Vertaus on tämä: siemen on Jumalan sana. Mitkä kalliolle putosivat, ovat ne, jotka kuullessaan sanan ottavat sen ilolla vastaan, mutta joilla ei ole juurta: ainoastaan ajaksi he uskovat ja kiusauksen hetkellä luopuvat. (Luuk. 8: 11,13)
Miksi Jumalan sanan siementä kylvetään tuhlaillen, eikä siemeniä säästellen; minkä tähden kylvetään myös huonoon maaperää, jopa kalliolle?
Mitenkä silloin kävisi, kun Jumala sanan siementä kylvettäisiin säästellen ja etsien hyvää ja sopivaa kasvualustaa; olisimmeko me sellaista hyvää kasvualustaa vai jäisimmekö ulkopuolelle?
Mikä merkitys on maaperän muokkaamisella ja miten se tapahtuu?
Miten suhtaudumme Jumalan sanaa, siihen oikeaan ja hyvään siemeneeseen?
Minkä tähden Jeesuksen vertaukset ovat kaksiteräisiä: ne sulkevat ja avaavat, jättävät pimeyteen tai vievät valoon?
Kaikki julkaistut blogini:
Jorma, kiitos hyvästä kommentista. Jumalan tekee työtä armahdetussa syntisessä. Aitoa uskoa seuraa aina Hengen hedelmät.
Vieläkin peräänkuulutan tuota Pyhän Hengen johdatuksessa olemista, mitä se on tänään ja tämän päivän kielellä sanottuna, konkreettisesti” ?
” Martti Luther sanoo: ”On suuri synti, kun emme anna Jumalalle oikeutta hänen sanassaan, jossa hän tuomitsee meidät syntisiksi. Tätä kuitenkin koko maailma vastustaa, kiusataanpa toisinaan pyhiäkin tällaiseen jumalanpilkkaan. Jumalan Henki kuljettaa niitä, jotka suostuvat kelvottomina hänen sanansa kuljetettavaksi. Sanassa on Pyhä Henki ”
Meidän aikana korostetaan yhdenvertaisuutta ja rakkautta, ja tuodaan esille, että kaikki ovat samassa asemassa Jumalan edessä. Mutta yhdestä asiasta vaietaan tässä keskustelussa, sillä siinä vaietaan syntiinlankeemuksesta, jossa Jumalan hieno luomistyö rikkouitui, samalla ihmisen kyky oikeasta ja väärästä hämärtyi, ja samalla kyky elää Jumalan tahdon mukaisesti.
Mutta kun on kysymyksessä miten Raaamatun mukaan meidän tulee rakastaa toisiamme. Paavalin mukaan oikeaa rakkautta on opettaa kärsivällisesti,nuhdella, kehoittaa ja lohduttaa. Toisin sanoen uskaltaa tuoda esille, miten meidän tulee elää kuten Raamattu meitä neuvoo.
Martti Pylkkänen :”Vieläkin peräänkuulutan tuota Pyhän Hengen johdatuksessa olemista, mitä se on tänään ja tämän päivän kielellä sanottuna, konkreettisesti” ?”
Tämän aamun jesuiittojen ylläpitämä Pray as you go –sivusto kertoo, että Pyhä Henki ohjaa opetuslapsia puhumaan oikealla tavalla. Jeesus Kristus sanoo Raamatussa opetuslapsilleen, että ”Pyhä Henki neuvoo, mitä teidän on sanottava.”
Subjektiivisen tulkintani mukaan kysymys on ”carpe diem –tiedosta”, jota sanotaan intuitioksi. Wikipedian mukaan intuitio on välitöntä tietämistä, jossa tieto tiedon kohteesta saavutetaan suoraan, ja se poikkeaa rationaalisesta tiedosta, joka on analyyttistä ja loogista. Intuitio tulee latinankielen sanasta intueor, joka tarkoittaa ’katsoa’, ’nähdä’.
Kiitos Martti. Näin on. Jumalan sana on totuus!
Tuula, kiitos kommentista. Pyhä Henki on totuuden henki, joka puhuu Jumalan sanan mukaisesti.
”Pyhä Henki on totuuden henki, joka puhuu Jumalan sanan mukaisesti.” Pyhä Henki on Jumala samalla lailla kuin Isä ja Poika. Hän puhuu Jumalan sanaa, ei ainoastaan Jumalan sanan mukaisesti.
Martti Pentti, kiitos hyvästä kommentista. Pyhä Henki puhuu Jumalan sanaa ja poikkeaa siinä saatanan hengestä.
Nikaian uskontunnustuksessa Pyhästä Hengestä:
” Martti Luther sanoo: ”On suuri synti, kun emme anna Jumalalle oikeutta hänen sanassaan, jossa hän tuomitsee meidät syntisiksi. Tätä kuitenkin koko maailma vastustaa, kiusataanpa toisinaan pyhiäkin tällaiseen jumalanpilkkaan. Jumalan Henki kuljettaa niitä, jotka suostuvat kelvottomina hänen sanansa kuljetettavaksi. Sanassa on Pyhä Henki ”>>> Pylkkänen
Haluamatta millään tavalla parannella hyvää tekstiä, sanon vain, että koetin ikäänkuin käytännön tasolla tätä konkretisoida.
”Sanansa kuljetettavaksi” tai ”tuomitsee meidät sanassaan”.
Me olemme Hengen kuljetettavina kun hyväksymme sanan, sen tuomion, pakenemme Kristuksen turviin hänen rakkauttaan ja armoaan pyytäen ja kysymme voimaa elää ”Jumalan seuraajana niin kuin rakkaat lapset”.(taisi Paavali sanoa niin)
Nythän on vallalla se trendi, että kaikkea Jumaan sanaa ei tarvitse ottaa todesta, ei varsinkaan kun se astuu oman mukavuusalueen sisäpuolelle.
On oikein sanottu, että Pyhä Henki on sidottu sanaan. Lutherilta on varsin raju, mutta samalla selvä tokaisu:
”Kaikki mikä ilman sanaa ja sakrmanetteja Hengestä kerskataan, on perkeleestä..”(ulkomuistista)
Ihmisen omat intuitiot ovat siis sekundaa, jos ne eivät ole sanan tai sanan mukaisia.
jorma ojala :”Kaikki mikä ilman sanaa ja sakrmanetteja Hengestä kerskataan, on perkeleestä..”(ulkomuistista) Ihmisen omat intuitiot ovat siis sekundaa, jos ne eivät ole sanan tai sanan mukaisia.”
Luettele vielä mitkä sakramentit eivät ole perkeleestä? Katolisen ja ortodoksikirkon sakramentit poikkeavat luterilaisen kirkon sakramenteista ja esim. avioliitto on ortodokseilla sakramentti. Ihmisillä on henkensä [=heidän minänsä] työvälineinä myös järki ja omatunto, jotka on heille ”annettu” ja jos niitä käytetään, niin kyllä niidenkin avulla voi vakaumuksensa mukaisesti huolehtia siitä, että arkipäivän tilanteissa koetut intuitiot ovat muutakin kuin sekundaa.
En ymmärrä, sori vaan, miten kirjoitukseni ja Luther-sitaattini vie Tuulan minule esittämään kysymykseen sakramenteista.
Jos sopii, jätän vastaamatta.
Oma kommenttini on omasta mielestäni sopivasti Pylkkäsen ja Juhan tekstin kanssa kurssissa.
Hengen ilmoitukset eivät ole mitä tahansa – ja siksi sanoi: Joh.4:1 Rakkaani, älkää jokaista henkeä uskoko, vaan koetelkaa henget, ovatko ne Jumalasta; sillä monta väärää profeettaa on lähtenyt maailmaan….
Voimmeko tutkia muuten kuin sanan rinnalla ja katsoa, onko rakkaus mukana?
Pakko tässä on muuten tutkia itseäänkin, onko ollut rakkaus mukana ja kärsivällisyys – kuten tuo Pylkkäsen lainaama sitaatti kehoitti… Ei ole ollut, sen joudun tunnustamaan. Vaikuttaa myös tuo toinen….