”Tyynenmeren saarivaltioissa kristinuskoa levitettiin haitallisesti siirtomaavallan jalanjäljissä. Tämä merkitsi omien kulttuuriemme yleistä hylkäämistä ”pakanallisena, haureellisena ja barbaarisena”. Se riisti meiltä ihmisarvon ja toimivallan. Meistä tuli vain hyvien uutisten vastaanottajia eikä koskaan tasavertaisia.”
Nuoren oseanialaisen naisen Adi Waqan puheenvuoro Arushan Maailmanlähetyksen kokouksessa on liikuttava. Hän puhuu siitä, että länsimainen lähetystyö rajoitti koko alueen kulttuurin yksipuoliseksi narratiiviksi. Lähetystyöntekijät eivät huomioineet sitä kulttuurista, hengellistä ja perinteiden rikkautta, joka oli valmiiksi jo olemassa. Tämä myös riisti ihmisiltä heidän arvokkuuttaan ja itsekunnioitustaan.
Adi Waqan kertomus on kuitenkin myönteinen. Pyhä Henki on voimaannuttanut hänet.
”Me olemme osa Kristuksen kirkkoa. Olemme köyhiä, sokeita, vangittuja, syrjäytettyjä, mutta me kieltäydymme olemasta näkymättömiä. Olemme Kristuksen rakastamia. Meillä on tehtävä, koska me elämme ja vaellamme Hengessä. Mekin olemme Kristuksen toivon kantajia ja toimijoita maailman muutoksessa”, Adi Waga jatkaa.
Adi Waqa on vakuuttunut siitä, että hänen edustamillaan halveksituilla vähemmistöillä on tehtävä Jumalan lähetyksessä. Globaalin maailman kulutus- ja viihdeyhteiskunnassa, joka ruokkii ahneuden, väkivallan ja vallankäytön kulttuuria, he ovat osa profeetallista ääntä, joka voi tuoda toivoa maailmaan.
Kirkolliskokouksen käsittelyyn tulevassa asiakirjassa Missiologian tuntemus ja osaaminen kirkon työssä halutaan vahvistaa seurakuntalaisten toimijuutta sekä viestiä evankeliumia ilman oikeassa olemisen vaikutelmaa. Joku on kysynytkin eikö evankeliumi Jeesuksesta sitten ole enää tie ja totuus.
Adi Waqan puheenvuoro nostaa kysymyksen siitä, tarkoittaako hyvän sanoman jakaminen sitä, että kaikki muut ovat väärässä. Onko itse asiassa niin, että värikkäät ja rikkaat kulttuurit voivat syventää ymmärrystämme Kristuksesta, jos vain maltamme kuunnella ja emme heti tarjoa omista kontekstistamme nousevia ratkaisuja. Kun ymmärrämme, että ”heitä” ei ole rajoitettu vain vastaanottajiksi, voivat he tuoda meille pelastuksen omista sokeista kohdistamme.
Adi Waqan puhe liittyi syrjäytyneiden lähetykseen – Mission from the margins. Tämä käsite, joka otettiin käyttöön Kirkkojen Maailmanliiton Yhdessä kohti elämää -asiakirjassa on herättänyt keskustelua myös kokouksen aikana. Ketkä ovat marginaaleissa? Eikö jokainen ole oman elämänsä keskuksessa?
Waqan puheenvuoro kosketti, koska se tuli ihmiseltä, joka elää kaukana tämän maailman taloudellisesta, sotilaallisesta ja yhteiskunnallisesta vallasta. Jo aikaisemmissa lähetysasiakirjoissa on nostettu esille se, että Jumala käyttää välikappaleinaan sitä, minkä maailma on hylännyt ja halveksinut.
Yhdistän itse syrjäytyneiden lähetyksen ristin teologiaan. Saarnassaan toisena sunnuntaina pääsiäisen jälkeen Luther sanoo hyvän paimenen vertauksesta: ”Jumala Isä tunsi Poikansa, kun hän köyhimmän kerjääjän kaltaisena makasi seimessä tuntemattomana koko kansalleen. Jumala Isä tunsi poikansa kun hän riippui ilmassa häväistynä, alasti, kahden murhamiehen välissä, Jumalan ja maailman kiroamana… Kuitenkin Jeesus sanoo: Isäni tuntee minut, juuri tässä kärsimyksessä, häpeässä ja vastenmielisessä olemuksessa Jumalan ainoana poikana. Lampaani voivat luottaa siihen, että en ole hylännyt tai unohtanut heitä heidän vaikeuksissaan niin kuin järki ja maailma luulee, mutta tässä kaikessa minä pidän heitä ja vien heitä ikuiseen voittoon ja kirkkauteen.”
Monta kertaa Luther muistutti siitä, että Jumala löytyy sieltä, missä on pimeyttä, vaikeuksia ja häpeää ja kaikista kirkkaimmin nimenomaan ristillä. Reformaatio syntyi sen ajan maailman reuna-alueilla ja haastoi poliittiset ja uskonnolliset valtarakenteet. Kun länsimaisina kirkkoina olemme nyt siirtyneet lähelle tämän maailman valta-, teknologia- ja talouskeskuksia, on syytä tarkkaan kuunnella Adi Waqan kaltaisia ääniä. Lutheria mukaillen Kristus tuntee heidän äänensä, mutta tunnemmeko me ja tunnistammeko Kristuksen äänen heidän kauttaan?
Rolf Steffansson
toiminnanjohtaja
Suomen Lähetysseura
