Kari Mäkinen ja Alex Stubb saivat pääsiäisen maissa pikakurssin siitä, miten hyvää tarkoittavaksi ajateltu viesti kääntyy nurinpäin.
Stubbin (toistaiseksi) viimeisintä kujanjuoksua on riittävästi kommentoitu muualla, joten en siihen tässä kajoa.
Mäkisen lankalauantain haastattelun tehnyt MTV3 uutisoi Mäkisen viestiksi, että ”kirkko lupaa suojella ilman turvapaikkaa jääviä” ja ”Kirkko on varautunut kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden suojelemiseen”.
Kun kuuntelee, mitä Mäkinen todella sanoi, hän ei sanonut noin, puhumattakaan siitä, miten häntä on Somessa tulkittu (mm. ”arkkipiispa Mäkinen antaisi ilman perustetta maahan tuleville turvapaikan”).
Kirkollista kuvakieltä ymmärtävä kykenee ymmärtämään, mikä oli Mäkisen viesti. Mutta kirkon viestinnän ongelma on se, että vain kirkon kuvakieltä ymmärtävä pystyy tekemään pelkistyksen eli konvertoimaan sen selkosuomeksi. Siis sen Mäkisen viestin, että kirkon apua pyytävä saa kirkolta sellaista apua, jota kirkko voi antaa. Ja tämän kirkko tekee itselleen uskollisena apua tarvitsevan uskontoon ja henkilöön katsomatta.
Viestinnän ammattilaiset, jotka kouluttavat myös kirkon johtohenkilöitä haastattelutilanteisiin, neuvovat, että haastateltavan täytyy aina pyrkiä itse kertomaan, mitä haluaa kertoa riippumatta mitä kysytään. Kahta virhettä pitää välttää viimeiseen asti. 1: Ei pidä päästää haastattelijaa viemään haastattelua omaan suuntaansa. Ja 2: missään tapauksessa ei pidä antaa puheen viedä puhujaa vaan puhujan pitää viedä puhetta.
Haastattelusta jäi vaikutelma, että Mäkinen yritti noudattaa kouluttajan ohjetta. Hän näytti pyrkivän puhumalla viemään haastattelijaa, jotta tämä ei pääsisi tekemään kaikkia kysymyksiään. Ihan viime minuutilla haastattelija sai heitetyksi valmistellun kysymyksen ”kun aika on päättymässä”, jossa hän ”ihan lyhyesti” kysyi turvapaikanhakijoista. Mäkinen oli ilmeisesti valmistautunut kysymykseen, mutta kiireessä joutui turvautumaan pikavastaukseen ja kokeneelle kirkonmiehelle turvallisiin kirkollisiin kielikuviin.
Kun ”kirkon ovet eivät ole kiinni” ja ”emme piilottele ihmisiä, mutta emme myöskään aja ihmisiä pois”, kuulija epäilemättä tulkitsee (ja hänelle on siihen oikeus) ne konkreettisesti, niin kuin haastattelijakin sanoi kysymyksensä tarkoittaneen. Haastattelija myös puhui paperittomista turvapaikanhakijoista. MTV3:n uutisoinnista paljastui jälkikäteen, että hän oli tarkoittanut kysymyksellään hylkypäätöksen saaneita. Mäkinen ei välttämättä vastannut viittaamalla hylkypäätöksiä saaneisiin, vaan ylipäänsä kirkkoon turvautuvien auttamiseen kirkon diakonisen tehtävän näkökulmasta.
MTV3:n uutisoinnista ja Mäkisen sinänsä autenttisesta vastuksesta syntyi mielikuva, että kirkossa on varauduttu vastaanottamaan avoimin ovin erityisesti niitä turvapaikanhakijoita, joilla valtion viranomaisten suorittaman ja lainvoiman saaneen tutkinnan perusteella ei ole oikeutta saada turvapaikkaa ja joiden sen vuoksi laillisen järjestyksen nimissä on poistuttava maasta. Ja, että nämä ihmiset voivat majoittua kirkon tiloihin.
Tämä ei ollut Mäkisen viesti, mutta se jäi nyt elämään omana tarinanaan epämääräiseksi ajaksi hiukan samalla tavalla kuin pääministerin lupaus antaa talonsa turvapaikanhakijoiden käyttöön. Ja nyt eräille Mäkinen on tämän jutun sankari ja eräille tämän jutun konna.
Mäkinen on haastattelun jälkeen noudattanut Koiviston ohjetta, ettei pidä selittää sanomisiaan. Se voi olla viisasta tai se voi osoittautua virheeksi. Hämmentävää sen vuoksi on, että arkkipiispan sanojen selittäjän roolin on ottanut kirkkohallituksen kanslian päällikkö.
Risto
Kiitos selkeästä ongelman esille nostamisesta.
Voimia arkkipiispalle, jonka viesti mielestäni tarkoitti samanlaista tilannetta, jonka olimme kokeneet jo 90-luvulla, kun puolustimme kaikin käytettävissämme olevin keinoin muiden perusturvalta lain voimalla syrjäytettyjen nuorten ohella myös eteläiseltä pallonpuoliskolta suomalaisen järjestön stipendiaattina Suomeen opiskelemaan tullutta nuorta, jonka kotimaassa oli syttynyt sisällissota.
Hän ei halunnut palata sotivaan maahan, ja myötäelimme hänen kanssaan, kun viranomaiset olivat sanoneet, että hän ei tule saamaan turvapaikkaa, koska kukaan hänen omaisistaan ei vielä ole kuollut. Myöhemmin hänen passinsa takavarikoitiin, ja hänelle kerrottiin, että hänet tullaan poistamaan maasta. Tarjouduin työllistämään hänet, mutta se estettiin, koska ”Suomessa on pilvin pimein omiakin työttömiä”. En saanut lupaa adoptoidakaan häntä, ja hän sai oleskeluluvan vasta sitten, kun annoimme puolisoni kanssa valtiolle omavelkaisen takauksen, josta hänen valtiolle aiheuttamansa kulut olisi maksettu, jos hän olisi sairastunut tai jäänyt työttömäksi. Näin ei koskaan käynyt, vaan hän teki työtä ja maksoi veronsa ainoana sosiaaliturvanaan antamamme takaus.
Postasin tuon tiedon eilen myös Etelä-Suomen Sanomiin, joka sensuroi ”kerettiläisen” viestini arkkipiispan lausuntoa kritisoineiden viestien joukosta ja ajattelin taas kerran Stanislaw Jerzy Lecin tavoin, että ”rivistä nollia saa helposti ketjun”.
Arkkipiispa Kari Mäkinen on viisas mies. Niin viisas, että häntä ei saisi päästää puhumaan televisioon. Olet Risto täysin oikeassa siinä, että vain ”kirkollista kuvakieltä ymmärtävä kykenee ymmärtämään, mikä oli Mäkisen viesti”.
Kirkollisen kielen ymmärtämisen ongelma korostuu televisiohaastattelussa, jossa pitää tiivistää, yleistää, popularisoida ja vielä kerran tiivistää. Ei se ole Mäkisen foorumi, se on nähty ennenkin.
Mäkinen pitäisi vapauttaa kirjoittamaan esseitä, joita muut sitten tulkitsevat. Itse asiassa kirkko tarvitsee kirkollisen kuvakielen suomentamiseen spokesmanin, joka osaa selittää asiat Katekismuksen tyylillä: Mitä se on. Ja niin, että rippikoulun opit unohtaneetkin sen ymmärtävät – sillä heitä on tässä maassa vahva enemmistö.
Turha tässä on vain kuulijoita syyttää, vaikka tässä tapauksessa kiireellä läpi juostu MTV:n haastattelu ei ollut muutenkaan mikään journalismin riemuvoitto.
Mutta syntyihän keskustelua, mikä sekin on saavutus sinänsä. Eikä sen tasoa kannata kauhistella, sillä kyllä se kertoo siitä, mitä jotkut ihmiset tässä maassa ihan oikeasti ajattelevat.
Kyllä minä ainakin käsitin että hän tarkoitti nimenomaan kielteisen päätöksen saaneita. Hylkypäätöksen saaneestahan tulee paperiton koska hänellä ei ole enää oleskelulupaa. Ei kai se ole enää mikään uutinen että kirkko auttaa niitä joiden asia on vielä käsittelemättä.
Valtion virkamieslaissa on lueteltu ne korkeat virkamiehet jotka voidaan irtisanoa ”kevyemmin” perustein kuin tavalliset virkamiehet. Yritin tutkia kirkkolakia enkä löytänyt siitä vastaavaa kohtaa vaikka pappienkin uudet irtisanomisperusteet muuten ovat samantapaisia. Tuomiokapituli voinee irtisanoa piispan mutta vain samoin perustein kuin muunkin papin.
Mielestäni Mäkinen on lausunnoillaan aiheuttanut kirkolle niin paljon vahinkoa, että hänestä pitäisi päästä eroon. Jos joku kysyy että mitä vahinkoa niin viittaan eroamislukujen nousuun aina kun hän vain suunsa avaa.
Oletko sinä löytänyt kirkkolainsäädännöstä mitään minkä perusteella piispasta ylipäänsä käytännössä voi päästä eroon? En kysy kantaasi, pitäisikö Mäkinen irtisanoa mutta yleisellä tasolla olisin kiinnostunut kannastasi.
Piispoja koskevat samat kirkkolain virkamiesoikeudelliset säännökset kuin muitakin kirkon virkasuhteisia työntekijöitä. Heillä on tietysti virassaan myös samanlainen oikeussuoja perusteettomia vaatimuksia vastaan kuin muillakin kirkon viranhaltijoilla.
Näin itsekin ajattelin. Mutta asian ydin oli siinä että kun valtiolla esimerkiksi kansliapäällikön voi irtisanoa kun siihen löytyy asiallinen syy, mutta piispaa ei. Jos piispat olisivat vielä vaktion virkamiehiä, heidät luultavasti mainittaisiin tässä korkeiden virkamiesten luettelossa.
Oikeusministeriön kansliapäällikkö ei esimerkiksi voi ryhtyä julkisesti edustamaan näkemystä jonka mukaan kaikki tuomioistuimet joutavat lopetettavaksi ja ihmiset saavat hoitaa asiansa keskenään. Hänen sananvapautensa ei ulotu niin pitkälle. Sisäministeriön kansliapäällikkö ei voi ajaa poliisin toimintaa alas.
Aamen!
Lienee käynyt selväksi, että mitä tahansa kansliapäällikkö tekee tai sanoo, niin se aiheuttaa blogistissa hämmennystä. Muistelen jonkun piispoista luvanneen eläkkeelle jäädessään olla kirjoittamatta kaunakirjoja, mutta ehkä tuo ajatus ei olekaan se paras mahdollinen. Yksi kaunakirja voisi nimittäin puhdistaa omaa mieltä kerralla riittävästi. Lukisin kyllä.
Mistähän Sami Ojala on tekstistäni kaunakirjoituksen löytänyt? Jos lukee tekstin ajatuksella, huomaa, että olen käyttänyt ilmaisua ”kirkkohallituksen kanslian päällikkö”. Kiinnitän huomiota kirkon viestintä-äänen käytön (engl. spokesmanship) organisaation erikoisuuteen, että arkkipiispan haastattelusta ja siitä nostatetusta kohussa sananselittäjänä toimii kirkon keskushallinnon virkamieskunnan esimies. Ei siis arkkipiispa itse, ei arkkipiispan erityisavustaja eikä kirkon viestintäjohtaja. Kyllä se jotain tämän päivän kirkon yläpään toimintakulttuurista kertoo. Mutta itse blogin osalta se oli ihan detalji ja pääpaino oli yrittää tehdä ymmärrettäväksi, mistä oli kysymys ja mistä ei. Vilpittömästi, pyytämättä ja omasta aloitteesta.
En osaa hahmottaa, mikä tässä olisi Ojalan tarkoittamaa ”kaunakirjallisuutta”. Toki minulla on pitkäaikainen kokemus siitä, mitä tapahtuu näyttämöllä ja näyttämön takana. Myös taiteilijoista roolien tulkitsijoina. Ja elämäntyöni olen tehnyt paineisissa vuorovaikutustilanteissa ja siitä on jäänyt kiinnostus ihmismielen kerroksellisuuteen . Ja ehkä myös aukkojen ja rivivälien lukutaito.
Sami hyvä, eihän tässä blogissa kansliasta missään muodossa puhuta mitään. Jos sitten katsoo oikeudekseen kommentoida ’vanhaa mukana kantaen’ vain itselle sopivaan rakoseen, onhan siinäkin vähän kaunan kantamisen makua. Minusta tässä kävi nyt vähän näin.
Menestystä tulevaan järjestäytymiseen Turussa ; )
No enhän minä blogin viimeistä lausetta ehtinyt edes lukea eli siinä kohtaan tuli minulla harhalaukaus. Teksti vain 99,9 prosenttiin asti oli niin hyvä ja eikä minusta sisältänyt vanhan kaunan viitteitä!
Jos ohjeet ovat tällaiset, niin vain rikolliset voisivat niin menetellä. Kyllä avoimessa yhteiskunnassa pitää pystyä avoimeen keskusteluun. Haastattelijakin ansaitsee jonkun arvon. Nämä ovat kuulemma ohjeet: ”Viestinnän ammattilaiset, jotka kouluttavat myös kirkon johtohenkilöitä haastattelutilanteisiin, neuvovat, että haastateltavan täytyy aina pyrkiä itse kertomaan, mitä haluaa kertoa riippumatta mitä kysytään. Kahta virhettä pitää välttää viimeiseen asti. 1: Ei pidä päästää haastattelijaa viemään haastattelua omaan suuntaansa. Ja 2: missään tapauksessa ei pidä antaa puheen viedä puhujaa vaan puhujan pitää viedä puhetta.” – Miten yleisö ottaisi vastaan moisen haastateltavan.
Kyllähän tämä on ihan peruskauraa ja koskee kaikkea viestintäkoulutusta eikä mitenkään erityisesti kirkon ihmisiä: Haastateltavan täytyy miettiä etukäteen, mitä hän haluaa viestittää ja olla tarkkana, ettei häntä vedätetä ansaan sanomaan jotain, joka voidaan vääntää perusteettomasti häntä vastaan. Siksi pitää puhua myös lyhyesti, koska jokainen ylimääräinen sana on toimittajan/editoijan käytössä. Eikä ole kysymys toimittajan mahdollisesta pahantahtoisuudestakaan: Täytyy myös viedä itse omaa puhumistaan, eikä antaa oman puhumisen viedä puhujaa itseään (koiran on heilutettava häntäänsä eikä päinvastoin).
Jottei jää väärää mielikuvaa, mielestäni Mäkinen ei sanonut haastattelun viimeisessä osiossa – josta kohu nousi – mitään väärin. Samaa en välttämättä voi sanoa MTV3:n uutisoinnista, mutta en myöskään väitä, että MTV3 tahallaan vääristeli Mäkisen sanomaa. Mäkisen käyttämä kielikuva aukeaa vain niille, joille kirkon käyttämät kielikuvat ylipäänsä aukeavat.
Aina ei mene koulutuksen opeilla ihan putkeen. Tunnetuimpia etukäteen harjoiteltuja ja sitten sanojaansa vastaan kääntyneitä hokemia oli kuuluista ”Ihan aluksi tahdon kiittää….”
Itse koin haastattelutilanteussa joskus ongelmaksi sen että toimittaja valitsi mitä jätti pois ja mitä julkaisi. Käsitän että toimittajaa ei voi määrätä mutta painotus saattoi muuttua. Jos vaikka uutisiin tehtiin haastattelua, sen tekemiseen saattoi mennä puolisen tuntia mutta siitä näytettiin vain minuutti. Toimittaja valitsi mitä hän näytti.
Mielestäni arkkipiispaa haastatellut toimittaja käsitti lausuman juuri niin että turvaa annetaan myös hylkypäätöksen saaneille. Koska hän on ”liberaali” toimittaja, hän ei mitenkään kyseenalaistanut sitä että mahdollisesti kannatetaan laittomia toimia.
Totuuden nimessä: Mäkinen ei missään haastattelun vaiheessa puolella sanallakaan viitannut puoltavasti laittomien keinojen käyttämiseen. Ei missään.
En ota nyt kantaa arkkipiispan haastatteluun.
Olen monta kertaa miettinyt, että miksi jotkut toimittajat kyselevät haastateltaviltaan ihan epäoleellisia asioita kun he voisivat kysyä haastateltavan toimialaan liittyviä ja kansaa kiinnostavia ajankohtaisia kysymyksiä. Joskus toimittaja alkaa jankuttaa samaa epäoleellista kysymystä eri muodoissa niin kauan, että haastateltava päättää jopa lopettaa haastattelun. Näin on käynyt joskus erityisesti silloin kun toimittaja ei ole samoilla poliittisilla linjoilla haastateltavan kanssa ja yrittää saada haastateltavan ns. nalkkiin. Pidän tuommoista toimittajan toimintaa hyvin epäammattimaisena ja kuulijoita/katselijoita ala-arvioivana toimintana.