Keltakukka kotonamme
Kultaisena kaunokainen
Kesän tulon meille kertoo
Jumala on armollinen ja laupias. Hän on hyvä. Hän antaa anteeksi. Hänen suosionsa luotujaan kohtaan on rajaton. Siksi hän on laupias meitäkin kohtaan
Te, jotka pelkäätte Herraa, odottakaa kaikkea hyvää,
ikuista riemua ja laupeutta.
Häneltä saatte palkkioksi ikuisen ilon.
Armo ja laupeus on Jumalan hyvyyttä
Jumalan armo on hänen rajatonta rakkauttaan. Hän osoittaa hyvyyttään omilleen. Jumala on vapauttanut meidät todelliseen vapauteen. Aikoinaan hän vapautti kansansa Egyptin orjuudesta ja vei Luvattuun maahan. Meidänkin aikanamme hän on sama. Hän vie kansaansa eteen päin, kohti lopullista päämäärää, ikuisille asuinsijoille, taivaan iloon. –
Sinä johdatit hyvyydessäsi kansaa,
jonka olit vapauttanut,
voimallasi sinä veit sen
pyhille asuinsijoillesi.
2. Moos. 15: 13
Koska Jumala on ikuinen, niin myös hänen armonsa on ikuinen. Jo ennen maailman luomista hän suunnitteli meille pelastuksen Pojassaan Jeesuksessa Kristuksessa.
Herra, sinä olet laupias,
muista minua,
osoita ikiaikaista hyvyyttäsi.
Ps. 25:6
Jeesus on kaiken tehnyt valmiiksi meitä varten. Hänessä meillä on Jumalan armo ja hyvyys, kaikki mitä me pelastukseemme tarvitsemme.
Armosta teidät on pelastettu. Jumala herätti meidät yhdessä Kristuksen Jeesuksen kanssa ja antoi meillekin paikan taivaassa osoittaakseen kaikille tuleville aikakausille, kuinka äärettömän runsas on hänen armonsa ja kuinka suuri hänen hyvyytensä, kun hän antoi meille Kristuksen Jeesuksen. Armosta Jumala on teidät pelastanut antamalla teille uskon. Pelastus ei ole lähtöisin teistä, vaan se on Jumalan lahja.
On turvallista heittäytyä Jumalan käsivarsille. Hänen ääretön voimansa sulkee meidät suojaavaan syliinsä. Hänen ikuinen rakkautensa kertoo meille, että Jumalan armo pysyy ikuisesti, iankaikkisesta iankaikkiseen.
”Me haluamme jättäytyä Herran käsiin,
emme ihmisten,
sillä niin kuin on hänen valtansa suuri,
niin on myös hänen armonsa.”
SUNNUNTAI 18.6.2023
3. sunnuntai helluntaista
Kutsu Jumalan valtakuntaan
Jumala ei hylkää ainoatakaan, joka hänen tykönsä tulee. Jeesuksen tähden koko maailma on sovitettu. Siksi jokaiselle on vapaa pääsy Jumalan uudistavan hyvyyden osallisuuteen. Sellaisina kuin olemme saamme heittäytyä hänen turviinsa. Hän armahtaa ja antaa anteeksi. Hän ottaa vastaan sen, joka hänen puoleensa kääntyy. Näin on tapahtunut menneisyydessä. Näin tapahtuu meidänkin aikanamme.
Sama Jumalan laupeus on yhä edelleen voimassa:
Katsokaa menneiden aikojen ihmisiä:
Onko yksikään Herraan luottanut joutunut pettymään?
Tämän avoimuuden edessä ei heikoimmankaan tarvitse epäröidä. Jokainen saa käydä hyvän Jumalan eteen luottavaisin mielin.
Onko yksikään, joka on huutanut avuksi Herraa,
jäänyt apua vaille?
Herra on laupias ja armahtava,
hän antaa synnit anteeksi ja pelastaa ahdingosta.
Sunnuntan apokryfiteksti Sir. 2:7–18
Te, jotka pelkäätte Herraa, odottakaa hänen laupeuttaan;
älkää poiketko tieltä, ettette kompastuisi.
Te, jotka pelkäätte Herraa, luottakaa häneen,
niin ette jää ilman palkkiota.
Te, jotka pelkäätte Herraa, odottakaa kaikkea hyvää,
ikuista riemua ja laupeutta.
Häneltä saatte palkkioksi ikuisen ilon.
Katsokaa menneiden aikojen ihmisiä:
Onko yksikään Herraan luottanut joutunut pettymään?
Onko yksikään jumalanpelossaan luja joutunut hylätyksi?
Onko yksikään, joka on huutanut avuksi Herraa,
jäänyt apua vaille?
Herra on laupias ja armahtava,
hän antaa synnit anteeksi ja pelastaa ahdingosta.
Voi arkoja sydämiä ja voimattomia käsiä,
voi syntistä, joka kulkee kahta tietä!
Voi sydäntä, joka voimattomuudessaan ei usko!
Se jää vaille varjelusta.
Voi teitä, jotka olette antaneet periksi!
Mitä teette, kun Herra vaatii teidät tilille?
Herraa pelkäävät eivät uhmaa hänen käskyjään,
häntä rakastavat seuraavat hänen tietään.
Herraa pelkäävät pyrkivät täyttämään hänen tahtonsa,
häntä rakastavat saavat laista kaiken ravintonsa.
Herraa pelkäävät pitävät sydämensä avoinna,
he kumartavat nöyrästi häntä ja sanovat:
”Me haluamme jättäytyä Herran käsiin,
emme ihmisten,
sillä niin kuin on hänen valtansa suuri,
niin on myös hänen armonsa.”
Matias
Minäkin luen paljon ulkomaalaisia lehtiä, esim Jerusalem post, ja Haarez, koska kiinnostaa aina mitä Israelissa tapahtuu. Aikoinaan Gazan sodan aikana luin myös Aljazeeraa.
Saksan ongelmista maahanmuuton aikoina, ja koko Euroopan terrori-iskujen aikoina, lueskelin myös saksalainen Die Welt ja Britannian Indipendent.
Se on helppoa nykyisin kun saa suoran käännöksen vaikka mistä kielestä, nappia painamalla. On saatu kielten ymmärtämisen armolahja vaikka ei kuulukaan kirkkoon.
TArja
Kiitos kommentistasi. Kiitos näistä tiedoista. Osoittaudut valveutuneeksi henkilöksi. Aktiivisuutesi tiedon hankkimisessa tulee esille myös kommenteissasi. Arvostan tätä asioista selvän hankkimistasi.
Matias
”Kirkko on Kristuksen ruumis keskellämme ”
”Syökää minun ruumiini ja juokaa minun vereni, se on totinen ruoka.”
”Mutta ei se liha mitään, henki se on, joka eläväksi tekee.”
Kumpi on oikein, molemmat ovat Jeesuksen sanoja.
Tarja
Kiitos kommentista!
Kaikki nämä lauseet ovat oikeita, kun ne pannaan oikeisiin yhteyksiinsä.
Lauselma ”Kirkko on Kristuksen ruumis keskellämme” tarkoittaa sitä, että Jumalan kansa on Jeesuksen yhteydessä kokonaisena kansana. Koko yhteisö elää Kristuksessa.
Jeesuksen ruumiin syöminen ja veren juominen tarkoittaa sitä, että Herran pyhän ehtoollisessa leipä jonka syömme on Kristuksen ruumis ja viini jonka juomme on Jeesuksen veri. Yhdessä nämä siis julistavat, että Kristus on reaalisesti läsnä pyhässä ehtoollisessa. Näin me reaalisesti yhdistymme häneen. Hän meihin ja me häneen kokonaisena seurakuntana tulemme yhdeksi niin kuin eri jäsenet ovat yhtä yhdessä ruumiissa ja eri oksat ovat yhtä yhdessä puussa.
Kolmannessa tapauksessa käytetään ilmaus, missä ”liha” tarkoittaa ihmisen omia pyrkimyksiä Jumalan tahdon vastaisiin omaan itsensä varassa tekemiä hankkeita. Henki puolestaan viittaa Jumalan Pyhän Hengen ojentamaan uskon luottamukseen Kristuksen täydelliseen pelastustekoon. Yksinkertaistaen mutkat suoriksi voimme sanoa, ettei ihminen voi omin voimin pelastaa itseään vaan pelastus on yksistään Jumalan antama lahja.
Matias,Jeesus kyllä kun asiayhteys otetaan huomioon, puhuu ko kohdassa juurikin o m a s t a lihastaan, jonka syömine on vain hänen sanojensa ’sulattamista’. Opetussanoissa on siis henki ja elämä,ei niitä vain symboloivassa lihassa. Paitsi lihaksi juutalaiset kutsuivat Messiaan opetusta myös ’Leiväksi’.
Toivottavasti Matias kykenit ’sulattamaan’ tämän.
Seppo
Johanneksen evankeliumin luvussa kuusi oleva lihan syönti ja veren juonti ei ole vain hänen sanojensa sulattamista, vaan meidän Vapahtajamme todellisen ruumiin syöminen leivässä ja veren juominen viinissä.
Tässä esiin nostamasi ero vain kuvaannollisen ja todellisen ruumiin ja veren nauttimisen välillä syntyi jo 1520 -luvulla Zwinglin poikettua vanhasta kirkon opetuksesta ja väittäessä, että ehtoollisessa ruumis ja veri ovat vain kuvaannollisia eli vertauskuvallisia ilmauksia, mutta että Kristus ihan reaalisesti on taivaissa. Luther joutui puolustamaan tässä kaskustelussa jo vanhan kirkon opettamaa tulkintaa, että ehtoollisesti ihan reaalisesti nautitaan Vapahtajamme ruumis ja veri. Kristus on reaalisesti läsnä ehtoolllisssa.
Zwinglin ja Lutherin välisestä väittelystä 1529 on Herman Sasse tehnyt perusteellisen tutkimuksen, joka on suomennettu
”Tämä on minun ruumiini”
Lutherin taistelu ehtoollisen reaalipreesensin puolesta.
ISBN 978-952-99707-3-5.
Matias, Lipponesanois,että sokea Reettakinnäkee,ettäJeeus puhu tässä omasta lihastaan ja toteaa täysin selvästi sen syömisenolevan sanojensa vertauskuva. Muu tulkinta edellyttää kontekstin karkeaa vääristelemistä:
LK 6: 51. Minä olen elävä leipä, joka on tullut alas taivaasta. Jos joku syö tätä leipää, hän elää iankaikkisesti. Leipä, jonka minä annan, on l i h a n i, jonka minä annan maailman elämän edestä.”
52. Silloin juutalaiset riitelivät keskenään sanoen: ”Kuinka hän voi antaa l i h a n s a meille syötäväksi?”
53. Jeesus sanoi heille: ”Totisesti, totisesti sanon teille: ellette syö Ihmisen Pojan l i h a a ja juo hänen vertansa, teillä ei ole elämää itsessänne.
54. Joka syö minun l i h a n i ja juo minun vereni, sillä on iankaikkinen elämä, ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä.
55. Sillä minun l i h a n i on oikea ruoka, ja minun vereni on oikea juoma.
56. Joka syö minun l i h a n i ja juo minun vereni, se pysyy minussa, ja minä hänessä.
57. Niin kuin Isä, joka elää, on minut lähettänyt, ja minä elän Isän kautta, niin myös se, joka minut syö, elää minun kauttani.
58. Tämä on se leipä, joka tuli alas taivaasta. Ei ole, niin kuin oli teidän isienne laita: he söivät ja kuolivat. Se, joka tätä leipää syö, elää iankaikkisesti.”
59. Tämän hän puhui synagogassa opettaessaan Kapernaumissa.
Monet opetuslapset loukkaantuivat Jeesukseen
60. Monet hänen opetuslapsistaan sen kuultuaan sanoivat: ”Tämä on kovaa puhetta, kuka voi sitä kuulla?”
61. Mutta kun Jeesus sisimmässään tiesi, että hänen opetuslapsensa siitä nurisivat, hän sanoi heille: ”Loukkaako tämä teitä?
62. Mitä sitten, jos näette Ihmisen Pojan nousevan sinne, missä hän oli ennen!
63. Henki on se, joka tekee eläväksi, l i h a e i m i t ä ä n hyödytä. Ne sanat, jotka minä puhun teille, ovat henki ja ovat elämä.
Päivänselvää, että jakeitten 51,52,53,54,55,56 ja 63 seitsemästi esiintyvä sana ’liha’
tarkoittaa samaa Jeesuksen syötäväksi tarjoama lihaa, jonka syöminen on eläväksi tekevien SANOJEN omaksumista . Juutalaisuudessa opettamine oli ruokkimista, opetuksen sisältö ruokaa (leipää,lihaa, kalaa) ja oppiminen sulattamista.
Room. 15:4
Sillä kaikki, mikä ennen on kirjoitettu, on kirjoitettu meille opiksi, että meillä kärsivällisyyden ja Raamatun lohdutuksen kautta olisi toivo.
Siis mitä VT kertoo Jumalasta?
Onko Jumala muuttunut jotenkin, muuttanut suhtautumistaan ihmiseen, muuttanut suhtautumista syntiin/tottelemattomuuteen?
Näihin löytyy vastaus Raamatusta.
Minä uskon Jumalan muuttumattomuuteen ja siihen ettei Hän ole muuttanut suhtautumistaan syntiin/tottelemattomuuteen.
Ari
Mielestäni tässä kohdin sanoitat oikein siinä, että Jumala yhä edelleen vihaa syntiä,mutta armahtaa syntistä.
Synti
2.Mooseksen kirja:
20:20 Mutta Mooses vastasi kansalle: ”Älkää peljätkö, sillä Jumala on tullut koettelemaan teitä, että Herran pelko olisi teidän silmäinne edessä ja ettette syntiä tekisi”.
1.Timoteuksen kirje:
1:9 ja tiedetään, että lakia ei ole pantu vanhurskaalle, vaan laittomille ja niskoitteleville, jumalattomille ja syntisille, epähurskaille ja epäpyhille, isänsä tappajille ja äitinsä tappajille, murhamiehille,
Armosta
Psalmit:
25:6 Muista laupeuttasi, Herra, ja armoasi, sillä ne ovat olleet hamasta iankaikkisuudesta.
Tiituksen kirje:
2:11 Sillä Jumalan armo on ilmestynyt pelastukseksi kaikille ihmisille
Sitten on huomattava, ettei kukaan, ei yksikään ole itsessään synnitön, vaan tarvitsee Jumalan antaman syntien anteeksiannon.
Sakarja:
13:1 Sinä päivänä on Daavidin suvulla ja Jerusalemin asukkailla oleva avoin lähde syntiä ja saastaisuutta vastaan.
1.Timoteuksen kirje:
1:15 Varma on se sana ja kaikin puolin vastaanottamisen arvoinen, että Kristus Jeesus on tullut maailmaan syntisiä pelastamaan, joista minä olen suurin.
Jos joku väittää olevansa synnitön niin sellainen pettää itsensä ja tekee Jumalasta valehtelijan. Sellaisen ihmisen elämässä ei ole Jumalan sana eli siis hän on Jumalan valtakunnan ulkopuolella.
1.Johanneksen kirje:
1:8 Jos sanomme, ettei meillä ole syntiä, niin me eksytämme itsemme, ja totuus ei ole meissä
1:10 Jos sanomme, ettemme ole syntiä tehneet, niin me teemme hänet valhettelijaksi, ja hänen sanansa ei ole meissä.
Minulle on selvää kuinka Jumala kohteli tottelemattomia alkaen Aatamista, siis kun Nooan aikaan Jumala hävitti 8 lukuunottamatta muut ihmiset niin kyllä se on selkeä varoitus, entäpä kun Jumala Mooseksen aikana vapautti israelin kansan niin ei näistä päässyt perille luvattuun maahan kuin muutama. miksi, tottelemattomuuden takia, epäuskon.
Mikä on Jumalan ”ratkaisu” Jeesuksen kautta, Hän antaa uskoville voiman elää tahdossaan, olla kuuliainen. Tämän voiman Hän antaa vain nöyrille, ylpeitä vastaan on Hän. Jokaisen ihmisen tulee nöyrtyä Jumalan edessä kuten jo VT kertoo kuinka jokaisen Jumalan mielen mukaisen tuli nöyrtyä.
Jaak. 4:6
Mutta hän antaa sitä suuremman armon. Sentähden sanotaan: ”Jumala on ylpeitä vastaan, mutta nöyrille hän antaa armon”.
Ari
Eihän Jumalan perusolemus ole mihinkään muuttunut siinä, että eri tilanteissa hän juuri noihin tilanteisiin sopivalla tavalla tuo esille suuren armonsa ja pelastuksensa KOKONAISTEN KANSOJEN PELASTAMISEKSI.
Muista siis siunata ihmisiä, äläkä enää jatka turmiollista toisten ihmisten tuomitsemistasi.
Ota esimerkiksi Jumalan siunaus, jonka hedelmät ulottuvat KOKO MAAILMAN KAIKKIIN SUKUKUNTIIN.
Panen viitteen, koska kohtia on niin paljon sekä Vanhan että Uuden testamentin puolella.
https://www.koivuniemi.com/raamattu?tila=pikahaku&hakuehto=siunatuiksi+&kaannos=fi-38&kirjat=kr
Ari
Nöyryys EI OLE ihmisen oma ansiollinen teko Jumalan edessä, vaan se on hätääntyneen sielun reaktio siihen, että huomaa ettei mikään hänessä itsessään voi häntä pelastaa. Nöyryys ei ole kerskauksen aihe toisten ihmisten edessä, vaan oman tappion tunnustaminen.
Tuohon tilanteeseen avun tuo yksistään Jeesuksen yksipuolinen armahdus hänen oman hyvyytensä ja laupeutensa ansiosta.
Kirkkomme kolmannessa sakramentissa ripissä ei ole oleellista synnintunnustuksen syvyys, vaan vain ja ainoastaan synninpäästön sana, joka julistaa täydellisen syntien anteeksiannon Kolmiyhteisen Jumalan nimessä.
Augsburgin tunnustus
XI Rippi
Ripistä seurakuntamme opettavat, että yksityinen synninpäästö tulee säilyttää seurakunnissa, vaikka kaikkien syntien luetteleminen ripissä ei ole välttämätöntä. Se on näet psalmin mukaan mahdotontakin: ”Erhetykset (Ps. 19:13) kuka ymmärtää?”
XXV Rippi
Rippiä ei ole poistettu seurakunnissamme. —- Kansaa opetetaan hyvin huolellisesti uskomaan synninpäästöön, —– Ihmisiä opetetaan antamaan synninpäästölle mitä suurin arvo, koska se on Jumalan oma sana ja se julistetaan Jumalan käskystä. Avainten valtaa pidetään suuressa kunnissa ja kansalle teroitetaan, että se tuo lohdutuksen pelästyneille omilletunnoille ja että Jumala vaatii uskomaan päästösanaan kuin omaan taivaasta kuuluvaan ääneensä ja että näin uskoen todella saadaan ja otetaan vastaan syntien anteeksiantamus.
Matias Roto toteat minulle:”” äläkä enää jatka turmiollista toisten ihmisten tuomitsemistasi.””
Näytä missä olen tuominnut ketään, se että näytän evankeliumin kautta valheen jota levitetään ei ole tuomitsemista.
Kuinka itse teet kun julistat minulle etten ole pelastuksen sisällä kun olen kirkon ulkopuolella?
Ari
Kirkko on Kristuksen ruumis. Ef. 1:22-23
Jos siis on Kristuksen ruumiin ulkopuolella, niin on Kristuksen ulkopuolella. Mikään ihmisen jäsen ei voi loputtomiin elä ruumiista irrallaan.
Matias Roto oikaiset tuossa Ef. 1:22-23 kun asetat seurakunnan kirkoksi, teet omavaltaisen liittämisen.
Mietippä nyt mitä ruumis tekee, tekeekö se mitä pää käskee vai mitä pää ei käske?
Voko ruumis pysyä elossa jos ”käsi” tapaa ”jalan”?
Ari
Tulkintasi Ef. 1: 22 – 23 on mielestäni täysin asenteellisen tietämättömyytesi hedelmien tuoma moka.
Otetaanpa muutama käännös englanniksi
New International Version
And God placed all things under his feet and appointed him to be head over everything for the church,
New Living Translation
God has put all things under the authority of Christ and has made him head over all things for the benefit of the church.
English Standard Version
And he put all things under his feet and gave him as head over all things to the church,
Berean Study Bible
And God put everything under His feet and made Him head over everything for the church,
New American Standard Bible
And He put all things in subjection under His feet, and made Him head over all things to the church,
NASB 1995
And He put all things in subjection under His feet, and gave Him as head over all things to the church,
Amplified Bible
And He put all things [in every realm] in subjection under Christ’s feet, and appointed Him as [supreme and authoritative] head over all things in the church,
Christian Standard Bible
And he subjected everything under his feet and appointed him as head over everything for the church,
Holman Christian Standard Bible
And He put everything under His feet and appointed Him as head over everything for the church,
Good News Translation
God put all things under Christ’s feet and gave him to the church as supreme Lord over all things.
GOD’S WORD® Translation
God has put everything under the control of Christ. He has made Christ the head of everything for the good of the church.
International Standard Version
God has put everything under the Messiah’s feet and has made him the head of everything for the good of the church,
NET Bible
And God put all things under Christ’s feet, and he gave him to the church as head over all things.
Ja otetaanpa sitten muutaman muunkin kielen käännös
D Effhauser 1:22 Bavarian
Allss haat iem dyr Herrgot z Füessn glögt, iem über allss erhobn und gan n Haaupt der Kirchen bstalligt.
Poslanica Efežanima 1:22 Croatian Bible
Sve mu podloži pod noge, a njega postavi – nad svime – Glavom Crkvi,
Efezským 1:22 Czech BKR
A všecko poddal pod nohy jeho, a jej dal hlavu nade všecko církvi,
Meidän perheemme toinen kotikieli ranska
Éphésiens 1:22 French: Louis Segond (1910)
Il a tout mis sous ses pieds, et il l’a donné pour chef suprême à l’Eglise,
Efesini 1:22 Italian: Riveduta Bible (1927)
Ogni cosa Ei gli ha posta sotto ai piedi, e l’ha dato per capo supremo alla Chiesa,
К Ефесянам 1:22 Russian: Synodal Translation (1876)
Nykyuutisten aiheena oleva ukrainan kieli
Ефесяни 1:22 Ukrainian: NT
і все покорив під ноги Його, й дав Його яко голову над усім у церкві,
и все покорил под ноги Его, и поставил Его выше всего, главою Церкви,
Joten täysin tietämättömyyttäsi puhut vastoin JUMALAN SANAN TOTUUTTA.
Matias Roto kysyn oliko mielestäsi Salomon todellisuudessa ”viisas”?
Ari
Salomon viisaudesta puhutaan paljonkin. Tässä esimerkkejä.
1.Kuningasten kirja:
4:30 niin että Salomon viisaus oli suurempi kuin kaikkien Idän miesten ja kaikkien egyptiläisten viisaus.
4:34 Ja Salomon viisautta tultiin kuulemaan kaikista kansoista, kaikkien maan kuninkaiden luota, jotka olivat kuulleet hänen viisaudestansa.
Mietippä nyt mikä oli Salomonin kohtalo?
Ajatteletko todella että oli ”viisasta” ottaa toisuskoisten kansojen naisia vaimoksi?
Ari
Jatkoa edelliseen
2) Mennäänpä sitten meidän aikamme historiaan tuolta noin kolmen vuosituhannen takaa. Etiopian vanha keisarisuku juonsi juurensa Salomoon ja Saban kuningattareen. Etiopiassa oli säilynyt tieto siitä että keisari oli heidän jälkeläisiään. Tämä suku menetti valtansa vasta meidän elinaikanamme 1974 tapahtuneeseen vallankumoukseen asti, kun Haile Selassie, amharaksi ኃይለ፡ሥላሴ [hailə sɨllase], 23.7.1892 – 27.8.1975, syöstiin vallasta. Hän ehti olla Etiopian keisarikunnan viimeinen keisarina kahdesti 1930–1936 ja 1941–1974.
3) Ja huomataanpa kuka oli viisaampi kuin Salomo. Meidän Vapahtajamme, joka oli aikansa oppinein juutalainen.
Matteuksen evankeliumi:
12:42 Etelän kuningatar on heräjävä tuomiolle tämän sukupolven kanssa ja tuleva sille tuomioksi; sillä hän tuli maan ääristä kuulemaan Salomon viisautta, ja katso, tässä on enempi kuin Salomo.
Ari
Jälleen kerran unohdit kannanotoissasi Jeesuksen sanan: ”Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi!” Sinä siis toimit Vapahtajamme ohjeiden vastaisesti.
Jos siis toimisin toisia tuomitsevalla tavallasi, niin pitäisi kait sanoa sinulle, että pidäppäs kakara turpas kiin äläkä hauku toisii ihmisii.
Unohditko kokonaan, että Salomoa halventamalla pilkkaat samalla Vapahtajamme juridista sukupuuta:
Matteuksen evankeliumi:
1:6 Iisaille syntyi Daavid, kuningas. Daavidille syntyi Salomo Uurian vaimosta;
1:7 Salomolle syntyi Rehabeam, Rehabeamille syntyi Abia, Abialle syntyi Aasa; —
1:16 Jaakobille syntyi Joosef, Marian mies, hänen, josta syntyi Jeesus, jota kutsutaan Kristukseksi.
Matias Roto tuot taasen jostain muualta ”tietoa”, eikö Raamattu riitä?
Kun Raamattu sanoo jotain niin eikö se olekkaan oikein vaan sen voi ohittaa ihmistiedolla?
Et vastannut Salomon viisauteen, oliko se todella ”viisautta”?
Tuot taasen oman ajatelmasi Jeesuksen oppineisuudesta, Hän oli inhimillisesti oppia saamaton, mutta Pyhän Hengen kautta täynnä Jumalan viisautta.
Ari
Halveksimalla viisauden hankkimista siis puhut tyhmyyden edistämiseksi. Tämähän juuri on harhaopettajien tapa, koska sellaiset pelkäävät, että heidän petoksensa tulee julki, jos heidän seuraajansa oppisivat ymmärtämään totuuden.
Vapahtajamme puolestaan julisti avoimesti totuutta ja toivoi meidänkin hankkivan viisautta, että mekin pääsisimme vapauttavan totuuden tuntemiseen.
Luukkaan evankeliumi:
2:52 Ja Jeesus VARTTUI viisaudessa ja iässä ja armossa Jumalan ja ihmisten edessä.
21:15 Sillä minä annan teille suun ja viisauden, jota vastaan eivät ketkään teidän vastustajanne kykene asettumaan tai väittämään.
Matias Roto toteat minulle:””Unohditko kokonaan, että Salomoa halventamalla pilkkaat samalla Vapahtajamme juridista sukupuuta:””
Miten ”pilkkaan” Jeesusta? Onko siis Raamatun sanan esille tuominen ”pilkkaamista”?
Ari
Totuuden esille tuominen ei ole pilkkaamista. Mutta sen tekeminen tökerösti ei saakaan kuulijoita käsittämään sanoman sisältöä vaan sen esittäjän äksyilevää tyyliä.
Näin myös tapasi esittää kysymyksesi Salomosta sai minut kuvittelemaan että varmaankin tahdot myöhemmin mollata Vapahtajamme juridista sukupuuta ja haukkua erään kaikkien aikojen viisaimman miehen tietoa maan rakoseen. Juuri niinhän sinä sitten teitkin. Sen sijaan että olisit ottanut opiksesi hänen viisautensa kannustavana esikuvanasi, takerruitkin hänen elämänsä lankeemukseen johtaneisiin tapahtumiin.
Matias Roto siis se että tuon esille sen mitä Raamatussa kirjoitetaan onkin mielestäsi väärin, eikö tuossa Salomon kohtalossa ole juuri se niin mainostamasi ”viisauden” lopputulema eli ei ihminen omalla viisaudellaan pysty olemaan ja elämään ”viisaasti” Jumalan edessä, siis kun Salomo oli inhimillisesti ”viisas” niin eipä tuo viisaus auttanut häntä Jumalan edessä vaan hän teki sitä mitä Jumala kielsi, oliko siis hänen ”viisautensa” todellista Jumalallista viisautta?
Ari
Vielä näytät epäilevän Raamatun ilmoitusta, valitettavasti.
1.Kuningasten kirja:
5:12 Ja Herra oli antanut Salomolle viisautta, niinkuin hän oli hänelle luvannut. Ja rauha vallitsi Hiiramin ja Salomon välillä, ja he tekivät liiton keskenänsä.
1. Kun. 11:2
niiden kansain naisia, joista Herra oli sanonut israelilaisille: ”Älkää yhtykö heihin, älköötkä hekään yhtykö teihin; he varmasti taivuttavat teidän sydämenne seuraamaan heidän jumaliansa”. Näihin Salomo kiintyi rakkaudella.
1. Kun. 11:4
Ja kun Salomo vanheni, taivuttivat hänen vaimonsa hänen sydämensä seuraamaan muita jumalia, niin ettei hän antautunut ehyin sydämin Herralle, Jumalallensa, niinkuin hänen isänsä Daavidin sydän oli ollut.
1. Kun. 11:5
Niin Salomo lähti seuraamaan Astartea, siidonilaisten jumalatarta, ja Milkomia, ammonilais-iljetystä.
1. Kun. 11:6
Ja Salomo teki sitä, mikä on pahaa Herran silmissä, eikä uskollisesti seurannut Herraa niinkuin hänen isänsä Daavid.
1. Kun. 11:7
Silloin Salomo rakensi Kemokselle, mooabilais-iljetykselle, uhrikukkulan sille vuorelle, joka on itään päin Jerusalemista, ja samoin Moolokille, ammonilais-iljetykselle.
Kuinka luet nuo, oliko Salomon ”viisaudesta” lopulta hyötyä?
Ari
Neljännen sunnuntain helluntaista Raamatun apokryfitekstissä sanotaan Salomonista hyvinkin myönteisesti. Ota opiksesi tästä raamatunkohdasta:
— Salomo pyysi, että Jumala pyhittäisi temppelin. Tuossa kirjoituksessa kerrotaan myös, että viisas Salomo uhrasi temppelissä kiitokseksi sen valmistumisesta ja vihkimisestä. Niin kuin silloin, kun Mooses rukoili Herraa ja taivaasta iski tuli, joka poltti uhrit, niin Salomokin rukoili, ja tuli iski alas ja kulutti polttouhrit. Mooses sanoi: ”Herran tuli kulutti syntiuhrin, koska uhrilihaa ei syöty.” Mooseksen tavoin Salomokin vietti juhlaa kahdeksan päivää.
https://raamattu.fi/raamattu/KR92/2MA.2/
Ari
Mikäli sinulla ei ole sanottavana mitään rakentavampaa, niin on aika lopettaa tämä keskustelu tässä ketjussa, koska tyylisi on pahantapaisen koiran tasolla:
Näytät osaavan ainoastaan haukkua sellaisia ihmisiä, jotka suurista inhimillisistä vajavaisuuksistaan huolimatta ovat olleet merkittävässä asemassa Jumalan työn eteenpäin menossa.
Jos sinulla on jotain todella oleellista uutta ja merkittävää tähän ketjuun, niin voit sen tuoda esille, mutta muutoin lopetamme tässä ketjussa tähän. Ensi ketjussa otan esille sekä juhannuksen että 4. sunnuntain helluntaista aiheisiin liittyviä näkökulmia. Koeta siihen mennessä harjoitella siistimpää ja toisia ihmisiä houmioivampaa kielenkäyttöä.
Matias,kuningas Salomoa ei ole oikeasti ollut Raamatun kuvaamalla tavalla tod.näk. olemassa. Sol mach on Auringon vertauskuva. Siksi ei olekaan ihme, että hänen kuuluisasta temppelistään ei arkeologia ole löytänyt kiven murentakaan.
Symboliikka näkyy esim.siinä että hän saa 666 (!!!) talenttia k u l t a a lahjaksi yhden aurinkovuoden aikana ja että hänen temppelinsä portaita vartioi 2 Leijonaa.
Kultaharjainen Leijona ja kulta olivat nekin antiikissa omistettu auringolle kuten myös luku 666, joka tulona 6x6x6 tekee 216, joka on juurikin san Leijon aryeh lukuarvo!!!
Seppo
Kiitos kommentistasi
Vanhan testamentin ja judaistiikan professori Antti Laato ajoittaa Daavidin ja Salomonin ajan vuosiin 1010 – 930 eKr.
Meillä on täällä Kotimaan lukijabloggaajien joukossa dosentti, joka on Salomon -tutkimuksen spesialisti mitä pätevintä tasoa Pekka Särkiö. Oletko lukenut Pekka Särkiön tieteellisiä kirjoja kuningas Salomosta?
Matias, toki minulla on Särkiön Salomon-aiheisia kirjoja. Viimeksi luin 2018 ilmestyneen Salmon Salaisuus. missä luku 3 käsittelee juuri aurinkomyyttejä , missä Särkiö katsoo sekä Jahven että Salomon samaistetun muinoin juuri aurinkoon.
Omistan myös hänen saksankielisen Salomon-aiheisen väitöskirjansa.
Seppo
Arvelinkin että olet noista tutkimuksista tietoinen. Siksi kysyinkin.
Meillä oli tilaisuus kuulla otteita hänen väitöskirjansa joistakin kysymyksistä Helsingin teologisen tiedekunnan Vanhan testamentin tutkijaseminaarissa.
Matias Roto mitä ajattelet seuraavasta:
10 Niin hänen opetuslapsensa tulivat ja sanoivat hänelle: ”Minkätähden sinä puhut heille vertauksilla?”
11 Hän vastasi ja sanoi: ”Sentähden, että teidän on annettu tuntea taivasten valtakunnan salaisuudet, mutta heidän ei ole annettu.
12 Sillä sille, jolla on, annetaan, ja hänellä on oleva yltäkyllin; mutta siltä, jolla ei ole, otetaan pois sekin, mikä hänellä on.
13 Sentähden minä puhun heille vertauksilla, että he näkevin silmin eivät näe ja kuulevin korvin eivät kuule, eivätkä ymmärrä.
14 Ja heissä käy toteen Esaiaan ennustus, joka sanoo: ’Kuulemalla kuulkaa, älkääkä ymmärtäkö, ja näkemällä nähkää, älkääkä käsittäkö.
15 Sillä paatunut on tämän kansan sydän, ja korvillaan he työläästi kuulevat, ja silmänsä he ovat ummistaneet, etteivät he näkisi silmillään, eivät kuulisi korvillaan, eivät ymmärtäisi sydämellään eivätkä kääntyisi ja etten minä heitä parantaisi.'(Matt.13)
Ari
Tuon aikainen opetusmenetelmä oli sellainen, että opettaja sanoi lause lauseelta opetettavan lauseen ja toisti sitä niin moneen kertaan, että oppilaat osasivat sen ulkoa. Tällä tavoin toimi myös Vapahtajamme apostolien kanssa. Sen sijaan hänen kuulijoinaan tungeksivat väkijoukot olivat niin suuria, ettei heille ollut mahdollista antaa tätä perusteellisempaa opetusta. Näille siis piti opettaa niin havainnollisesti, että oppivat edes opetuksen perusjuonen. Siksi Jeesus käytti vertauksia.
Kun väkijoukossa oli myös sellaisia, jotka eivät olleet kunnolla ymmärtäneet edes noita vertauksia, niin sellaiset helpommin jäivät pois joukosta. Tämä joukosta pois jääminen oli näiden ihmisten varsinainen ongelma. Pois jäämällä he putosivat pois myös mahdollisuudesta saada jatko-opetusta ja sitä kautta heille lopulta kävi kuin tankaamattomalle autolle. Polttoaine loppui ja matka jäi kesken.
Jos sallit Matias!
Arilla on sellainen käsitys, ettemme ole Kristittyjä, koska emme ole kuten hän. Ja kuitenkin olemme luottaneet ennenkaikkea Jumalan lupaukseen, emmekä omaan hurskauteemme, vaan Kristuksen. Jospa saisimme Arin vielä hyväksymään meidät Kristityiksi ja hän ymmärtäisi mistä ja miksi häntä yritetään auttaa.
C.O.Rosenius kirjoittaa:
Joka uskoo Jumalan Poikaan, hänellä on todistus itsessään. 1 Joh. 5:10.
Usein kuulee epäiltävän, voiko ihminen eläessään todella tietää olevansa Jumalan lapsi ja voiko ja pitääkö hänen etsiä täyttä varmuutta siitä. Tämä on katumattomien tavallisia esteitä, ja pimeydessä, epävarmuudessa olijat niitä julkituovat. Mutta koko Raamattu todistaa, että kaikki vanhat pyhät ovat uskon kautta saaneet todistuksen kelvanneensa Jumalalle, ja vain sellaisella uskolla oli heidän mahdollista iloiten kärsiä marttyyrikuolema. Ja apostolit sanovat nimenomaan: »Henki itse todistaa meidän henkemme kanssa, että olemme Jumalan lapsia. Joka uskoo, hänellä on todistus itsessään. Joka ei usko Jumalan todistusta, tekee hänet valehtelijaksi.» Huomaa viimemainittu!
Kun Herra nimenomaan lausuu: Joka tahtoo, hän tulkoon! Jos hänen syntinsä olisivat veriruskeat, niin ne tulevat lumivalkeiksi. Mutta minä kuitenkin aina epäilen syntini anteeksisaamista, mitä tämä on muuta kuin että teen Jumalan valehtelijaksi tai kuin sanoisin: En tiedä, voinko luottaa siihen, mitä Herra sanoo. Mikä kaunis kristityn tunnustus tämä olisikaan! »Siksi», sanoo Luther, »tulee meidän päivä päivältä pyrkiä päästäksemme epäilyksestä varmuuteen huolehtia siitä, että me perinpohjin juurineen päivineen kiskoisimme itsestämme vahingollisimman hairahduksen, jonka siteissä koko maailma on, nimittäin ajatuksen, ettei ihmisen sovi tietää, onko hän armossa vai armon ulkopuolella!
Sillä jos epäilemme Jumalan armoa meitä kohtaan emmekä pidä varmana, että Jumala suostuu meihin Kristuksen tähden, niin epäämme, että Kristus on meidät lunastanut ja pidämme merkityksettöminä kaikki hänen tekonsa ja hyvät työnsä, mitkä hän milloinkaan on meille tehnyt.» Todellakin, joka tyytyy nauttimaan tavarasta ilman vakuutusta sen omistamisesta, ei pane sille suurta arvoakaan. Toista on, että vakuus on haettava Sanasta eikä tunteista.
Mutta nyt kristityn rauha ja varmuus eivät ole siinä, että hän pitäisi itseään hurskaana ja uskovana, on tyytyväinen itseensä – ei, päinvastoin ei ole ketään, joka tuntisi paremmin syntinsä kuin uskovaisimmat kristityt. Vaan hänen lohdutuksensa ja kiitoksensa on, että Kristus on kärsinyt kuoleman meidän syntisten Puolesta, että hän on vanhurskas uskosta ja armosta.
Tällä perustuksella pitäisi meillä olla pysyvä ja horjumaton rauha ja sanoisimme: Olen itsessäni joka hetki kadotustuomion ansainnut, mutta Kristuksessa joka hetki puhdas ja vanhurskas, niinpä Jumalalle otollinen ja rakas. Turvaan vain siihen, joka kuuluu kaikille, suurimmille syntisille. Sillä Kristus on todella kuollessaan sovittanut koko maailman, ei vain uskovia. Tosin ovat syntini hirveät, lukuisat ja raskaat, etten kyllä ansaitsisi koskaan saada iloista hetkeä. Mutta mitä teen, kun Kristus sentään oli niin armollinen ja otti syntini päälleen kärsien kuoleman minun syntisen puolesta, silloin en tohdi epäillä, en tohdi olla uskomatta ja iloitsematta. Enkä todellakaan ole kastettu itseeni omassa vanhurskaudessa kestääkseni, vaan olen sen takia kastettu Kristukseen ollakseni puettu häneen ja hänen vanhurskauteensa.
Jos Jumala lukisi synnit, kuka silloin kestäisi? Emmehän voi vastata hänelle yhtä tuhannesta. Mutta kun koko Jumalan evankeliumi todistaa, että Jumala juuri sen takia antoi Poikansa meille sovitukseksi, en tohdi sitä tehdä valheeksi. Tosin tunnen muuta sydämessäni ja omassatunnossani. En tunne siellä vanhurskautta, vaan päinvastoin syntiä ja viheliäisyyttä. Mutta kun Jumala omassa sanassaan sanoo, että tuntemani synti ja viheliäisyys on poistettu, maksettu, anteeksiannettu, silloin täytyy minun kuitenkin myöntää Jumalan olevan suuremman minun sydäntäni ja Jumalan, joka ei valehtele.
Mitä Jumala on tehnyt ja sanonut, on paljoa varmempaa kuin mitä minä kurja näen tai tunnen. Nyt hän ei vain ole sovittanut minua kanssansa Kristuksen kuolemassa ja vakuuttanut minulle sen sanassaan, vaan on myös sakramenteissa antanut minulle sinetin ja testamentin koko autuuden aarteesta. Hän on erityisesti kasteessa tehnyt minut osalliseksi kaikesta Kristuksen ansiosta ja ikuisesti peruuttamattomalla testamentilla vakuuttanut sen minulle.
Vaikka minä synnissä ja epäuskossa olenkin eronnut aarteestani, ei kuitenkaan aarre ole poissa luotani, kuitenkin liitto Jumalan kanssa pysyy. Sillä tekisikö epäuskomme Jumalan uskollisuuden tyhjäksi? Se on mahdotonta. Vaikka olen pudonnut arkista, ei arkki silti ole rikkoontunut, minulle on kuitenkin nyt turvani tässä arkissa. Arkki, kaste, testamentti, Jumalan armo eivät sorru eivätkä häily minun kompastelustani, vaan pysyvät lujina iankaikkisesti.
Minun lohdutukseni ja rauhani on niinimuodoin Jumalassa, ei minussa itsessäni. Turvani on: Kristuksen veri on enemmän kuin minun syntini. Jumalan sana on enemmän kuin ajatukseni ja tunteeni, kasteenliitto, testamentti ovat voimalliset Jumalan luona, vaikka minä olen pitkän ajan ollut niistä erilläni. Kristuksen veren rinnalla ovat kaikki syntini vain kuin pienet vesipisarat suuressa avarassa meressä. Jumalan sanaan verrattuina ovat kaikki vastaväitteeni, luuloni ja tunteeni vain kuin tomuhiukkanen korkean vuoren juurella. Talla lujalla perustuksella tahdon minä tyytyväisenä elää ja kuolla.
»Sinä päivänä on Daavidin huonekunnalle ja Jerusalemin asukkaille oleva avoin lähde syntiä ja saastaisuutta vastaan. Ammentakaa ilolla vettä autuuden lähteistä!» Jeesus huusi ja sanoi: »Jos jonkun on jano, niin tulkoon minun tyköni ja juokoon. Minä annan janoavalle lahjaksi elämän veden lähteestä.» C O Rosenius
Ismo
Kiitos kommentistasi
Kiitos C O Roseniuksen tekstistä. Se on erittäin hyvä.
Aikoinaan luin Roseniuksen tuotantoa hyvinkin paljon.