Brasilialaisen laulaja-lauluntekijä Marílian kuolema perjantaina lento-onnettomuudessa on ollut uutinen hänen kotimaassaan. Joitain tunteja myöhemmin siitä tuli uutinen myös Suomessa. Vuonna 1995 syntynyttä muusikkoa jäi kaipaamaan pian kaksivuotias poika. Lentokoneessa kuoli myös neljä muuta henkilöä, kaksi heistä henkilökuntaa. Syynä pidetään törmäämistä sähköjohtoon.
Kuuluisan laulajan uran äkkiloppu lentokoneella ei ole maailmassa ikävä kyllä uusi asia. Argentiinan kenties kuuluisin tangolaulaja Carlos Gardel oli yksi lentokoneen uhri, jo vuonna 1935 ja 44 vuoden iässä. Schindlerin lista -elokuva alkaa Gardelin tangolla (Por una cabeza, ’turvan mitalla’): elämän järjettömiä kontrasteja, kun kolmannen valtakunnan illanvietossa tehtailija Schindler tekee tuttavuutta SS-miesten ja heidän bisnestensä kanssa. Vuonna 1983 vain 40-vuotiaana leikkauspöydälle menehtyneen brasilialaisen sambalaulaja Clara Nunesin tarina kertoo sekin siitä, että sävelet jatkavat omaa elämäänsä. Niin kuin Cessna-uhri, gospeltähti Keith Greeninkin sävelet. Onni onnettomuudessa, blessing in disguise?
Julkisuudessa on pidetty esillä myös sitä – vaikka vähemmän – että nuoren naisen ura kitaransa kanssa alkoi helluntaikirkossa Aparecidan (muttei sen Aparecidan, joka on maan katolisen kirkon pääkaupunki ja toisessa osavaltiossa) Assembléia de Deus -helluntaikirkossa. Tosin mitään gospeltähteä ei nuoresta naisesta tullut, toisin kuin hänen kuuntelemastaan Aline Barrosista. AD-kirkko on jo toista sataa vuotta vanha instituutio maassa, ja sen perustaja”isiä” ovat itseoikeutetusti ruotsalaiset: baptistipastorina aloittanut Gunnar Vingren ja hänen työmieskaverinsa Daniel Berg. Vuonna 2011 tuli aiheesta tehtyä mm. Esse-lehteen (s. 3 tässä verkkolehdessä), kirkkokunnan täytettyä 100 vuotta.
Pyhäinpäivään kuuluu kuolleiden muistaminen. Tämä iltapäivä käynnistyy Goiânian Arenalla, Marílian ja hänen muusikkosisartensa kotikaupungissa, valtavalla muistohetkellä, paikallista aikaa kello 13 (Suomen aikaa klo 18). Muistotilaisuutta voi googlata esiin termein velório / wake tai katsoa vaikka täältä live-uutislähetystä. Paikalle odotetaan jopa 100 tuhatta henkeä.
Jossei pyhäinpäivän jo muuten vakavaa tunnelmaa tahdo keskibrasilialaisella surutapahtumalla synkistää, niin voihan aina kuunnella ja katsoa Marília Mendonçan läpimurtohittiä Infiel, joka kertoo sydänsuruista. Sisämaan sertanejo- eli ”country”musiikkitähden perinnöksi jäikin uudistaa miehistä musiikkigenreä naisnäkökulman suuntaan. Ai se eu te pego –hitillä Michel Teló teki sertanejo-musiikkityylille vuosikymmen sitten sen, mitä nuori mies voi tehdä, vaikka jäikin yhden hitin ihmeeksi ainakin Euroopassa.
Ja miten sitten YouTube-suosio? Jotain ehkä kuvaa, että siinä missä Telón biisin alkuperäisversiota on katsottu vähän yli miljardi kertaa, on Maríliaakin käyty klikkaamassa 547 miljoonaa kertaa. Ja vain sitä Infieliä siis. Olisiko Maríliassa postuumistikin ainesta Brasilian Aretha Frankliniksi, joka haki itselleen, kansanosalleen ja musiikilleen kovasti kaivattua respectiä ja aloitti kirkon musahommista hänkin? No joo, Marília ei ollut papintyttö muttei anneta sen haitata.
Miten osallistua kaukomaan suruun? Pysähdytään vaikka toivomaan kukin omalta musiikkikanavalta jotain Marílian biisiä. Olkoonkin, että Michael Jackson on kerännyt 5 miljoonaa henkeä Rion rantakadulle joskus, niin Spotifyssa Marília oli 2020 ykkönen omassa maassan, maailman seuratuin online-konsertoija 3,3 miljoonalla ja Latin Grammy -voittaja 2019. RIP.
Alakuva: yleisö saapui hyvästelemään laulajaa ja hänen setäänsä, jotka olivat avoimissa arkuissa valvojaisissa.
Erittäin terävä ja haastava kommentti. Kolumnisti siis kysyy: Onko paavin toiminta perimmältään pelkkää tekopyhyyttä ja populismia?
Samalla tavalla voi kysyä kenen tahansa vakaumuksesta. Ja tuski edes paavi itse voi vastata kysymykseesi, jos on rehellinen itselleen, aivan yksiselitteisesti. Siitä huolimatta yhtä myönteistä ilmiötä saa kristityistä aikoihin hakea. Shawn puheet ovat suoraan sanottuna syvältä.
Shaw’n pointti lienee siinä, että paavi kyllä heristelee rikkaille sormea, muttei tee elettäkään puuttuakseen konkreettisesti riiston rakenteisiin. Tätähän on liikkeellä meilläkin. Helppohan se on upporikkaan palkkaansa alentaa. Siitä ei ole vähäosaisille kuitenkaan mitään kestävää hyötyä niin kauan kuin yhteiskunnassa vallitsevat viidakon lait.
Paavin ehkä pitäisi Peitsamon tavoin mennä naimisiin ja ruveta poroporvarilliseksi poptähdeksi, josta jopa mainostelevisio pitää?
”paavi kyllä heristelee rikkaille sormea, muttei tee elettäkään puuttuakseen konkreettisesti riiston rakenteisiin”
Tässä olet ihan faktisestikin väärässä, mikä johtunee siitä, että et ole tutustunut katolisen kirkon yhteiskunnalliseen opetukseen.
Ensinnäkin: Paavilla ei ole käytössään, eikä ole koskaan ollutkaan, väkivaltakoneistoa, jolla oikeudenmukaisuus voitaisiin pakottaa. Toiseksi: Kirkko on sinnikkäästi ja johdonmukaisesti opetuksessaan luonut suuntaviivoja sille miten yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus voitaisiin toteuttaa jopa poliittisideologisella tasolla ja ihmiset ovat tätä reaalisesti yrittäneet toteuttaakin vähän kaikkialla maailmassa. Joskus jopa oman henkensä uhalla. Paavi edustaa ja palvelee näitä ihmisiä. Ei hän voi julistaa yleistä sotaa maailmalle, koska monissakin paikoissa se johtaisi siihen, että hänen seurakuntalaisiaan tapettaisiin.
Kommentoin vielä sen verran, että nyt kun sekä anglosaksiset neokonservartiivit, että suomalaisen mystiset kommunistit arvostelevat paavi Franscisusta, ja ainahan he samaa porukkaa ovat olleetkin ;), niin itse olen pelkästään ilahtunut hänen puheistaan. Hän puhuu suoraan, yksinkertaisesti ja pelkäämättä niille, jotka uskovat pyhän, apostolisen ja katolisen kirkon ja asettaa puheissaan juuri heidät siihen asemaan, jossa kysytään onko teidän velvollisuutenne ohjata sieluja pelastuksen tielle vai ei? Muut hän päästää paljon helpommalla.
Markku Stenholm: ”Kirkko on sinnikkäästi ja johdonmukaisesti opetuksessaan luonut suuntaviivoja sille miten yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus voitaisiin toteuttaa jopa poliittisideologisella tasolla ja ihmiset ovat tätä reaalisesti yrittäneet toteuttaakin vähän kaikkialla maailmassa.”
Mitähän ne katolisen kirkon ”suuntaviivat” olivat 1900- luvun alkupuoliskolla? Silloiset paavit tekivät sopimukset sekä natsismin ja Hitlerin kanssa, että myöskin fasistien ja Mussolinin kanssa.
Tasoitti näin tietä 2. Maailmansodan kauhuille ja kärsimyksille. Ei juurikaan vastustanut näiden diktatuurisysteemien toimia, pikemminkin päinvastoin. Mussolinin kanssa tehty ”lehmänkauppa” taas takasi Vatikaanille itsenäisen valtion aseman.
Vatikaanin suuret bisnekset liike-elämässä ja niihin liittyneet epäeettisyydet ovat taas tietysti täysin oma lukunsa.
Yhteiskuntapoliittiset suuntaviivat löytyvät Rerum Novarumin perustalta lähteneistä kiertokirjeistä. Tärkeimmät on käännetty suomeksi.
Tuohon muuhun sen viitsi edes vastata, koska se on pelkkää roskaa ja historian vääristelyä. Tai voisin toki sanoa, että Jehovan todistajat on vapaamuurarien perustama, juutalaisen tuhoamista ajava järjestö, mutta en viitsi, koska se ei olisi aivan täysin totta.
Markku Stenholm: ”Tuohon muuhun sen viitsi edes vastata, koska se on pelkkää roskaa ja historian vääristelyä.”
Tarkenna mikä on ja millä tavoin ”pelkkää roskaa ja historian vääristelyä”?
Hyvähän tätä on pohtia. Jos opintotuella elävä opiskelija antaa euron hyväntekeväisyyteen, tai hyväpalkkainen viiden lapsen isä kolme euroa, kumpi antaa enemmän?
Ja ei, en minä ainakaan osaa antaa tähän vastausta.
Jeesus osasi, Mark.12:44.
Artikkeli: ”Paavi Franciscus on profiloitunut valintansa jälkeen erityisesti köyhimpien ihmisten rinnalla kulkijana.”
Mahtaako siitä ”rinnallakulkemisesta” olla näille jotain käytännön hyötyä, tai onko sellaista odotettavissa tulevan näille?
Perimmältään on kai kyse median haltuun ottamisen taidosta. Dalai Lama hallitsee sen, samoin myös uusi paavi. Mutta johtaako taitava politikointi mihinkään kestävään hyvään? Kun sovittelemme ylle vähän jokaista pelipaitaa, pääsemme taatusti otsikoihin ja saamme mukavan miehen leiman. Taitava poliitikko elää tästä. Hän flirttailee joka suuntaan.