AJATTELEN, VAIKKA OLENKIN PRESIDENTTI
Niinistö totesi torstaina valtiovarainministereiden lounastilaisuudesta poistuessaan, että hän aikoo jatkossakin kertoa mielipiteensä ajankohtaisista asioista.
– Minä en mitään sille voi, että huolimatta valinnasta presidentiksi, minulla edelleenkin on ajatuksia päässäni. Ja jos minulta jotain asioita kysytään, minä ne avoimesti kerron, Niinistö vastasi arvosteluun. (Iltalehti 15.08.13)
Ruttopuiston rovasti: Anna palaa vaan, Sale! Ainakin minä ehdin tottua Urkin aikana maan tavoille: Presidentin on sanottava saatanan tunareille, että he ovat saatanan tunareita. Eiväthän ne saatanan tunarit sitä olisi itse millään hoksanneet. Sisäpaisti: Voisit sinäkin ihan hyvin ruveta lähettelemään yhteiskunnan silmäätekeville kirjeitä myllystäsi.
* * * * * * * * * *
HALULLISET SIELUT SEEPRARAIDOISSAAN
– Minusta meidän pitäisi nyt päästä tilanteeseen, jossa mukavuudenhalu kohtaa työhalukkuuden. Se on ainoa keino elää tasapainossa, Niinistö pohdiskeli.
Urpilainen hehkutti ja kommentoi humoristisesti lounasta myös Facebook-päivityksessään.
– Mahtava lounas entisten valtiovarainministereiden kanssa. Innostunutta ja terävää keskustelua. Ei seepra raidoistaan pääse. Kerran valtiovarainministeri, aina valtiovarainministeri, hän päivitti hymiön kera. (Ilta-Sanomat)
Ruttopuiston rovasti: Vanhaan hyvään aikaan vangeilla oli raidalliset työhaalarit. Ei niitä kyllä miksikään seeproiksi silloin kutsuttu. Valtionvarainministerien ylle sopivat kyllä liituraidat, jotka voisivat muistuttaa vaikkapa siitä, miten tänäkin päivänä turkasen moni suomalainen elää velkavankeudessa.
* * * * * * * * * *
NOU HÄTÄ?
Suomi ei ole mitenkään ainutkertaisessa ahdingossa, Katainen kuitenkin sanoi.
Hänen havaintojensa mukaan Suomi on ajautunut jokseenkin 20 vuoden välein – 30-luvulla, 50-luvulla, 70-luvulla ja 90-luvulla – koviin taloudellisiin paineisiin, ja niin näyttää käyvän nytkin. (Helsingin Sanomat).
Ruttopuiston rovasti: Suomalaista sisua tarvitaan taas tästäkin lamasta selviytymiseen. Vai onko meillä nyt lama, herra pääministeri? Minä luulen, että se suurin lama ei ole rahakukkaroissamme vaan korviemme välissä. Älkää, arvon päättäjät, aina vedotko siihen, että ei ole rahaa. Kertokaa mieluummin epätoivoisille ihmisille, miten he jaksavat päivästä päivään eteenpäin.
Kirkolla on toki oma vastauksensa siihen, miten ahdingoista selvitään, mutta kuka tänä aikana tahtoo kuulla siitä mitään? Mahtaako lukija tietää, mikä on Jumalan puhelinnumero…?
Minister – ministeri
Olen antanut kertoa itselleni, että amerikanenglannissa minister merkitsee ’pappia’, ”ministeri” sen sijaan on secretary (”sihteeri”). Brittienglannissa taas minister merkitsee ’ministeriä’.
Onko niin, että näillä latteuksilla ei pilkata kunniallisia virkamiehiä. Korjaan: Virkahenkilöitä…?
Olisiko tuo numero edelleen 5015?
Erotuomari on seepra. Onko valtiovarainministeri hallituskaukalon erotuomari, joka laittaa jäähylle budjettikuria rikkoneet? Hmm…
Marja-Sisko muisti aivan oikein.
Jumalan puhelinnumero on edelleen, ainakin minun mielestäni, tuo 5015.
Marja-Siskolle lisäkysymys: Minkänimisen operaattorin palveluja Taivaan Isä mahtaa käyttää?
Muille: kyse on Raamatunkohdasta 50:15. Mistä kirjaston 66:sta kirjasta mahtaa olla kyse?
”Mistä kirjaston 66:sta kirjasta mahtaa olla kyse?” Veikkaan Psalmeja: ”Huuda minua avuksi hädän päivänä! Minä pelastan sinut, ja sinä kunnioitat minua.” 4. Mooseksen kirja vaikuttaa aika epätodennäköiseltä: ”…strutsi, kehrääjä, lokki ja kaikki jalohaukat,…”
Hyvä, Martti, Psalmeistahan se puhelinnumero löytyy. Tosin Kiurua tuo 4. Moos. kohta inspiroi myös…
Minä tosin tykkäsin enemmän siitä vanhasta käännöksestä, jossa sanottiin, että ”sinun pitää kunnioittaman minua”.
Muistelen jo lapsuudessani kuulleeni tuon Jumalan puhelinnumeron.
Siinä on sinänsä mielenkiintoinen kohta, koska Psalmin alun mukaan Jumala kutsuu koko maan tai maailman. Kuitenkin hän tuomitsee kansansa siinä jostain. Vaikka itse ajattelen, että ei muuta tietä kuin huutaa tai huokasta ylös, niin pohdin kuitenkin tuota Jumalan kunnioittamista, koska psalmi jatkaa melko rankasti keihen se sitten kohdistuukin. Toisaalta siinä missä kielletään panettelu ja muu petos, niin toisaalta pidetään kiitosta Jumalalle sopivana uhrina. Samaten siinä viitataan niihin lupauksiin, joita on Jumalalle annettu. Mietin myös sitä, että mitä on tuossa Jumalan sanan heittämisessä selkänsä taakse liittyneekö noihin käskyihin.
Hannun ” – Minusta meidän pitäisi nyt päästä tilanteeseen, jossa mukavuudenhalu kohtaa työhalukkuuden. Se on ainoa keino elää tasapainossa, Niinistö pohdiskeli”
Mielenkiintoinen keskustelu kuului tuolta olkkarista tätä lukiessa ja kirjoittaessa. Vanhempi ääni sanoi, että ”tämä sukupolvi on niin helpolla päässyt”. Nuorempi myöntää, ”niin on ja toivottavasti pääsee tulevaisuudessa vielä helpommalla. Ainakin niin toivon”. Tosin ei liittynyt tuohon aiheeseen. Siitä oli kyse, että vaikka emme ole ottaneet yhtään eläintä, niin nytkin meillä on kani ja kissanpentu hoidettavana.
Täytyypä kysäistä Eliakselta vastausta tuohon kysymykseesi, mies kun on VT:n eksegetiikassa kunnostautunut teologi.
Minulla on tänään ollut Ison Itkun Päivä: Toinen 10-vuotiaista kissoistani kuoli. Taisteli kyllä 5 päivää eläinlääkärin avustuksella sairautta ja kuolemaa vastaan, mutta uskottavahan se on, että aikansa on niin ihmisellä kuin eläimelläkin.
Näin se on. Kuten sinulle mainitsinkin, niin kesällä meiltä lähti 13- vuotias koira. Kymmenen vuotta on melko pitkä aika ja kissan puuttuminen vaikuttaa. Minäkin vaistomaisesti meinasin toimia totuttuun tapaan ja saman tien muistin, että ei sitä koiraa enää olekaan. Sattui muuten olemaan tuon samaisen kissan ja kanin omistajan koira. Mutta vanha koira ei voinut muuttaa mukana.
Kyllä eläimelläkin on aika lähteä ja aika syntyä. Mutta toinen kissa saattaa olla sinulla vielä pitkään. Laitan tuon pienen kissan kuvan, jota ei meille pitänyt tulla sinulle lohdutukseksi ja hyviä muistoja herättämään. Olihan kissasi kerran pieni.
http://www.eijamoilanen.info/opri.jpg