Viime torstaina vietettiin helatorstaita kansallisena vapaapäivänä. Suomalaisen yhteiskunnan muutos ja kirkon asema siinä näkyi hyvin siinä, että miten eri tahot suhtautuivat tähän Kristuksen taivaaseen astumisen päivään. Luin Helsingin Sanomat tarkkaan, mutta ainut maininta, jonka helatorstaista lehdestä löysin oli uutinen, jonka mukaan helatorstai käynnistää kevään mökkiliikenteen. Välinpitämätön asenne kristillisestä perinteestä nousevia pyhiä kohtaan ei ole uusi asia maamme päälehdelle. Uutena ilmiönä lehtien nettisivustoilla oli helatorstaina havaittavissa keskustelunavauksia, joissa ihmeteltiin, että mikä tämä tällainen helatorstai on ja miksi tänään ei olla töissä. Sama asenne välittyi monesta muustakin suunnasta kuin lehtien keskustelupalstoilta. Todennäköistä on, että jos Helsingin kadulla tekisi gallupin, jossa kysyisi, että mitä varten helatorstaita vietetään, suuri osa ihmisistä ei välttämättä osaisi vastata kysymykseen.
On tunnustettava tosi-asia, että yhä useammat suomalaiset näkevät suoraan kirkollisesta perinteestä nousevat arkipyhät maallistuneessa yhteiskunnassamme lisääntyvässä määrin kummajaisena. Tämä on asia, mitä kirkon on vaikea tahdonvoimalla muuksi käntää. Jos ja kun keskustelu arkipyhien siirtämisestä jälleen jatkuu, niin on luontevaa, että päivät pidetään nykyisillä paikoillaan. On sitten valtiovallan ja työmarkkinajärjestöjen tehtävä pohtia, että pidetäänkö ne vapaapäivinä vai ei.
Suomalaisten muuttuneissa asenteissa arkipyhiin näkyy kirkon aseman muutos yhteiskunnassa tavalla, johon myös kirkon johdossa ja kirkon luottamuselimissä olisi hyvä havahtua. Se, että juuri edelliselle viikolla Turussa kirkolliskokous kaatoi huolella valmistellun seurakuntaranneuudistuksen, on yksi esimerkki siitä, että kaikki eivät ilmeisesti ymmärrä sitä perustavanlaatuista muutosta, joka maassamme on jo tapahtunut suhtautumisessa uskontoon ja kirkkoon. Kirkon uudistuminen ja kokonaan uusien toimintatapojen käyttöön ottaminen etenee kirkossa aivan liian verkkaisesti siihen nähden kuinka kovalla vauhdilla maailma kirkkomme ympärillä muuttuu.
On hienoa, että kerrot nämä kaikki seikat. Olisi hienompaa, jos kertoisit molemmin puolin, tasapuolisesti.
Feikkikuvia: BBC näytti jo heti rakettisodan alussa, että Gaza oli lähettänyt someen kuvia väärennettyjä kuvia, jotka olivat tosiasiallisesti Syyriasta ja Irakista. Tämän Gaza on tehnyt jokaisessa 2000-2010-lukujen konfliktissaan.
Gazassa on myös leivottu raketinmuotoisia suklaakakkuja, Google-haku löytää, tässä yksi sen kunniaksi, että Hamas ampui raketteja Haifaan, jonka laboratorioissa useiden meidän tietokoneittemme prosessorit on kehitelty:
https://pbs.twimg.com/media/BsQ74tRCcAAHBeU.jpg
Kun kolme poikaa kidnapattiin, leivottiin Länsirannalla tämmöisiä kakkuja:
http://cdn29.elitedaily.com/wp-content/uploads/2014/06/Palestinians-celebrate-kidnapping-with-cake1.jpg
Ja juhlittiin tähän tapaan:
http://elitedaily.com/news/world/palestinians-celebrating-praising-kidnapping-three-israeli-teens-photos/640534/
Helena Holmerg myös paljasti ”freudilaisen” (huom: Freud – juutalainen!) lipsahduksen. Hän kommentoi: ”Israelilainen historioitsija Ilan Pappe juutalaissionistien ristiriidasta ja olemassaolon oikeutuksesta…”
Olemassaolon oikeutus? Pitäisikö sionistit hävittää? Sehän on Hamasin tavoite. Liity heihin.
Gazassa on nyt kuollut noin 50 lasta. Ei minkään uskonnon Jumala siitä tykkää, ei edes se Vanhan Testamentin kostonhimoinen julmala joka juutalaisilla ilmeisesti on, tai osalla heistä. Puuttuu Jeesuksen tuoma armo ja käsky rakastaa vihollistakin :-\
Huhu kertoo myös Israelin käyttäneen kemiallisia aseita.
Vanhan testamentin Jumala on sama kuin Uudessa testamentissa. Kummassakin Jumala on totuus ja rakkaus; tuomio ja armo.
Mutta Gazan lapsien veri on islamistisen Hamasin kädessä, jolla ei ole mitään tekemistä sen enempää UT:n kuin VT:nkään kanssa, vaan he ammentavat Koraanista oppinsa.
Siinä missä Israel suojelee kansalaisiin raketeilta Iron Dome -ohjuspuolustusjärjestelmällä, niin Hamas käyttää pieniä lapsiakin ihmiskilpinä, johon heidät on kasvatettu ja jota heiltä vaaditaan kuuliaisuuden saamiseksi. Palkaksi on sitten 72 neitsyttä, mutta ihmettelen mitä pikku lapsi tekee niillä?
Jopa ateistinen Neuvostoliitto myönsi itsenäisyyden Baltian maille 50 vuodessa; Israel ei kykene samaan edes 66 vuodessa. Sekin kertoo jotain, että maassa rukoiltiin rauhaa vastaan.
Suomi on demokratia; Israel ei. Suomessa ei hyökätä koko Savoa vastaan, vaikka ryhmä savolaisia tekisi rikoksen. Oikeusvaltio ei käy sotaan, vaan toimii oikeusteitse.
Pitäisikö kirkon uudistua hengellisesti helatorstaina ja opettaa mm. helatorstaina Jeesuksen viimeisiä sanoja, joissa hän kehottaa omiansa (uskovia opetuslapsia) odottamaan (ylistäen ja rukoillen) voiman saamista eli odottamaan Pyhän Hengen kastetta häneltä voimaksi lähetystyöhön. Helluntaina tämä odotus aikanaan toteutui. Kun löysin tämän asian UT:ta luettuani kaksi viikkoa neljään kertaan ja rukoilin Jeesuksen lupaaman Pyhän Hengen kasteen kokemista ja ymmärtämistä, niin minut johdatettiin se kokemaan yllättävällä Hengen johtamalla tavalla, kuten aikanaan Pietari sai kokea Corneliuksen kotiin johdatuksen ja kodissa yllättävän Pyhän Hengen kasteen. (Apt.t.10:1-11:18 koko kertomus hengellisine ihmeineen). Minulle hengellinen elämä on tullut jännittäväksi tuosta 1978 alkaen ja merkittäväksi sekä olen saanut rohkeuden lähetystyöhön kotimaassamme, jossa työkenttää riittää. Intiasta saan kirjeen kaksi kertaa vuodessa seitsemän seurakunnan pastorilta.
Helatorstaista alkoi opetuslasten ylistysmieli ja usko Jeesukseen vahvistui. Vielä suurena rohkaisuna Jeesus kastoi omat opetuslapsensa Pyhällä Hengellä helluntaina. Näin Raamatun mukaan Jeesus tekee eläväksi ja antaa voiman opetuslapsilleen. Minulla on elävä Jeesus, joka elää ja kastaa Pyhällä Hengellä omiaan, jotka odottavat sitä ja ottavat Sanan vastaan. Tämä on oma kokemukseni ja uskon Sanaan.
Ville Jalovaara, olet ihan oikeassa siinä, että helatorstai on menettänyt yleisessä tietoisuudessa merkityksensä kirkollisena juhlana. Mutta ei sen näkymättömyydestä kannata vain HeSaria syyttää – joka sivumennen sanottuna on viime aikoina nostanut kirkollisia ja uskonnollisia teemoja hyvinkin ansiokkaasti esiin.
Selasin ihan mielenkiinnosta keskeisten kirkollisten verkkolehtien sivustot. Eipä näkynyt helatorstaista mitään erityisestä uutisaihetta tai laajempaa juttua. Helatorstaita ei noteerannut Kotimaa24, ei Seurakuntalainen.fi, ei pääkaupunkiseudun seurakuntien uusi verkkomedia Valomerkki, ei Kirkonkellari, ei Sana, ei blogimetsa.fi. Ainoa helatorstaihin viittaava juttu oli piispa Seppo Häkkisen saarna Lappeen seurakunnan 600-vuotisjuhlassa – sitä kun vietettiin juuri helatorstaina.
Turha siis syyttää maallista mediaa, kun helatorstai ei kelpaa edes kirkolliselle medialle pääuutiseksi. Eniten minua ihmetyttää se, että Kirkon tiedotuskeskus, jonka pitäisi tarjota kirkon ajankohtaiset aiheet tiedotteina muille medioille, ei ollut ainakaan nettisivujen mukaan tehnyt asiasta kuin yhden 4.5. päivätyn ennakkotiedotteen. Monen linkin takaa kirkon sivuilta löytyy kyllä selvitys helatorstaista , mutta sekin on niin menneen maailman koukeroista teologiaa, ettei siitä nykypäivässä elävä päivälehden toimittaja ota mitään selvää.
Että ihan aiheellisesti Ville muistutat, että kirkon johdossa ja luottamuselimissä olisi hyvä havahtua arkipyhiinkin liittyvään kirkon aseman muutokseen – myös kirkon viestinnässä.
Sen verran täytyy tarkentaa, että Kirkonkellarin sivulta löytyy jotain helatorstaista: Kari Latvuksen saarna Alppilan kirkossa. Hyvä edes niin. Ja siinä ihan mielenkiintoisia pointteja, niin Putinista kuin Gagarinista.
http://kirkonkellari.fi/kirkonkellarin-kaniikki-kristus-on-lasna-ja-poissa/
” Välinpitämätön asenne kristillisestä perinteestä nousevia pyhiä kohtaan ei ole uusi asia maamme päälehdelle.”
Miksi sekulaarin median pitäisi olla kiinnostunut uskonnollisista aiheista? Sehän on uskonnollisen median tehtävä. Jos uskonnollinen media ei hoida tehtäväänsä, tuskin siinäkään kukaan mitään häviää.
Näinhän sitä voisi ajatella, että sekulaari media ei ole kiinnostunut uskonnollisista aiheista. Hesari ei tosin nosta helatorstaita esiin,mutta ramadanin se muistaa mainita joka ainoa vuosi.
Median kannalta helatorstain ongelma on siinä, että sillä ei ole nykysuomessa mitään normaalista elämänmenosta poikkeavaa selkeää sisältöä. Kristuksen taivaaseenastuminen on jo vanha uutinen, agraarikulttuurin aikainen hyvän sadon rukoilemisen aika meni jo eikä ruokakulttuuri tunne mitään helatorstairuokia joulun, pääsiäisen tai ramandanpaaston tapaan.
Eli mikä olisi se uutisaihe, joka helatorstaissa voisi kiinnostaa?
Somerolla on jo vuosia vietetty rukoussunnuntain ja helatorstain välistä peltojen siunaamisen toimitus. Sen sijaan että mentäisiin pellolta pellolle, kuten ikivanha perinne edellyttäisi, kokoonnutaan yhteen paikkaan ja siinä toimitetaan siunaus koko kylvökaudelle ja koko seudun pelloille.
Nykyaikaisena versiona voisi olla myös toimistojen, tehtaiden ja mitä moninaisimpien työpaikkojen ja tuotantolaitosten siunaaminen.
Meillä Somerolla tämäntapainen toteutuu vain joulun edellä, jolloin papeilla on todella täystyöllisyys vierailla eri paikoissa pikkujoulukahvien yhteydessä pidettäviin hartaushetkiin.
Mutta tällaista rukoussunnuntaista nousevaa työpaikkojen siunaamista ei ole kokeiltu.
”Nykyaikaisena versiona voisi olla myös toimistojen, tehtaiden ja mitä moninaisimpien työpaikkojen ja tuotantolaitosten siunaaminen.”
Muttei samaa sukupuolta olevien ihmisten avioliittojen.
Suomessa samaa sukupuolta olevien avioliitto ei ole vielä mahdollinen joten ei niieä oikein voi siunatakaan. Miten voit olla noin pihalla yleisesti tiedossa olevasta asiasta?
No, kunhan ennakoin tapahtumia. Vai kuvitteleeko herra Ketomäki suuressa saivartelevassa viisaudessaan, että kirkko siunaa samaa sukupuolta olevien avioliitot 01.03.2017 alkaen. Vaikka ihan yksi lystihän se on, siunaa tai ei. Ei se ketään hetkauta puoleen tai toiseen.