Nurmijärveläinen Rajamäen kirkko vietti tuomiosunnuntaina 75-vuotisjuhlaansa. Tampereen piispa Aleksi Lehtonen vihki kirkon käyttöönsä 20.11.1938. Meidän ajastamme katsoen oli erikoista, että kirkon rakensi ja piti sitä pitkään yllä Valtion alkoholiliike ja sen Rajamäen tehtaat. Rajamäen kylä oli syntynyt ja kasvanut tehtaiden ympärille. Rajamäelle tehdas oli tullut rautatien ja hyvän pohjaveden perässä aloittaen vuonna 1889.
Rajamäen kirkon historian vaiheet ilmentävät havainnollisesti kirkon ja yhteiskunnan muutosta sadan vuoden aikana. 1900-luvun alkupuoliskolla oli vielä tapana, että teollisuusyritys saattoi pitää kokonaisvaltaisesti huolta työntekijöistään. Näin se hoiti niin kunnan kuin seurakunnankin tehtäviä. Kunta ja seurakunta eivät olleet nykyisellä tavalla oman sektorinsa valtiaita. Yhteiskunta oli yhtenäisempi ja tiiviimmin kokonainen, ei nykyisellä tavalla ”sektoroitunut”. Niinpä Alkokin kirkon rakensi, muutama vuosi kieltolain kumoamisen jälkeen.
Tehdas siirtyi vuonna 1919 voimaan tulleen kieltolain aikana valtiolle. Kieltolailla (1919–1932) kiellettiin alkoholin myynti. Kieltolain aikana tehdas valmisti hiivan valmistuksen sivutuotteena väkiviinaa (lääkkeeksi) sekä muun muassa hajuvettä ja II maailmansodan aikana polttopulloja, mutta se on jo toinen juttu.
Kieltolakikin kumottiin ja Rajamäen tehdasyhteisö kasvoi. Niinpä Rajamäen tehdas rakensi väelleen ja samalla koko kylälle myös kirkon vuonna 1938.
Seurakunta oli jo vaatinut useaan kertaan tehdasta rakentamaan kylään rukoushuoneen. Rukoushuonetta puuhasi ensin seurakunnan rinnalla toiminut Nuorten kristillinen yhdistys, joka pyrki seurakunnan toiminnan laajentamiseen ja monipuolistamiseen muun muassa kuoro- ja nuorisotoimintaan, mihin kirkko rakennuksena ei oikein ollut riittävä. Tuohon(kin) aikaan seurakunta oli ulkoistanut osan toiminnastaan yhdistyksille.
Hengellisen toiminnan tiloina ennen kirkon valmistumista olivat kylässä työväentalo, seurantalo ja tehtaiden rakentama lastentarharakennus. Seurakunta vetosi, että ”sosiaaliministeriön suosiollisella avulla Rajamäelle saataisiin oikea rukoushuone Herran kansan kokoontumispaikaksi”.
Hyvällä idealla on aina monta isää tai äitiä. Rajamäen kirkon kohdalla on mainittu Alkon johtajat Tyko Reinikka ja Gustaf Walden aloitteen tekijöinä, vaikka vaikutuksensa varmaan oli myös silloisen kirkkoherran Kosti Kankaisen, seurakunnan ja nuorten kristillisen yhdistyksen aloitteilla ja vaatimuksilla.
Tuskin muutama vuosikymmen myöhemmin olisi ollut mahdollista, että seurakunta vaatisi valtiota tai yksityistä yritystä rakentamaan kirkkoa, ja jos yritys tällaiseen hankkeeseen ryhtyisi, olisi seurakunta siitä tietämätön. Alkokin oli vienyt kirkkohanketta eteenpäin omia aikojaan.
Viimeiseen asti oli epäselvää, vihitäänkö uudisrakennus kirkoksi vai rukoushuoneeksi. Siitä käytiin kärkevääkin keskustelua syksyllä 1938. Alko aikoi rukoushuonetta, piispa vaati kirkkoa. Piispa sai tahtonsa läpi ja uudisrakennus vihittiin kirkoksi. Vuotta myöhemmin alkaneen sodan aikana kirkko palveli myös koulutalona.
Erkki Huttusen suunnittelemassa kirkossa on vahva funkkisleima ja runsaasti kristillistä symboliikkaakin. Sota-ajasta päästyä ja taloudellisen tilanteen parannuttua Alko hankki kirkkoon arvokkaita taide-esineitä, joiden tekijöinä oli Suomen huipputaitelijoita akateemikko Wäinö Aaltosesta alkaen. Kirkko oli Alkon johdon suojeluksessa ja kiinnostuksen kohteena.
Alko myös maksoi osan papin ja muun henkilökunnan palkasta 1970-luvulle asti. Kirkko oli vuoteen 1985 saakka tehtaan omistuksessa ja hoidossa, vaikkakin pääosin seurakunnan käytössä. Vuonna 1985 Alko luovutti kirkon Nurmijärven seurakunnalle. Kirkon 50-vuotisjuhlassa 1988 oli mukana Samuel Lehtonen, Aleksin poika, nyt Helsingin piispana.
Kirkon luovuttaminen seurakunnalle oli seurausta luontaisesta kehityksestä. Rajamäen tehtaat alkoi viimeistään 1980-luvulla luopua yhteiskunnallisista tehtävistään. Yritys keskittyi perustehtäväänsä, jossa onnistumista mitattiin yhä selvemmin liiketaloudellisin perustein. Seuraavan, 1. adventtina vuonna 2004 käyttöön otetun kirkon seurakuntakin rakensi omin voimin Klaukkalan taajamaan.
