Saulus Tarsolainen ( myöh. Paavali) koki suuria tapahtumia elämänsä aikana.Damoskoksen tiellä hän kohtasi Jeesuksen,suoran kadun päässä opetuslapsi Ananias Herran lähettämänä rukoili sauluksen puolesta ja hän sanoi näkönsä,Saulus oli 3 vuotta erämaassa ja sai nähdä ja kuulla ihmeellisiä näkyjä,joita hän ei ollut lupa puhua.Viimeisen kerran kun Paavali oli vankina ja odotti mestausta,omaa kuolemaansa,hän sanoi (2 tim 2)
Varma on tämä sana; sillä:
jos olemme kuolleet
yhdessä hänen kanssaan,
saamme myös hänen kanssaan elää;
jos kärsimme yhdessä,
saamme hänen kanssaan myös hallita;
jos kiellämme hänet,
on hänkin kieltävä meidät;
jos me olemme uskottomat, pysyy kuitenkin hän uskollisena; sillä itseänsä kieltää hän ei saata.
Apostoli Paavali kuolemansa lähestyessä sanoi siis että kuolema yhdessä Kristuksen kanssa on elämä.Kristuksen sovitustyö ristillä,jossa voitettiin synti,perkele ja kuolema ,se voitto on ,jonka Jumala lahjoittaa ihmiselle kasteessa,siinä meidät kastetaan Kristuksen kuolemaan ,siihen voittoon,jossa Jeesus avasi ylösnousemisellaan tien taivaaseen,ikuiseen elämään. Ihmisen turva on yksin Kristuksen sovitustyössä,joka saadaan kasteen ja uskon kautta omistaa.Keskusteluja ”kastekuvan” edessä on kristikunnassa käyty pitkään,on erilaisia ajatuksia ,toiselle kuva kertoo Jumalan lapseksi ottamista toinen sanoo että on kokenut silloin ja silloin Jumalan kohtaamisen ,toinen kertoo uskoontulosta tiettynä päivänä jne. Kuva kannattaa vaihtaa ristiinnaulitun Jeesuksen kuvaan ,josta sanan mukaan aukeaa niin kaste,ehtoollinen,synti,pyhitys,sovitus,lunastus ja se suuri Jumalallinen salaisuus -armo.Lapsi tai vanhempi kristillisessä kasteessa kastetaan Kristuksen kuolemaan ja elämän viime hetkillä tähän samaan apostoli Paavali varmana sanoo turvaavansa . Herran pyhä ehtoollinen on julistamista Kristuksen kuolemaa ,sitä voittoa,jossa meillä syntien anteeksisaaminen.Jumalan tahto on että Jumalan lapselle olis se Herran huone,srk, josta Paavali kirjoittaa kol.2
Että heidän sydämensä, yhteenliittyneinä rakkaudessa, saisivat kehoitusta omistamaan täyden ymmärtämyksen koko rikkauden ja pääsisivät tuntemaan Jumalan salaisuuden, Kristuksen, jossa kaikki viisauden ja tiedon aarteet ovat kätkettyinä.
Jumalan lapsen elämä on turvautumista hänen armotekoihinsa ja oppia tuntemaan ristiinnaulittu vapahtajamme Jeesus Kristus hänen sanansa kautta.Voimme kokea suuriakin kokemuksia Jumalan rakkaudesta tai kun saamme syntimme anteeksi ja saamme tuntea armon,mutta pelastuksemme perusta on Golgatan sovitustyössä
Sami kysymys? Noin puoli tuntia sitten lopetin puhelun erään ystävän kanssa ja hän kertoi että isänsä on saattohoidossa , ei ole mitenkään kristityksi tunnustautuva ja kysyin että onko pappi käynyt ja menossa kuulemma.
Kerro Sami minulle miten sinä esität asiat tälle kuolevalle miehelle miten hän voi pelastua?
Haluan tietää miten ordodoksien oppi tässä asiassa toimii?
Johannes Krysostomos (= ”Kultasuu”) eli vuosina 347 – 407. Hän oli Konstantinopolin arkkipiispa ja yksi merkittävimmistä kristityistä piispoista ja saarnaajista 4. ja 5. vuosisadan Syyriassa ja Konstantinopolissa. Hän on kuuluisa kaunopuheisuudestaan sekä Kirkon ja Rooman valtakunnan auktoriteettien väärinkäytösten julkisesta paheksunnastaan.
Hänen pääsiäissaarnasta ote joka pitää sisällä ajatuksen KAIKKI SAAVAT TULLA KRISTUKEN LUOKSE.
”Joka tuli niin myöhään kuin yhdeksännellä hetkellä, tulkoon mukaan hänkin, lainkaan epäröimättä.
Joka saapui vasta yhdennellätoista hetkellä, älköön olko huolissaan viivästymisestään,
sillä valtias on jalomielinen:
hän ottaa vastaan viimeisen niin kuin ensimmäisenkin,”
Mutta, kirkon usko ei rajoitu vain aikaan, vaan kirkossa rukoillaan jatkuvasti kirkon kuolleiden jäsenten puolesta, että myös ei ortodoksi kirkon jäsenten puolesta. Me muistelemme heitä ja pyydämme Jumalaa olemaan edelleen armollinen ja antamaan heille anteeksi heidän syntinsä. Ehkä kukaan ei ole heitä muistanut mutta kirkko muistaa. Näitä rukouksia toistetaan kirkon liturgiassa, sekä yksityisissä hartauksissa. Ns. muistelukirja on useimma ortodoksilla käytössä jossa on kuolevien ihmisten nimet ja heitä muistetaan rukouksissa. Eli peli ei ole menetetty edes kuoleman kohdatessa.
Timo kirjoitat; ”Niin syntinen luonto on sama ennen uudestisyntymistä ja sen jälkeen ja siitä ei synny mitään Jumalalle kelpaavaa. Sitten Jumalan lapsen elämä tuottaa niitä tekoja kun vaeltaa Kristuksessa .
Armosta pelastettu – teot seuraavat, mutta ei siitä Kristuksen sovitustyöstä ei mitään puuttunut pelastukseemme , johon ihminen kastettuna saa uskoa ja laittaa koko turvansa ”
Kristityssä ei ole mitään syntistä luontoa. eikä kenessäkään ja sitä paitsi kristitty ihminen on tullut jumalallisesta luonnosta osalliseksi, että hänestä tulisi jumala.
Armosta pelastettu,näin ortodoksitkin ajattelevat. Veljet, mitä hyötyä siitä on, jos joku sanoo uskovansa mutta häneltä puuttuvat teot? Ei kai usko silloin voi pelastaa häntä? ( Jaakob 2) .
Löysitko jo tunnsutuskirjoista sen kohdan jossa sanotaan, että luterilaiset yhdistävät pelastukseen teot?
Sami ! Eli käsitänkö oikein että tälle ystävän miehen kaltaisessa tilanteessa kerrot että vaikka kuolet niin me rukoilemme sinun puolesta?
Blogin otsikossa oli kysymys että ”kun hetkesi koittaa mihin laitat turvasi ?
Voitko vastata mitä sanot tälle kuolevalle miehelle ? Etkö halua kertoa evankeliumia ?
Me elämme arkea ja kohtaamme ihmisiä ja meidät on Jumalan lapsina laitettu jokainen omalle paikalle kertomaan evankeliumia ja kutsumaan hänen yhteyteensä , Kristuksen ruumiin fyysiseen ja hengelliseen yhteyteen seurakuntaan.
Krystomos kertoi evankeliumia, juuri sitä. Rukoilla voi sitten jos kuoleva sitä pyytää.
Sami !
Kirjoitit
Kristityssä ei ole mitään syntistä luontoa. eikä kenessäkään ja sitä paitsi kristitty ihminen on tullut jumalallisesta luonnosta osalliseksi, että hänestä tulisi jumala.
Ai kristityllä ei ole syntistä luontoa ? Oletko nähnyt joskus ordodoksin tekevän syntiä ? Mistä lähteestä tämä tulee ?
Onko teillä perisynti-oppia kirkossa ?
Vastaa tuohon kuolemaa tekevän ihmisen luona käymiseen ?
Jaakobin kirjeen kohdassa , ajatus on mielestäni se että voiko ihminen tehdä hyviä tekoja pelkäästään Jumalan olemassaolon turvin ilman uskoa . Tähän löytyy kyllä Paavalin opetuksia riittävästi selittämään pelastuksen saamista armosta. .
Nyt ilmeisesti Sami ordodoksien oppi ei erota syntisen ihmisen luontoa , jumalatonta ja uudestisyntynyttä ja tämä tietysti selvä jos teillä ei ole kenessäkään ihmisessä syntistä luontoa , hitlerin monien muiden hirmuteot täytyy ilmeisesti selittyä yksin saatanan vaikutuksella kun ihmisessä ei ole syntistä luontoa ?
Ortodoksit tekevät syntiä ja haluavat katua niitä, katumuksen sakramentissa. Synnin lähde on tietysti saatana, joka houkutteli ihmisen ja mursi hänen tahtonsa. Joo syntistä luontoa ei ole. Perisynti on luterilaisilla aksidenssi.
Ortodokseilla ei ole luterilaista perisynti-oppia. Ortodoksi katekismukset puhuvat kyllä perisynnistä mutta sisältö on toinen kuin luterilaisilla.
Jaakobin kirjeen kohta puhuu siitä, että usko ilman tekoja on kuollut. Pelastavaan ja vanhurskauttavaan uskoon kuuluvat teot. Vanhuskaus ilman tekoja on kuollutta vanhurskautta. ’
Hitlerin ja kaikien muiden hirmuteot johtuvat tahdon suostumisesta pahan palvelukseen. Neitsyt Maria suostui synnyttämään Jeesuksen. Ihminen suostuu tai ei suostu. Yksinkertaista.
Krystomos kertoi evankeliumia, juuri sitä. Rukoilla voi sitten jos kuoleva sitä pyytää.
No voiko kuoleva ihminen turvata tässä tilanteessa pelastukseen?
Hänellä ei ole mitään kristillistä elämää takana eikä tekoja joita voisi Jumalalle tai papille kertoa , kuin vain syntinsä joita hänellä on .
Totta kai voi, se on itsestään selvä. Se on jo teko kun turvautuu Kristukseen. Kuten ristin ryöväri. Pahoja tekoja voi kertoa papille jolloin saa synninpäästön.
Eli ihminen pelastuu armosta kun ottaa vastaan sen pelastuksen jonka evankeliumin kautta tarjotaan ilman tekoja . Ihminen saa olla lahjan vastaanottaja . Eikö tämä ole ihana evankeliumi jota saadaan viedä eteenpäin ilman ihmisen tekoja . Vaikka katuojassa makaava joka on yrittänyt pitkän elämänsä aikana tehdä parannusta ja ei ole onnistunut niin evankeliumi , maailman ihmeellisin asia voi muuttaa ihmisen kun saa lahjana ottaa elämän vastaan .
Näin ortodoksit ovat aina uskoneet. Kuten Johannes Krysostomos saarnassaan sanoi. Evankeliumin vieminen eteenpäin on kristittyjen teko ja synergiaa Jumalan kanssa, sillä ilman tekoja usko on kuollut. ( Matt 28, kaste ja lähetyskäsky)
Paavali ilmaiseen asian :
20ja minä elän, en enää minä, vaan Kristus elää minussa; ja minkä nyt elän lihassa, sen minä elän Jumalan Pojan uskossa, hänen, joka on rakastanut minua ja antanut itsensä minun edestäni. 21En minä tee mitättömäksi Jumalan armoa, sillä jos vanhurskaus on saatavissa lain kautta, silloinhan Kristus on turhaan kuollut.
Eli pelastukseen ei tarvita ihmisen tekoja , kuten siellä kuolevan luona vaan vastaanottamista . Jumalan rakkaus tarjoaa ihmiselle pelastuksen ilman ehtoja ,kuten aikaisemmissa teksteissä on tullut ilmi .
Ei tuossa ole mitään ongelmaa, Apostoli Jaakob puhuu samasta asiasta.
”Eikö Aabraham, meidän isämme, tullut vanhurskaaksi teoista, kun vei poikansa Iisakin uhrialttarille? Sinä näet, että usko vaikutti hänen tekojensa mukana, ja teoista usko tuli täydelliseksi;” ( Jaakob 2)
”Eli pelastukseen ei tarvita ihmisen tekoja , kuten siellä kuolevan luona vaan vastaanottamista . Jumalan rakkaus tarjoaa ihmiselle pelastuksen ilman ehtoja ,kuten aikaisemmissa teksteissä on tullut ilmi .”
Juuri näin.