Pyhimykseksi pääsemiseen on ylitettävä esteitä, fyysisiä ja henkisiä. Kanonisaatiota sponsoroiva hiippakunta tarvitsee autuaaksi ja pyhäksi julistettavan miehen tai naisen ruumiin. Joskus osakin riittää, kuten Sienassa Katariina Sienalaisen pää (alaruumis on Roomassa). Tämän lisäksi on osoitettava ihmeitä, ja pyhimyksen on oltava hyvämaineinen. Pyhimykseksi tuleminen vaatii myös paljon rahaa eli puoli miljoonaa. (Paavi lupasi tosin läpinäkyvyyttä 2016.) Tässä pääpiirteet.
New York Times kertoi kesällä, että arkkipiispa ja tv-pappi Fulton Sheen on täyttänyt ensimmäisen eli ruumiillisen läsnäolon vaatimukset. Kumma kyllä, New Yorkin nykyinen kardinaali vetosi prosessissa vainajan viimeiseen tahtoon ja silti hävisi. Sheen kun olisi tahtonut viimeiseksi leposijakseen New Yorkin. Mutta eipä mitään, kotiseudun ihmiset Peoriassa Illinois’ssa tahtoivat toisin ja voittivat vuodesta 2016 asti käydyn oikeustaistelun käräjillä, vetoomustuomioistuimessa ja New Yorkin osavaltion korkeimmassa oikeudessa. Matkan varrella vedottiin edesmenneen kardinaali Eganin, Dolanin edeltäjän, suulliseen lupaukseen että Peoria saa pyhimysluunsa. Mitään todistetta lupauksesta ei luonnollisesti ollut koska se oli suullinen ja antajakin kuollut… vainajan testamentti (ja valaehtoisesti kollega, näin CNA) oli sanonut tämän tahtovan leposijakseen New Yorkin, mutta veljentytär oli selittänyt ettei se koskenut tilannetta jossa kanonisaatio vaatisi siirtoa…
On myös löytynyt ihme: 61 minuutin jälkeen synnytyksestä napanuora solmussa syntynyt poika jäi henkiin ja elää normaalia 8-vuotiaan elämää. Tämä selitetään johtuvaksi siitä, että pojan äiti oli mielessään ajatellut juuri Sheeniä tiukan paikan tullen ja ”toistanut Sheenin nimeä”. (She remembered distinctly repeating the name of Archbishop Sheen in her head.) Nyt kun ruumis on saatu Peorian St. Mary’s -tuomiokirkkoon, monet Keskilännen katolilaiset tulevat löytämään haudasta läheisen pyhiinvaelluskohteen.
Mutta nyt on tullut mutka matkaan. Tuoreen uutisen mukaan Fulton Sheenin kanonisaatioprosessi on pysäytetty jo ensimmäiseen etappiin eli autuaaksijulistusta ei tapahdukaan 21.12.2019 parin viikon päästä. Hätäjarrutus on tapahtunut, vuosia kestäneen juridisen kädenväännön jälkeen, pyhien luiden jo saavuttua Raamattu-vyöhykkeelle katedraalin marmorisarkofagiin. CNA ja johtava USA:n media on liikkeellä kiivaasti 2.12. uutispommin jälkeen. Peorian hiippakunnan tiedotteen mukaan Vatikaani pysäytti pyhimystien USA:laisten piispojen vaatimuksesta. Hiippakunta korostaa, että Fulton Sheeniä ei syytetä alaikäiseen (minor) sekaantumisesta. Hän on yhä ”kristillisen elämän ja kirkollisen johtamisen esikuva”.
Mary Pezzolo kommentoi tilannetta patheos.com-blogissaan tiukkasanaisesti. Julkkispappien (celebrity priests) jalustalle nostamisen olisi nyt syytä keskeytyä. Marcial Maciel, Theodore ”Uncle Ted” McCarrick ja monet muut pyhinä pidetyt miehet olivatkin pahoja, eikä pyhä Johannes Paavali II tehnyt oikein suosiessaan Macielia pilkkuun saakka. Kuten Pezzolo sanoo, kulttuurissa on ”katolisia pappeja joilla on kulttimainen suosio”. Juuri tämä johtaa palvomaan heitä erehtymättöminä, mutta se on itsessään erehdys. (We still live in a culture of Catholic clergy celebrities with cult followings who groomed us to think the Church could do no wrong, and then did grave wrong.) Ilmaisua siitä, että syytökset Sheeniä kohtaan eivät liity alaikäisiin, Pezzolo pitää typeränä. Siinähän myönnetään samalla kun kielletään. Ihmiset eivät ole tyhmiä, vaikka tiedote on ”varovainen tyhmimmällä mahdollisella tavalla” ja ”lisää huhuja niiden sammuttamisen sijasta”.
Piispa-arkkipiispa Sheen toimi 1950-luvulla telkkarievankelistana Life is Worth Living -ohjelmassa (úseita vuosia 1957 asti) ja sai kansan innostumaan katolisuudesta. Hän oli konservatiivinen, mutta esiintyi hiukan stand-up-elkein – jutut päättyivät punch-lineen. Hienoa esiintymistä. Sheenin pro-katoliselle toiminnalle on annettu laajaa tunnustusta, ja tässä jopa bishopaccountability.org kertoo siitä. EWTN-kanava lähettää jatkuvasti Sheenin ohjelmia – niihin voi törmätä vaikka löhötessään hotellihuoneessa kaukosäätimen kanssa. Tässä esimerkki keittiöpsykologian luvatusta maasta, Sheen kertomassa ”kuinka psykoanalysoida itseä”. Sheenin nimeä kantava teatteri/mediakeskus Sheen Center for thought & culture kerää rahaa ja kardinaalin huomiota yhä: ruumiinsiirtoa vastustanut Dolankin on sivulla kuvattuna. Onhan kyseessä arkkihiippakunnan keskus keskellä Manhattania.
Fulton Sheenin nimeä on vetänyt kylläkin jo 2007 lokaan nyttemmin pappeudesta luopunut Robert Hoatson. Bishopaccountability tietää kertoa tiiviisti Hoatsonin mega-syytöksen kohdassa 21 : ”[…] One day, while the victim was being abused in the offices of the Propagation of the Faith in New York City, Bishop Fulton Sheen walked in on the abuse, called the victim a slut, told the priest to put his pants on, and did nothing to report the incident or comfort the victim. Bishop Sheen covered-up the crime. The priest abuser remains a pastor and had a prominent role in national television coverage of the funeral of Pope John Paul II. […]” Sheen olisi toisin sanoen ”katsonut muualle” klassiseen tapaan jonkun toisen tehdessä jotakin, vieläpä arvostellut uhria, jonka iästä tai sukupuolesta ei kerrota mitään. Tätä Sheen-tietoa on lainattu myöhemminkin, mutta uudet huhut viiitannevat johonkin muuhun. On kuitenkin selvää, kuten Simcha Fischer tuossa selittää, että autuaaksijulistuksesta tiedottaminen sai mediamyllyn ylikierroksille.
Tämä ei olisi ensimmäinen kerta, kun myönteinen julkisuus olisi muuttunut kielteiseksi. Kun belgialaista vapautuksen teologian isän Gustavo Gutiérrezin ja monen muun vaihtoehtopapin opettajaa, emeritus professori François Houtartia ehdotettiin Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi vuodelle 2012, nousi vuoden 2010 lopussa esiin hänen 8-vuotiaana hyväksikäyttämänsä serkku. Houtartin maine romahti kerralla. Aiheesta on Le Soirin lehtijuttuun viittaava Wikipedia-artikkeli. Maineen tavoittelussa oli riskinsä: Nobelin rauhanpalkinto lienee elävälle samaa kuin pyhimykseksi tulo on kuolleelle? Kuuseen kurkottaja kapsahtaa katajaan?
Autuaaksijulistuksen päivä ilmoitettiin 18.11.2019, ja nyt se siis pari viikkoa myöhemmin 2.12. peruutettiin. Ottaen huomioon Pezzolon huomion ”etananvauhtia” toimivasta Vatikaanista jotakin jossakin tiedetään tai ainakin pelätään. Kun kyseessä on jopa 30 miljoonan ihmisen tv-show’ta violeteissa vetänyt piispa, ei kannata ottaa riskejä. Ei, vaikka jo yllä mainitussa America Magazinen jutussa 2016 sanottiin juuri Fulton Sheenin kanonisaation käynnistelyn olleen erityisen kallista. Tutkiva journalisti Emiliano Fittipaldi oli perillä asiasta kirjassaan Avarizia (’Ahneus’): jo vuosina 2002-2013 rahaa paloi satoja tuhansia, vaikka itse prosessi oli pysähdyksissä ruumiin jumittaessa New Yorkissa.
Ei siis kannata ottaa turhia riskejä. Niitä tuntuu olevan, vaikka mies kuoli 40 vuotta sitten ja nyt taas haudattiin. Kymmenien miljoonien ihmisten suosio 50-luvulla ja uskonnollisen mahtikanavan EWTN:n uusintojenuusinnat kuoleman jälkeen eivät riitä aukottomaan suosioon. Maineessa on maineen riski?
Kiitos Jukka mielenkiintoisesta selostuksesta. Sain tästä kimmokkeen pohdiskeluuni kuinka autuasta on olla pyhä (eli Jeesuksen täytetyn työn varassa): On niin vapauttavaa olla pyhä
Kiitos, katsoinkin blogia ja jäin miettimään että Hepr. 11 ja 12 tosiaan muistuttavat menneiden pyhien hyvästä elämästä. Onkohan se silti aika kaukana pyhimystittelien hankkimisesta näinä aikoina? Oscar Romeron julistaminen pyhimykseksi 2018 oli sinänsä tervetullutta monille, jotka Latinalaista Amerikkaa tuntevat. (Franciscuksen ansiota tuo.) Silti riskinä pysyy se, että joku nostetaan ei-kuolevaisten jalustalle ”kultin” kohteeksi. Tuoreista tuorein John Allenin analyysi puhuu jo ”Sheen-dilemmasta” katolisessa kirkossa. Kuinka suhtautua tilanteeseen, jossa jotakuta ollaan kanonisoimassa, ja tuleekin vastalauseita? Dilemman ydin: pitääkö menneisyyden hahmoja arvioida nykypäivän tiukalla kriteerillä – miksi, miksi ei? Vain 1 aiempi kanonisaation peruminen tiedetään: ranskalaispiispat vastustivat sitä henkilön antisemitisimin vuoksi, ja homma onkin ollut sitten toistakymmentä vuotta ”on hold”. Allen ei kaihda puhumista p. Johannes Paavali II:n tilanteista, joita hämärtävät juuri suuret skandaalit. Maciel ja McCarrick maintaan ja mainitsin itsekin https://cruxnow.com/news-analysis/2019/12/church-now-faces-sheen-dilemma-in-evaluating-saints-and-their-halos/ Juttu viittaa eiliseen juttuun: New Yorkin pedofilia-lain konkurssiin ajama Rochesterin hiippakunta (NY:n osavaltiossa) on vaatinut, että asiaa jarrutetaan koska sarja-hyväksikäyttäjäpappi oli juuri Sheenin piispakaudella 1966-1969 ja häntä siirreltiin paikasta toiseen. Kyse ei ole siitä, että Sheen itse olisi ollut hyväksikäyttäjä, mutta hän on saattanut olla hyväksikäytön suojelija. Tämä taas ei näytä lainkaan hyvältä USA:n kristinuskossa AD 2019. https://cruxnow.com/church-in-the-usa/2019/12/rochester-diocese-request-led-to-beatification-delay/ Syyskuun blogissani on New Yorkin osavaltiossa avattu aikaikkuna, jossa ilman vanhenemissäännöksiä voi tehdä ilmiannon. Sheenin maineen kyseenalaistuminen näyttää olevan yksi seuraus tässä troubled waters -tilanteessa. Rochesterin hiippakunnalle kiitos, sillä se haluaa mennä päätyyn asti menneisyyden hallinnassa. https://www.kotimaa.fi/blogit/konkurssikierre-alkoi-new-yorkin-hiippakunnissa/ CNA:n uutinen mainitsee pahimman hyväksikäyttäjän nimeltä ja viittaa sen liittyvän Sheenin piispakauteen. Rochesterin hiippakunta sanoi varovansa tilannetta, jossa NY:n yleisen syyttäjän (state attorney general) raportti osuisi samaan aikaan kuin autuaaksi julistaminen. Raportti on tulossa siis pian? https://www.catholicnewsagency.com/news/rochester-bishop-requested-fulton-sheen-beatification-delay-sources-say-20096
CNA:n uutinen 7.12. kertoo, että Sheenin autuaaksijulistamiseen oli varattu aiempi päivä (20.9.2019) epävirallisesti, mutta sekin kaatui Rochesterin hiippakunnan pidättelyyn. Monsignor James Kruse, joka ajaa pyhimykseksijulistamista, nimittää jutussa Salvatore Matanon, Rochesterin piispan, toimintaa ”sabotaasiksi”. (Kamppailun vastapuolena ja Sheenin pyhimystien tukkona on nyt siis toinenkin itärannikon hiippakunta.) Näyttäähän siltä, että ”vasta yleisen syyttäjän antama hyväksyntä tekee Sheenille mahdolliseksi vastaanottaa autuaaksijulistaminen”. Mutta New Yorkin osavaltion 14.8.2019 alkanut lapsirikosten aikaikkuna on poikinut Rochesteriin uuden ryppään syytöksiä. Jutussa puhutaan ”2 tai useammasta” mutta rochesterilaisen lehden mukaan 60-luvun predaattoripappeja voi olla jopa ”yli tusina”. https://www.catholicnewsagency.com/news/sheen-beatification-delay-an-act-of-sabotage-peoria-official-writes-39865 Sheenin tarina näyttää taas erilaiselta, jos lukee (kirjallisesti dokumentoitua) historiaa kamppailusta oman eli New Yorkin arkkipiispan, kardinaali Spellmanin kanssa 50-60-lukujen vaihteessa. Sheen on siis herättänyt huomiota ennenkin, ja ihan päinvastaisissa merkeissä.https://en.wikipedia.org/wiki/Fulton_J._Sheen Konservatiivinen ChurchMilitant-sivusto on herännyt vastustamaan Sheenin vastustusta ja pitää sitä ”vihana”, kylväen itsekin vihaisia kommentteja siitä kuinka kardinaali Dolan käytti miljoonan pitääkseen ruumiin New Yorkissa ja kuinka paavin kaverit piispainkokouksessa käänsivät kelkan pyhimystietä vastaan. https://www.churchmilitant.com/video/episode/vortex-hating-on-sheen Kommentit ovat parempia ja valottavat molempia näkökulmia. Monien uhma-konservatiivien joukossa on kriittinen ”twosunrun”-nimimerkki 6.12. Tiedettiinpä jotakin tai vain aavisteltiin, niin Vatikaanin varovaisuus on tilanteen sanelemaa: ”The behavior of the Vatican, Cardinals and Bishops to postpone sainthood could be viewed as fully consistent with the dictates of prudence at the very least or foreknowledge of impropriety at the worst.”