Kylvetty siemen

Vertaus on tämä: siemen on Jumalan sana. Mitkä kalliolle putosivat, ovat ne, jotka kuullessaan sanan ottavat sen ilolla vastaan, mutta joilla ei ole juurta: ainoastaan ajaksi he uskovat ja kiusauksen hetkellä luopuvat. (Luuk. 8: 11,13)
b2ap3_thumbnail_Kylvetty-siemen.jpg
Miksi Jumalan sanan siementä kylvetään tuhlaillen, eikä siemeniä säästellen; minkä tähden kylvetään myös huonoon maaperää, jopa kalliolle?

Mitenkä silloin kävisi, kun Jumala sanan siementä kylvettäisiin säästellen ja etsien hyvää ja sopivaa kasvualustaa; olisimmeko me sellaista hyvää kasvualustaa vai jäisimmekö ulkopuolelle?

Mikä merkitys on maaperän muokkaamisella ja miten se tapahtuu?

Miten suhtaudumme Jumalan sanaa, siihen oikeaan ja hyvään siemeneeseen?

Minkä tähden Jeesuksen vertaukset ovat kaksiteräisiä: ne sulkevat ja avaavat, jättävät pimeyteen tai vievät valoon?

 

Kaikki julkaistut blogini:

Juhan blogit

Blogiarkisto

  1. Monesti vielä on kelohonka omassa silmässä, kun sokeana luulee olevansa viisas. Tosiasiassa oppilaita olemme kaikki. Daavid kirjoittaa Jumalan sanasta seuraavasti:

    Herran laki on täydellinen; se virvoittaa sielun. Herran todistus on vahva, se tekee tyhmästä viisaan. Herran asetukset ovat oikeat, ne ilahuttavat sydämen. Herran käskyt ovat selkeät, ne valaisevat silmät. Herran pelko on puhdas, se pysyy iäti. Herran oikeudet ovat todet, kaikki tyynni vanhurskaat. Ne ovat kalliimmat kultaa, puhtaan kullan paljoutta, makeammat hunajaa ja mehiläisen mettä. Myös sinun palvelijasi ottaa niistä vaarin, niiden noudattamisesta on suuri palkka. (Ps. 19: 8-12)

  2. Kuinka mahdolliselta tuntuu ajatus, että ajanlaskumme alussa ihmiskunta oli siirtymässä myyttisestä kuvallisesta ajattelusta meille tuttuun käsitteelliseen ajatteluun, johon Jeesuksen opetuslapset jo olivat siirtyneet? Kun Jeesus puhui ihmisille ”kuvilla” eli vertauksilla, opetuslapset eivät sitä enää näyttäneet ymmärtävän, vaan kysyivät Jeesukselta mitä hän tarkoitti.

  3. Kukapa osaisi arvioida sydänten maaperän puhumattakaan sen muokkaamisesta? Toki on saarnamiehiä, jotka ovat ottaneet onkeensa viimeisimmän tiedon suggestiosta ja muusta ihmisiin vaikuttamisesta. Heidän toimintansa vain taitaa olla ihan muuta kuin Jumalan sanan kylvöä. Pyrkivät kylvämisen sijasta kokoamaan aittoihinsa. Jumala tutkii sydämet ja avaa ne ottamaan sanansa vastaan.

  4. Ari Pasanen :”Tuula Hölttä, kuinkas opetuslasten ymmärryksen kävi kun he saivat Pyhän Hengen??”

    Olen varmasti myrkkysieni tai vähintäänkin vääräoppinen kerettiläinen, mutta kun mielestäni ihmiskunnan kulttuurievoluutio on totta ja kun uskon, että Kristus on se joka sitä johtaa, noiden tapahtumien jälkeen ”opetuslapset” tulivat ymmärtämään, että Jumala ei puhu heille palavien pensaiden muodossa eikä ”ajatus tule heille heidän hampaittensa aidan takaa”, vaan he ymmärsivät ajattelevansa itse ja että esim. lause E=Mc toiseen ilmaisi heille sellaisia totuuksia. joita aiemmin ei oltu ymmärretty.

    Heitä poltettiin roviolla aiemmasta poikkeavan ymmärryskykynsä vuoksi, ja mieleen on jäänyt mm. italialainen Giordano Bruno, jonka kohtaloksi koitui rovio vain sen vuoksi, kun hän päätteli, että jos maailmankaikkeus on ääretön, sen keskipistettä ei voi määritellä. Hän ei kyllä kieltänyt sitäkään, etteikö myös maapallo voisi olla tuo keskipiste.

  5. ” Miksi Jumalan sanan siementä kylvetään tuhlaillen, eikä siemeniä säästellen; minkä tähden kylvetään myös huonoon maaperää, jopa kalliolle” ?
    Jeesuksen vertaus osoittaa, että Jumalan sanan kylvö on tuhlailevaa, samalla odottaen runsasta sato kaikesta kylvöstä. Eikä pidä suinkaan etsiä vain parasta maaperää, sillä evankeliumia tulee julistaa eroituksesta ja valikoimatta, eikä ajatella; ” Ainahan osa siitä kylvöstä on epäonnistunut”
    Tämä Jeesuksen vertaus on ositus siitä, että Jumala ei halua luovuttaa vähällä, sillä hän kutsuu valtakuntaansa niitäkin, jotka näyttävät aivan sopimattomilta tulemaan sinne.
    Kuitenkin on sanottava karu totuus kaikille Jeesuksen ristinkuolema ei ole sovituksen paikka, vaan järjetön teloitus tai oikeusmurha.
    Mutta kristityille se on siunattu risti ja sovituksen paikka.Juuri siksi Jumalan sanaa on kylvettävä tuhlaillen ja satoa odottaen, sillä Jumala antaa kasvun.

  6. Martti Pylkkänen :”..evankeliumia tulee julistaa eroituksesta ja valikoimatta, eikä ajatella; ” Ainahan osa siitä kylvöstä on epäonnistunut””

    Miksi ei pidä ajatella? Eikö Jeesus Kristus ja hänen opetuslapsensa tulleet maailmaan nimenomaan etsimään sitä, mikä kadonnut on? Ei kai tuon eettisen maailman äänitorvi voi pitäytyä vain siihen, mitä ”omaan korvasyyhyynsä” haluaa kuulla, vaan on opeteltava puhumaan sanoilla, joita ymmärtävät he, joita halutaan etsiä ja jotka eettisen maailman näkökulmasta ”kadonneet ovat”?

Juha Heinilä
Juha Heinilä
Olen IT-suunnittelija Vantaan Rajakylästä. Kuulun Pyhän Kolminaisuuden luterilaiseen seurakuntaan, joka on Suomen evankelisluterilaisen lähetyshiippakunnan Vantaan seurakunta. Luen mielelläni vanhoja hyviä luterilaisia kirjoja. Käsittelen blogissa kristityn elämää unohtamatta Raamattua ja Tunnustuskirjoja.