakkaudessa lakiin ja halua täyttää laki, mutta se ei siis ole
vaatimus. Rakkaudessa ei ole pelkoa eikä vaatimusta.
Mitä sinä Vesa sanot kuoleman tullessa, kun saatana sanoo, ettet ole ollut tarpeeksi kuuliainen?
Sitten omatuntosi vahvistaa tämän: En todellakaan ole ollut……
Kristuksen sovintoarmon olet hylännyt kun olet luottanut kuuliaisuuteesi….
Minulla on toista:
Kristus on minun kuuliaisuuteni saan uskoa armosta Hänen tähtensä!
jorma ojala: ”Tuo sitaattisi Korinttolaiskirjeestä on ihan hassu sen vuoksi, että se ei sanallakaan tue sinun filosofiaasi pelastumisesta. Paavali puhuu siinä uskovan elämästä mitä se on ja ei ole.”
??!! Sehän määritteli minkälaisia tekoja tahallisesti ja tietoisesti harjoittavat ”eivät voi periä Jumalan valtakuntaa” = saada hyväksymyksen ja pelastuksen.
jorma ojala: ”Se on elämää rakkaudessa lakiin ja halua täyttää laki, mutta se ei siis ole vaatimus. Rakkaudessa ei ole pelkoa eikä vaatimusta.”
Jos ihmisellä on rakkautta Jumalaan ja lähimmäiseen, tekee tämä tietysti kaiken mahdollisen mikä epätäydelliselle ihmiselle on suinkin mahdollista, soveltaakseen elämässään Jumalan periaatteita. käskyjä ja lakeja. Ei pidä sitä kuitenkaan vain optiona, eli jos asia sattuu huvittamaan ja tulemaan mieleen.
Ei ajattele myöskään laskelmoidusti, että voin niitä vapaasti rikkoakin, jos tekee mieli, saanhan ne kuitenkin automaattisesti anteeksi Kristuksen lunnaiden perusteella. Ne tietysti kuitenkin mahdollistavat syntien anteeksisaamisen, jos ihmisellä on nöyrä asenne Jumalan edessä.
Jeesuksen Isä meidän rukouksen mallin mukaan ihmisen täytyy myös rukouksessa anoa/pyytää syntien anteeksiantoa Jumalalta JHWH/Jehovalta Kristuksen kautta/välityksellä.
1. Johanneksen kirjeen 5:3: ”Sillä rakkaus Jumalaan merkitsee sitä, että noudatamme hänen käskyjään; eivätkä hänen käskynsä ole rasittavia,”
jorma ojala: Mitä sinä Vesa sanot kuoleman tullessa, kun saatana sanoo, ettet ole ollut tarpeeksi kuuliainen? Sitten omatuntosi vahvistaa tämän: En todellakaan ole ollut…… Kristuksen sovintoarmon olet hylännyt kun olet luottanut kuuliaisuuteesi”
🙂 🙂 Mistähän olet saanut tuon kaltaista tuomiovaltaa ja ”ennakkonäkyjä” 🙂 yksittäisten lähimmäisten asemasta ja tulevaisuudesta? 🙂
Aivan, Vesa.
Sitä se 1 Kor 6 meille sanoo. Puhut totta!
Jumalan tahdon vastainen tahallinen elämä kertoo siitä, ettei ole uskoa.
Ihminen ei silloin kadu, ellei Jumala häntä herätä katumaan.
Mutta, jokainen katuva saa turvata Kristukseen.
Aivan kuin rikollinen ristillä, ei hänellä ollut näyttää mitään hyvää tekoa tai kuuliaisuutta. Ilman niitä hän turvasi Vapahtajaan.
Mutta, se ei puhu siitä, kuinka syntinen tulee vanhurskaaksi Jumalan edessä.
Se kertoo vain sen, mitä usko on ja mitä uskottomuus on.
Uskottomuus tuo kuoleman. Usko elämän iankaikkisen!
Lue nyt ajatuksella Jukka Kivimäen viesti, jonka torjuit.
Uskova ei ole lain alla. Uskova on armon alainen.
Surkea asia, kun et näe mikä ero lailla ja evankeliumilla on.
Älä sure, moni meistä on ollut sen suhteen eksyksissä.
Minäkin olen
1 Joh 5:3
Aivan, Vesa.
Onko se sinun sokeutesi oman syntisyyden suhteen, joka estää sinua
näkemästä totuutta?
Et voi millään tavalla noudattamaan käskyjä niin paljon, että pystyisit sen avulla
saavuttamaan Jumalan mielisuosion. Se on mahdotonta.
Uskovalla on rakkaus, mutta kun noudattaminen ei ole täydellistä.
Mutta, Jumala VAATII täydellistä noudattamista = laki.
Mitä sanot kuoleman hetkellä Saatanalle, kun se kertoo, ettet noudattanut
kuitenkaan kaikessa ja aivan tarpeeksi? Joskus lintsasit…..
Sinulla ei silloin ole Kristusta, kun vaihdoit hänet luuloteltuun noudattamiseen.
Olet silloin hukassa.
Sinua on pahasti petetty, Vesa Ahlfors.
En ole ottanut mitään tuomiovaltaa.
Kysyn vain, mitä vastaat, koska Kristus ei ole turvasi vaan tottelemisesi.
jorma ojala: ”Lue nyt ajatuksella Jukka Kivimäen viesti, jonka torjuit. Uskova ei ole lain alla. Uskova on armon alainen.”
??!! 🙂 🙂 Lueppa nyt itse mielellään minun kommenttini siihen, siis oikein ajatuksella. En suinkaan ”torjunut” sitä. .) 🙂
Enempää en nyt viitsi kommentoida usein varsin sekavaa ajatuksenjuoksuasi ja sitä, ettet oikein pysty ymmärtämään kirjoitettua tekstiä.
Viimeksi mainittua tietysti täytyisi pyrkiä ymmärtämäänkin jos jollain on esim. jotain rajoitteita sen suhteen, esim. vaikkapa ikääntymisen vuoksi tai jonkun muun syyn vuoksi. Tällä en tietenkään tarkoita sitä, että ikääntyminen aina välttämättä toisi tälläisiä ongelmia. Usein voi olla päinvastoinkin. Olen vain sinusta arvoisa jorma ojala, saanut käsityksen, että ennakkokäsityksiesi vuoksi haluat puoliväkisin saada minut julistettua ”kerettiläiseksi”, vaikka molemmat tunnustamme olevamme ”pelastumisen” suhteen riippuvaisia Kristuksen lunnaista/sovituksesta.
jorma ojala: ”Mutta, jokainen katuva saa turvata Kristukseen”
Siitähän olemme samaa mieltä. Kirjoitinhan tuolla ylempänä mm. seuraavaa:
Ihminen tarvitsee pelastuakseen Kristuksen lunnaita. Siinä mielessä pelastus tulee vain uskon kautta ja Jeesuksen vastaanottamisella. Ei ihmisen omalla voimalla ja toimilla.
Moneen kertaan siteeraamani Raamatunkohdat kuitenkin osoittivat myös, että pelastumiseen tarvitaan myöskin tottelevaisuutta JHWH/Jehovalle ja Jeesukselle Kristukselle.
Koko pelastusjärjestely on ilmaus Jumalan ansaitsemattomasta hyvyydestä. Aadamin jälkeläinen ei voi mitenkään pelastua vain omilla ponnisteluillaan, olkootpa hänen tekonsa kuinka jaloja tahansa. Pelastus on lahja Jumalalta, joka antaa sen niille, jotka uskovat hänen Poikansa uhrin synnitsovittavaan arvoon
Raamattu ei kuitenkaan tue sitä ajatusta, että tekeepä ihminen mitä syntiä tahansa sen jälkeen, kun hän on ”pelastunut”, hän ei menetä pelastustaan. ”Pelastus” on uskoon tulleellakin vasta edessä oleva mahdollisuus. Tämä ei ole vielä siinä vaiheessa ”pelastunut” lopullisesti.
’Halpaa armoa’ kaihdetaan näköjään niin kirkkomme kuin Vartiotorninkin parissa. Tässä taidetaan nyt riidellä siitä puhumisen sanamuodoista eikä itse asiasta.
Martti Pentti: ”Tässä taidetaan nyt riidellä siitä puhumisen sanamuodoista eikä itse asiasta.”
Paljolti juuri niinkin. Ehkä taustalla on myös se ajatus mikä joillain itseään kristittyinä pitävillä on, että he katsovat itsensä jo ”pelastetuiksi”. Sehän taas ei vastaa Raamatun antamaa näkymystä asioista kuten aiemmissa kommenteissani olen jo tuonut esiin.
” Lyhyestä virsi kaunis ”.
Evankeliumi ja laki ovat täysin sama asia.
Jeesu sanoi Jumalan tahdon lähimmäisen rakkauden noudattamisen elämässä. Siinä on kaikki laki ja profeetat ja sen noudattaminen saa luonnollisesti Jumalan hyväksymisen ja siitä tulevat mahdolliset seuraamukset.
Yhteiskuntajärjestelmän laki perustuu yksiselitteisesti ihmisarvon kunnioittamiseen, joka on nimenomaan lähimmäisen rakkaudessa elämistä.
Mainitsi kuitenkin samassa yhteydessä ensin ”suurimmaksi ja tärkeimmäksi käkyksi” Jumalan JHWH/Jehovan rakastamisen koko sydämellään, mielellään ja sielullaan.” Se on tietysti myös yhteydessä käskyyn rakastaa lähimmäistään. Ei oi valita vain toista niistä.
Reino Suni
”Evankeliumi ja laki ovat täysin sama asia.”
Ne eivät suinkaan ole sama asia vaan ovat toisiaan läpäiseviä.
”Jeesu sanoi Jumalan tahdon lähimmäisen rakkauden noudattamisen elämässä. Siinä on kaikki laki ja profeetat ja sen noudattaminen saa luonnollisesti Jumalan hyväksymisen ja siitä tulevat mahdolliset seuraamukset.”
Tämä kirjoittamasi on siis lakia, ei evankeliumia.
Evankeliumi on siinä, että Jumala on meidät luonut eläämään omassa yhteydessään, mutta me olemme langeneet syntiin jolloin yhteytemme Jumalaan on katkennut. Jumala Kristuksena sovitti meidän syntimme, niin että voimme pelastua eli päästä takaisin Jumalan yhteyteen.