1) Israelin kansan todistusvoima
Nykyään puhe Israelin kansasta on usein politisoitunutta. Siksi moni julistaja vaikenee Israelista. Tämä on kuitenkin suuri virhe. Raamattuopetus ilman Israelin kansaa on kuin draama ilman pääosan esittäjää.
Eräs pastori joutui ateismin aikaan kärsimään kristittyjen vainoista rautaesiripun takana. Häntä vaadittiin puolustamaan uskoaan. Hänen piti vastata kymmenellä sanalla, miksi Jumala on olemassa. Hän sanoi: ”Minulle riittää yksi sana, juutalaiset!”
Israelin kansassa näemme Jumalan armon ja uskollisuuden. Kaikkien rangaistusten jälkeen Israelin kansa koottiin yhteen lähes 2000 vuoden hajaannuksen jälkeen ja jo kuollut heprean kieli elpyi. Tämä on ainutlaatuinen viesti elävältä Jumalalta (Jer.16:15; Mark.13:28).
2) TaivasTV:n laajakaista
Ennen ei ollut internetiä tai satelliittitelevisioita. Silti Jumalalla on keinonsa saada sanottavansa perille. Jumala valitsee kansoista pienimmän ja sijoittaa sen kauppareittien risteykseen, paikkaan, jossa kaikki kohtaavat toisensa. Tästä pisteestä Jumala tekee tekojensa näyttämön. Juuri pienuutensa takia Israel saa Jumalan draamassa pääroolin (5Moos.7:7-9; 1Kor.1:25-29). Ympäröivät imperiumit nousevat ja väistyvät, mutta kaiken keskellä Israelin vaiheet julistavat Jumalan suuruutta. Jumala näyttäytyy armon ja oikeuden Isänä.
Hyvä uutinen lähtee liikkeelle Israelista. Koska Israel sijaitsee aivan erityisessä paikassa, valtateiden kulkijat kuuluttavat viestin elävästä Jumalasta kaikkialle maailmaan. Näin Jumala on päättänyt maailmaamme puhutella.
3) Israel – peilikuva ihmisyydestä
Israel on pyhä maa. Israelin kansa ei ole kuitenkaan yhtään pyhempi tai pahempi kuin muut kansat (Room.3:9-11,23). Teemme virheen, jos piirrämme jostakin ihmisryhmästä ideaalikuvan ja suljemme silmämme sen virheiltä. Ja kääntäen. Menemme metsään, jos heijastamme kaiken maailman pahuuden Israelin kansan syyksi. – Israelin suhteen on syyllistytty molempiin synteihin.
Raamatun Israel on kuin koko ihmiskunta. Israelin vaiheissa näemme oman syntisyytemme. Näemme kansan kiinnostuksen palvoa mieluummin kultaisia kuvia kuin nöyrtyä Jumalan lain edessä (2Moos.32). Yhtä lailla Raamattu tallentaa kuninkaiden lankeemukset (Esim.2Sam.11) ja papiston vallanhimon (Joh.11:46-50). – Mikään taho ei voi esitellä omaa erinomaisuuttaan. Jumalan armo on ainoa mahdollisuutemme.
4) Israel – ajan merkki
Kristinuskon aikakäsitys on lineaarinen. Historiallamme on alku ja loppu. Alun ja lopun väliin mahtuu monta virstanpylvästä ja opastetaulua. Kutsumme näitä asioita ajan merkeiksi. Eräs tällainen asia on Israelin kansa.
Vanhan liiton aikakausi päättyi Israelin kansan hajaannukseen Jeesuksen ristiinnaulitsemisen ja ylösnousemuksen jälkeen. Nyt eletään Uuden liiton aikaa. Uuden liiton ajalla on kaksi merkitystä. Ensiksi se on hyvän sanoman aikakausi. Jeesuksen tarjoama armon mahdollisuus julistetaan nyt kaikille kansoille (Matt.24:14). Toiseksi elämme nyt lopun aikaa. Israelin kansan paluu vuonna 1948 oli merkki siitä, että pian on aikamme loppu ja kohta Jeesus palaa takaisin (Matt.24:32-33).
5) Israeliin liittyvä siunaus
Jumala on luvannut siunata jokaista, joka Israelia siunaa (1Moos.12:3; 1Moos.27:29). – Mitä tämä tarkoittaa?
Usein tämä lupaus ymmärretään väärin. Jumala ei ole mekaaninen siunausautomaatti. Israeliin liittyvä siunaus tarkoittaa etuoikeutta olla Jumalan palveluksessa. Kaiken keskiössä on Jumala, ei oma erinomaisuus. Kristillinen kirkko jakaa tämän saman siunauksen.
Tässä on tärkeää huomata sana jakaa. Kirkko ei syrjäytä Jumalan omaa kansaa, vaan jakaa Jumalan hyvät lupaukset Israelin rinnalla. Ja samoin kuin Jumala nöyryytti ylpistyvän Israelin, samoin nöyryytetään myös muu Jumalan lupausten ainoaksi perilliseksi julistautuva uskonnollisuus. Israeliin liittyvä siunaus ei ole pikavoittoja tässä ajassa, vaan uskoa Jeesukseen ja hänen tulevaan valtakuntaansa (Room.11).
6) Israel – välittäjävähemmistö
[Holokaustin muistomerkki, Berliini, Saksa, kuva Wikipedia]
Juutalaiset ovat kuin ukkosenjohdatin, johon iskeytyy kansojen sydämissä piilevä aggressiivisuus. Toinen tätä samaa asiaa kuvaava sana on syntipukki. – Kun suurempi kansakunta kokee sisäistä pahoinvointia, se etsii syyllistä. Vaikka pahoinvointi johtuu omista virheistä, ”sopivan” syyllisen kautta vältytään kipeältä itsetutkiskelulta. – Läpi historian juutalainen kansa on saanut toimia tällaisissa rooleissa. – On outoa, että yhtä lailla äärimmäinen oikeisto, kuin puna-vihreä vasemmistokin onnistuu kohdistamaan vihansa ja syytöksensä juuri juutalaisiin ja Israelin valtioon. Taustalla on syvimmiltään taistelu, jossa pahuuden voimat vastustavat Jumalan suunnitelmaa. Kipujen miehen, Vapahtajamme Jeesuksen kansa saa yhä kärsiä toisten pahaan oloon liittyviä sijaiskärsimyksiä (Jes.53).
7) Israelin ahdistus ja apu
[Gustave Doré: Jaakob painii enkelin kanssa]
Israelin heimojen kantaisä on Jaakob. Hänellä on mielenkiintoinen elämä. Jaakob etsii elämäänsä siunausta ja menestystä, mutta käyttää epärehellisiä keinoja. Pitkään Jaakob selviytyy oveluudellaan, kunnes tulee päivä jolloin tie on tukossa edestä ja takaa. Silloin Jaakob painii Jumalansa kanssa. Jaakobin omat voimat on riisuttu, mutta silti ottelu jatkuu pitkään. Jaakob ei hellitä, vaan riippuu Jumalassa kiinni ja pyytää häneltä apua ja siunausta. Tästä syystä hän saa myös nimen Israel (1Moos.32:24-32).
Jumalan sana lupaa, että jokainen, joka huutaa avukseen Herran nimeä pelastuu (Apt.2:21). Ahdistuksessaan Jaakob turvaa Jumalan sanaan ja saa avun. Tässä on pelastuksemme esikuva. Meidänkin täytyy käydä Jaakobin/Israelin tavoin oma painimme. Vasta omasta voimasta riisuttuna ymmärrämme turvata yksin Kristuksen armoon.
8) Israel ja sen Messias
Tiedätkö, mitä tarkoittaa messiaskompleksi tai messiassyndrooma? Yksinkertaisesti sanottuna se on suuruudenhulluutta. – Ihminen kuvittelee itsensä hyvyyden ruumiillistumaksi ja pyrkii vapauttamaan maailman pahuudesta. – Hitler sairasti tätä sairautta. Hän korotti itsensä jumalaksi ja projisoi kaiken pahan juutalaisiin (Kts. https://yle.fi/uutiset/3-6082157)
Ihmiskunta on erehtynyt seuraamaan myös monia muita vääriä messiaita (Matt.24:23-24). Tähän on kaksi syytä: Ensiksi haluamme nähdä pahan itsemme ulkopuolella. Toiseksi haluamme olla voittajan puolella.
Itsensä messiaaksi korottavat hyödyntävät tätä heikkouttamme. – Tähän perustui kommunismin valtaannousu ja tähän perustui myös ääri-islamilaisen Isiksen hetkellinen voittokulku.
Israelin Messias, Jeesus Kristus, osoitti ihmisen pahuuden majailevan meidän omassa sydämessämme. Todellinen vapaus löytyy vain hänen ristinsä juurelle polvistumalla.
9) Israelin ja heprean kieli-ihme
Kun Israelin valtio syntyi uudelleen, tapahtui jotakin ainutlaatuista. Ainutlaatuinen heprean kieli virkosi. Heprea on alkujaan kuvakirjoitusta ja kätkee sisälleen monta salaisuutta. Suurin niistä on ristin salaisuus. Psalmi 119 ylistää Jumalan lain täydellisyyttä. Rabbien mukaan laki täytyy pitää ensimmäisestä viimeiseen kirjaimeen eli alefista taviin. Niinpä koko lakia ylistävä psalmi 119 onkin järjestetty aakkosjärjestykseen. Viimeinen tav-kirjain kätkee kuitenkin taakseen yllätyksen, ristin salaisuuden. Muinaisen heprean viimeinen kirjain (tav), piirrettiin alkuaan ristin muotoon. Laki ajaa meidät armoa tarvitseviksi. Viimeinen jae on yllättäen lain ylistyksen sijasta kadonneen lampaan synnintunnus (Ps.119:176), joka huutaa avukseen Hyvää Paimenta (Luuk.15:4-7).
10) Juutalaiselle ensin (Room.1:16) – Alkaen Jerusalemista (Luuk.24:47)
Miksi Jumalan hyvä sanoma julistetaan ”juutalaiselle ensin”? Miksi Jerusalem asetetaan muiden kaupunkien edelle? Ei kai Jumala voi olla epäreilu?
Kysymys ei ole epätasapuolisuudesta, vaan lähetysstrategiasta. Jumala toimii Raamatun sanan kautta.
Hyvä sanoma julistettiin ensin juutalaisille, koska he tunsivat pyhät kirjoitukset. Heillä oli edellytykset todeta lupaukset täyttyneiksi. Jeesus oli heille kuin palapelin ratkaiseva puuttuva palanen. Kun Jeesus kirkastuu heille, Raamatun lupaukset tunteville asiantuntijoille, he ovat apostoli Paavalin tavoin valmiita aloittamaan lähetystyön kaikkialle maailmaan. Armon sanoma on yksinkertainen, mutta sen koko rikkaus ja ohittamaton todistusvoima avautuu vasta koko Raamatun ilmoituksen valossa. Raamatun järjestys on, että tämä laaja perintö välitetään maailmalle alkujaan juutalaisten kautta, koska Jumala toimii aina sanansa kautta ja siihen sitoutuneena.
”Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala. Hän oli alussa Jumalan tykönä. Kaikki on saanut syntynsä hänen kauttaan, ja ilman häntä ei ole syntynyt mitään, mikä syntynyt on.”
(Joh.1:1-3)
Tuossa ylempänä Manun kanssa jo kävimme keskustelua erityisesti Israelin asemasta Jumalan erityiskansana ja ennustusten täyttäjänä. Israelin valtion synty kun on nähty toisinaan Raamatun erityismerkkinä.
Jeesukselta kysyttiin ihan viimeiseksi maan päällä, että ”Herra, onko nyt tullut se aika, jolloin sinä rakennat Israelin valtakunnan uudelleen?”(Apt1:6) Tässä kysymyksessä näyttäisi olevan ajatuksena lihallisen Israelin valtakunnan kunnianpalautus ja aikajanana ”nyt”. Jeesus korjasi tuon pikaisen tulon vastauksessaan, Israel-käsitteeseen hän ei tuossa yhteydessä puuttunut. Olisikohan syynä ollut se, että kristillisen seurakunnan startti oli vain kymmenen päivän päässä?
Myös aiemmin ”monet” Jeesusta kuunnelleet olivat malttamattomuuden kynsissä: ”Niille, jotka olivat tätä kuulemassa, Jeesus esitti vielä vertauksen, koska hän oli jo lähellä Jerusalemia ja monet luulivat Jumalan valtakunnan ilmestyvän aivan kohta.”( Lu19:11). Aihe on kiinnostanut siis kristittyjä jo pari vuosituhatta, ja vääränlaisia odotuksia on ollut kosolti.
Millainen sitten on Raamatun kaavailema ”Israelin valtakunta”? Mahtuuko tuo Lähi-Idän valtio ennustusraameihin?
Ensimmäinen tuntomerkki on pkuningaskunta, jonka johdossa on kuningas. Aikanaan Jumala teki Daavidin kanssa liiton ja lupasi, että ”sukusi ja kuninkuutesi pysyvät edessäni ikuisesti lujina, ja valtaistuimesi on kestävä ikuisesti.”(2. Sam7:16) Lienee selvää, ettei nyky-Israel täytä Raamatun rojalistisia raameja.
Alkuperäisessä omaisuuskansassa kuninkuuden ohella myös pappeus meni sukukunnan mukaan. Kuninkaat tulivat Daavidin kautta Jaakobin pojan Juudan suvusta. Pappeus puolestaan edellytti sukulaisuutta Leeviin suoraan alenevassa polvessa. Alkuperäisessä Israelissa kukaan ei voinut olla sekä että. Onko nykyään Israelissa leeviläisiä pappismiehiä? Ei liene.
Liittokansalle luvattiin, että ”Jos te nyt kuuntelette minua ja pidätte minun liittoni, niin te tulette olemaan kansojen joukossa minun oma kansani… teistä tulee minun pappisvaltakuntani ja pyhä kansani.”(2. Mo19:5,6) Toteutuuko nyky-Israelissa? Sukukuntien rajatkin hävisivät Rooman sotajoukkojen myötä vuonna 70.
Raamattu kertoo uudella puolellaan Israelista ja juutalaisuudesta ja määrittelee ne uudestaan. Kun tarkastellaan esimerkiksi Roomalaiskirjettä, kannattaa panna merkille juutalaisuuden määritelmä heti 2. luvussa: ”Oikea juutalainen ei ole se, joka on juutalainen ulkonaisesti, eikä oikea ympärileikkaus ole se, joka on ulkonaisesti näkyvänä ruumiissa. Oikea juutalainen on se, joka on juutalainen sisimmässään, ja oikea ympärileikkaus on sydämen ympärileikkaus, jota ei saa aikaan laki, vaan Henki.”(Ro2:28,29)
Ja juuri kristillisestä seurakunnasta sanotaan jotakin kovasti ”israelilaista”, tosin ilman sukuluetteloita: ”Te olette valittu suku, kuninkaallinen papisto, pyhä heimo, Jumalan oma kansa, määrätty julistamaan hänen suuria tekojaan, joka teidät on pimeydestä kutsunut ihmeelliseen valoonsa.”(1. Piet2:9) Ja vielä alleviivataan uuden omaisuuskansan syntyä: ”Ennen te ette olleet kansa, mutta nyt te olette Jumalan kansa.”( jae10)
Mielenkiintoista on se, että ”Jumalan Israelissa”(Gal6:16) samat voivat olla sekä kuninkaita että pappeja. Lihallisessa omaisuuskansassahan se ei ollut mahdollista. Näin Raamattu asiaa kuvailee Jeesuksen antamaan uhriin viitaten: ”Olet verelläsi ostanut Jumalalle ihmisiä kaikista heimoista, kaikista kielistä, kansoista ja maista. Olet tehnyt heistä kuningassuvun, meidän Jumalamme pappeja; he tulevat hallitsemaan maan päällä.”(Ilm5:9,10)
Kiitos jälleen haastavista pohdinnoista. Aivan kattavasti en ehdi näin työpäivän alussa vastata, mutta pari näkökulmaa kuitenkin.
Edellisellä sivulla jo vastasin Marko S:n kommenttiin, ettemme oikeastaan voi kutsua UT:n ajan Jeesuksen seuraajia vielä nykymerkityksessä kirkoksi, sillä oikeastaan kaikki perusvaiheen avainedustajat ovat yhä juutalaisia. – Näin myös kysymys & vastaus Israelin kansan jälleenrakentamisesta asettuu erilaiseen asetelmaan… eikä meidän tulisi puhua siitä, että säilyttääkö Jumala juutalaisen kansan, jotta sekin voisi liittyy kirkkoon, sillä Raamatun näkökulma on oikeastaan tämä:
Jumala säilyttää (juutalaisen kansan) pyhän siemenen/jäännöksen/öljypuun, jotta me pakanataustaisetKIN voimme tähän liittyä.
Mitä tulee puolestaan siihen, ettei moderni Israel vastaa aiemmin kuningaskunta Israelin piirteitä, voisi pohtia monenlaistakin. Kristittynä näen nykyasetelmassa Jumalan hyvän johdatuksen. – Koska nyky-Israel on teokraattisen monarkian sijasta demokraattinen tasavalta, se julistaa minulle juuri sitä, miten asioiden tuleekin olla. – Nykyään juutalainen kansa ei ole vielä kansakuntana tunnustanut Jeesusta Kristusta omaksi kuninkaakseen. Siksi se saa vielä odottaa aikaa parempaa ilman omaa kuningasta. Siksi se ei voi olla myöskään teokratia. Tällainen kaksivaiheisuus on kuitenkin luontevasti Raamatun kautta oivallettavissa. Kuvaahan Hesekielin kirjan 37.luku juuri ko. kansan kaksivaiheista paluuta. Ensin kootaan kuolleet luut, jotka saavat päällensä lihan (jakeet 4-8), ja vasta Jumalan uudesta käskystä ennustetaan Hengestä, joka vuodatetaan seuraavassa vaiheessa (jakeet 9-10).
Jeesus itse ilmaisee Israelin kansan olemassaolon, kun hän palaa takaisin kuninkuudessaan. Tämä sanotaan näin:
”Katso, ’teidän huoneenne on jäävä hyljätyksi’.
Sillä minä sanon teille: tästedes te ette näe minua, ennenkuin sanotte: ’Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimeen’.”” (Matt.23:38-39)
Tähän liittyy myös toinen huikea tulevaisuuteen katsova ennustus:
”Ja vielä sanoo toinen kirjoitus: ”He luovat katseensa häneen, jonka he ovat lävistäneet”.” (Joh.19:37). – Jolla on suorastaan veret seisauttava profeetallinen tausta VT:ssa:
”Ja minä vuodatan Daavidin suvun päälle ja Jerusalemin asukasten päälle armon ja rukouksen hengen. He katsovat minuun, jonka he ovat lävistäneet. Ja he valittavat häntä, niinkuin valitetaan ainokaista, murehtivat häntä katkerasti, niinkuin murehditaan katkerasti esikoista.” (Sak.12:10)
Kristittynä uskon, ettemme ole vielä nähneet tätä juutalaisen kansan kohdalla (kansana), mutta kerran Jumala toteuttaa tämänkin sanansa, ja silloin juutalainen kansa ja pakanataustaiset kirkot tulevat näkemään Jeesus-Kuninkaan valtakunnan esiinmurtautumisen nähtävälläKIN tavalla.
Lisään vielä sen, että vaikka UT:ssa puhutaan Jeesuksen seuraajista kuninkaallisena papistona, silti seurakunta tunnustaa vain yhtä Kuningasta (isolla K:lla). Ja sekös otti Rooman yksinvaltiaita aikanaan pattiin!
Todella hyvä kommentti tuo sinun viimeinen, Manu. Vallanpitäjät eivät koskaan taivaalliselle kuninkaalle asemia vapaaehtoisesti luovuta.
Roomalaiskirjeen 11. luku on hyvin oleellinen osa Raamattua, kun puhutaan ympärileikattujen juutalaisten osuudesta Jumalan tarkoituksissa. Siinähän puhutaan siitä, että ”Jumala ei ole hylännyt kansaansa”, kuten KR92 luvun otsikoi. Aloitetaan kuitenkin aiheen tarkastelu vanhemmasta osasta Raamattua.
Aikanaan Aabrahamin jälkeläiset solmivat Jumalan kanssa lakiliiton, jonka välittäjänä oli Mooses. Heprealaisessa osassa Raamattua kerrotaan kuitenkin, että lakiliitolle tulisi aikanaan loppu ja tuo liitto korvattaisiin jollakin paremmalla: ”Tulee aika”, sanoo Herra, ”jolloin minä teen uuden liiton Israelin kansan ja Juudan kansan kanssa…Tämän liiton minä teen Israelin kansan kanssa tulevina päivinä, sanoo Herra: Minä panen lakini heidän sisimpäänsä, kirjoitan sen heidän sydämeensä. Minä olen heidän Jumalansa, ja he ovat minun kansani.”(Jer31:31,33)
Heprealaiskirjeessä selitetään tuota liittomuutosta, erityisesti luvussa 8. Kerrotaan, että uuden liiton ylipappi on nyt aika korkealla: ”Meillä on ylipappi, joka on asettunut taivaissa istuimelleen Majesteetin valtaistuimen oikealle puolelle.”(Hepr11:1) Jeesus Kristus on siis uuden liiton ylipappi. Mutta hänellä on myös toinen rooli tässä lakiliiton korvanneessa sopimuksessa, rooli, jota verrataan Moosekseen aiemmissa jakeissa: ”Mutta meidän ylipappimme on saanut paljon tärkeämmän tehtävän, yhtä paljon tärkeämmän kuin on se liitto, jonka välittäjä hän on.”(Hepr11:6)
Uusi liitto on siis Jumalan ja Israelin välinen liitto, jonka välittäjä on Jeesus Kristus. Mutta minkä Israelin? Keitä siihen kuuluu?
Ensimmäiset kristityt olivat kaikki ympärileikattuja juutalaisia. Näin toteutuivat monet Raamatun ennustukset, esimerkiksi Danielin 9. luvussa kerrottu Messiaan aikataulu: ”And he shall confirm the covenant with many for one week”(Dan12:27KJ) Seitsemän vuosiviikon ajan ympärileikatuilla oli etulyöntiasema uuteen liittoon. (Lainaus englanninkielisestä arvostetusta käännöksestä, koska suomalaisissa ilmaisu hyvin epäselvä)
Myös Paavalin toteamus kävi toteen: ”Ei kai Jumala ole hylännyt omaa kansaansa? Ei toki!… Samoin on nykyisenäkin aikana olemassa jäännös, jonka Jumala on armossaan valinnut.”(Ro11:1,5)
Uuden liiton kuningaspappeja ei kuitenkaan saatu riittävää määrää juutalaisen omaisuuskansan joukosta, vain siis se ”jäännös”. Niinpä uuteen liittoon alettiin kerätä samarialaisia, joiden kristityksi tulosta kerrotaan Apt 8. luvussa. Lopulta sitten myös ympärileikkaamattomia ei-juutalaisia tuli uuden liiton jäseniksi, Cornelius heistä ensimmäisenä.(Apt10. luku)
Pietari oli tässä uuden liiton jäsenten kokoamisessa avainasemassa, hän kun sai Jeesukselta ”taivasten valtakunnan avaimet”.(Mat16:19) Juutalaisia kastettiin Pietarin nähden helluntaina Jerusalemissa, samarialaiset saivat Jumalan henkeä Pietarin välityksellä ja lopulta myös Cornelius tuli Pietarin opettamana kristityksi. Toki tässä vaiheessa Pietaria täytyi erityisesti Jumalan muistuttaa ympärileikkaamattomienkin tasavertaisesta asemasta uudessa liitossa(Apt10:10-16)
Tuossa lyhyt tiivistelmä siitä prosessista, joka kertoo ”Jumalan Israelin” kokoamisesta Raamatun aikana.
Roomalaiskirjeen 11. luvun luonnonvastainen oksastaminen sopii hyvin tuohon Raamatun kokonaiskuvaan uuden liiton täyttämisestä. Villistä oliivipuusta peräisin olevat ”on oksastettu oikeiden oksien joukkoon” luonnonvastaisesti.(Ro11:17) Toki ympärileikatuillakin oli vielä mahdollisuutensa: ”totta kai nämä alkuperäiset oksat voidaan liittää takaisin omaan puuhunsa”.(Ro11:24)
Raamatun ennustukset toteutuvat myös Israelin kohdalla ja ”koko Israel on pelastuva”(Ro11:26). Mutta onko kyse joukkokääntymyksestä? Toteutuuko Jeesuksen asettama ehto ”Te ette minua tästedes näe ennen kuin sanotte: ’Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimessä!'”?(Mat23:39)
Roomalaiskirjeen 11. luku ei kerro mistään luonnollisen Israelin kansan kääntymyksestä vaan paljastaa ihan toisen mekanismin ”koko Israelin pelastumiseen”: ”kun muista kansoista koottava määrä on tullut täyteen. Sen tapahduttua koko Israel on pelastuva.”(Ro11:25,26) Toki jakeessa 25 kerrotaan, että ”paatumus, joka on kohdannut osaa Israelin kansasta, kestää siihen asti kun muista kansoista koottava määrä on tullut täyteen”, mutta ei sanallakaan viitata tuon paatumuksen päättymiseen ja kääntymykseen Jumalan puoleen.
Kuten Manu edellä olevasta voit päätellä, Raamatun Israel-kysymystä ei voi kovin lyhyellä tarkastelulla ratkaista. Mutta meille Raamattua käyttäville tämä on lastenleikkiä verrattuna niihin vaikeuksiin, jotka poliittinen ratkaisu Lähi-Itään vaatii. Mutta: senkin asian Pelastajamme Jeesus Kristus tulee aikanaan kuntoon saattamaan.
Saattaa tuntua saivartelulta, mutta ympärileikattuja Jeesuksen juutalaisia seuraajia ei kutsuttu lähtökohtaisesti kristityiksi, vaan tämä nimi tulee käyttöön vasta myöhemmin pakanoiden keskuudessa tapahtuvan lähetystyön aikana:
”Ja he vaikuttivat yhdessä kokonaisen vuoden seurakunnassa, ja niitä oli paljon, jotka saivat heiltä opetusta; ja Antiokiassa ruvettiin opetuslapsia ensiksi nimittämään kristityiksi.” Apt:11:26
Aiheemme kannalta tämä on oleellista, koska se kertoo juutalaisen kansallisen identiteetin säilymisestä (eikä korvaatumisesta kristityn nimellä). Raamatun esikuvassa kristillisyys siis jakaa Uskollisen Jumalan lupukset yhdessä Valitun kansa kanssa, mutta ei korvaa/syrjäytä sitä poissulkevasti.
Täällä on jo nostettu esille se, ettei Jeesus tullut kumoamaan lakia ja profeettoja, vaan täyttämään sen. Israelin kansan kohdalla tämä tarkoittaa mm. sitä, ettei Jumala kumoa profeetallisia lupauksiaan, vaan täyttää ne ottaen armonsa piiriin myös meidät pakanataustaiset.
Jälleen minua ihastuttaa Manu sinun sävyisyytesi kommenteissa. Lieneekö Raamatulla ja sen opetuksella osuutta asiaan?
En pidä saivarteluna tuota esille ottamaasi kristillisyyden nimikkeen ajoitusta, tottahan se on. Olen kuitenkin edelleen vankasti sitä mieltä, että kristillisyyden ja kristillisen seurakunnan asiallinen lähtölaukaus oli tuona ensimmäisenä helluntaina. Jeesuksen maan päällä ollessa Jumalaa ei palveltu seurakuntajärjestelyn puitteissa vaan Jeesus opetti juutalaisella alustalla ja ”täytti lain”.
Kirjoitat, että kristitty-kyltin viipyminen ”kertoo juutalaisen kansallisen identiteetin säilymisestä (eikä korvautumisesta kristityn nimellä)”. Myönnetään, noinkin asian voisi nähdä.
Itse painottaisin tässä Mooseksen välittämän Lakiliiton päättymistä Jeesuksen kuolemaan Golgatalla. Sen tehtävä oli päättynyt: ”Näin laki oli meidän valvojamme Kristuksen tuloon asti, jotta me sitten tulisimme vanhurskaiksi uskosta.”(Gal3:24) (KJ-käännös käyttää kohdassa havainnollista sanaa ”schoolmaster”, KR38 ” kasvattaja). Ja niinpä ”Nyt uskon ilmestyttyä emme enää ole valvojan alaisia.”
Lakiliiton määräyksistä tuli suorastaan ”riesa” varhaiskristityille. Galatalaiskirjeessä on tästä hyviä esimerkkejä, ja kerrotaanhan Apostolien teoissakin kiistoista ympärileikkauksen tarpeellisuudesta uudessa liittosuhteessa Luojan kanssa. Joillekin Lakiliiton taakse jättäminen oli ilmeisesti suuri tunnekysymys?
Alunperin Lakiliitto käsitti Abrahamin jälkeläiset suoraan alenevassa polvessa, toki mukaantulleella sekakansalla höystettynä. Aabrahamille luetellut ”siemenestä/jälkeläisestä” kumpuavat siunaukset, jotka sitten vahvistettiin Iisakille ja Jaakobille, saavat uuden liiton myötä uuden kohteen:
”Yhdentekevää, oletko juutalainen vai kreikkalainen, orja vai vapaa, mies vai nainen, sillä Kristuksessa Jeesuksessa te kaikki olette yksi. Ja jos te kerran olette Kristuksen omia, te olette Abrahamin jälkeläisiä(siementäKR38) ja saatte periä sen, mikä hänelle oli luvattu..”(Gal3:28,29)
Yhteenvetona noista liitoista voidaan todeta, että Aabrahamille luvattiin oivallinen tulevaisuus globaalien siunausten kantaisänä. Lakiliiton kautta sitten tuon pääasiallisen ”siemenen”, Jeesuksen Kristuksen, tuloa valmisteltiin(Gal3:16). Ja niin avautui ymärileikatuille Aabrahamin jälkeläisille paalupaikka uuteen liittoon. Mutta vain ” jäännös” otti tarjouksen vastaan. Siksi ne ”villit oksat” tulivat tarpeeseen, jotta ” koko Israel” Jumalan lupausten täyttymykseksi saataisiin kokoon ja ”pelastumaan”.
Kiitos arvostavasta palautekommentista.
En sinänsä kyseenalaista Vanhan liiton Uudeksi liitoksi muuttumisen ajankohtaa. Näen vain niin, että liittojen muutos ei muuttanut Jumalan järjestyksiä/kutsumuksia juutalaisen kansan kannalta, ei ainakaan lopullisessa merkityksessa. – Valitun kansan asema on nähdäkseni Jumalan järjestyksiin ja kutsumuksiin liittyvä tehtävä, ikäänkuin armolahja, jonka luonteeseen kuuluu pysyvyys, vaikka sen kohde olisi uskotonkin.
Kristuksessa ei ole todellakaan miestä eikä naista, ei myöskään eriarvoisuutta kansojen välillä, kun puhutaan pelastuksen osallisuudesta. Kutsumustehtävien suhteen tilanne on kuitenkin Raamatun mukaan eri kategoriassa… Onhan isällä edelleen isän kutsumus ja äidillä oma erilainen arvokas kutsumuksensa (vaikka juuri näitä kutsumustehtäviä nykyään kovasti väännetäänkin kieroon). Paavali ei siten em. maininnalla lakkauta erilaisia kutsumuksia.
Itse näen Jeesuksen ja Paavalin viitaukset juutalaisen kansan tulevaan olemassaoloon (jopa evankeliumin vihollisuudesta huolimatta) osoituksena siitä, että Jumala on päättänyt olla kansaansa kohtaan kärsivällinen ja uskollinen, vaikka me ihmiset eri uskontokunnista päättelisimme armon jo ehtyneen tätä kansaa koskien…
Manu. Tämä päätösvaiheeseen tullut keskustelu kanssasi Israelin asemasta Jumalan silmissä on ollut ainakin minulle miellyttävä kokemus. Eihän rakentava jutustelu edellytä täydellistä yksimielisyyttä ja pelkkää hymistelyä. Aivan erinomaiseksi keskustelumme tekee se, että voimme molemmat tukea näkemyksiämme Raamattuun. Sen auktoriteettiasema kun on horjahdellut kovasti niidenkin keskuudessa, jotka virallisesti sen kulmakivekseen vannovat.
Myös se, että olet pappismies ja hankit elannon perheelle tällä hetkellä ihan muilla tavoin, herättää kunnioitukseni. Minä olen onnellisessa asemassa nyt kun toinen eläkeläisvuosi on menossa ja terveyttäkin on Luojan armosta riittänyt. Siksi voin ilman suurempia huolia omistautua työhön, joka tähtää Jumalan valtakunnasta informoimiseen. Vaikka meillä on erilainen käsitys aiheesta, se Israelin kansan suurin anti, kuningas Jeesus Kristus meillä on sama.
Minulle tällaiset keskustelut Raamattunsa hyvin osaavan kanssa ovat eräänlaisia keitaita. Joutuu miettimään ja saa erityistarpeen mietiskellä.
Tapasin tuossa tänäänkin oikein mukavia ihmisiä, jotka kuitenkaan eivät tiedä Raamatun sanomasta oikeastaan yhtään mitään. Näen, että vaikka sinun näkemyksesi eroavat omistani, Raamattua syvästi kunnioittavat keskustelunavauksesi ovat myönteinen ilmiö tällä alustalla. Vaikka blogeissasi ei kommentointimahdollusuutta aina olekaan.
Annetaan niiden kiukutella, jotka kiukuttelua K24:ssä tahtovat harjrastaa. Ja jos naureskelevat, niin senhän sanotaan vain pidentävän ikää. Tämä sinulle antamani myönteinen palaute varmasti saa joidenkin verenpaineen taas kohoamaan.
Keskustelemisiin, keskustelukumppanisi Rauli
Vanha katolilaisen blogi on raamattuvyöhykkeen punaniskafasistien ja jenkki”kommunistien” todellisuutta ja kaukaa haettua varsinkin tuohon viher-osuuteen. Israelin ”demokratia” perustuu Amerikan (joka ei ole demokratia) miljardien asetukeen.
Israelissa käydessäni olen havainnut suomalaisten pappien (”Israelin ystävät” !) pitävän sapattina kipaa, mikä loukkaa syvästi juutalaisia (niitä, joilta olen asiaa kysynyt).
Israelissa pidetään vihreistä (tässä vehreydestä). Heillä on tehokas kastelujärjestelmä).
Jatkossa odotan asia-argumentteja kiitos… Fasistiheitot eivät edusta niitä!
Samarialainen nainen (pakana) keskusteli kaivolla Jeesuksen kanssa ja:
”Nainen sanoi hänelle: ”Herra, minä näen, että sinä olet profeetta.
Meidän isämme ovat kumartaen rukoilleet tällä vuorella; ja te (juutalaiset) sanotte, että Jerusalemissa on se paikka, jossa tulee kumartaen rukoilla.”
Jeesus sanoi hänelle: ”Vaimo, usko minua! Tulee aika, jolloin ette rukoile Isää tällä vuorella ettekä Jerusalemissa.
Te kumarratte sitä, mitä ette tunne; me kumarramme sitä, minkä me tunnemme. Sillä pelastus on juutalaisista. Joh.4:19-22
On tärkeää ymmärtää, että ensimmäiset Kristityt olivat kaikki Juutalaisia, myös kaikki Apostolit olivat Juutalaisia. Tämän unohtaminen saattaa viedä meidät ns. ”korvausteorian” kannattajaksi, joka johtaa helposti siihen, että alamme pitämään itseämme ”päänä”, emmekä häntänä, vaikka Jumala on asettanut ja valinnut Juutalaiset ”pääksi”
Olen vakuuttunut myös siitä, että Juutalaisen kansan historia ajaa omaa asiaansa, eli tulee vielä aika, jolloin he kansana ymmärtävät pakana Kristittyjen odottavan heidän Messiaansa ilmestymistä. En voi välttyä ajatukselta, että Jumala jälleen yhdistää yhteen kaikki Kristityt yhteen niinkuin alussa oli, kun Juutalaiset ymmärsivät, että Kristus oli myös pakanoille pelastukseksi:
”Niin Pietari avasi suunsa ja sanoi: ”Nyt minä totisesti käsitän, ettei Jumala katso henkilöön, vaan että jokaisessa kansassa se, joka häntä pelkää ja tekee vanhurskautta, on hänelle otollinen.
Sen sanan, jonka hän lähetti Israelin lapsille, julistaen evankeliumia rauhasta Jeesuksessa Kristuksessa, joka on kaikkien Herra, sen sanan, joka lähtien Galileasta on levinnyt koko Juudeaan, sen kasteen jälkeen, jota Johannes saarnasi, sen te tiedätte; te tiedätte, kuinka Jumala Pyhällä Hengellä ja voimalla oli voidellut Jeesuksen Nasaretilaisen, hänet, joka vaelsi ympäri ja teki hyvää ja paransi kaikki perkeleen valtaan joutuneet; sillä Jumala oli hänen kanssansa.
Ja me olemme kaiken sen todistajat, mitä hän teki juutalaisten maassa ja Jerusalemissa; ja hänet he ripustivat puuhun ja tappoivat.
Hänet Jumala herätti kolmantena päivänä ja antoi hänen ilmestyä, ei kaikelle kansalle, vaan Jumalan ennen valitsemille todistajille, meille, jotka söimme ja joimme hänen kanssaan sen jälkeen, kuin hän oli kuolleista noussut.
Ja hän käski meidän saarnata kansalle ja todistaa, että hän on se, jonka Jumala on asettanut elävien ja kuolleitten tuomariksi.
Hänestä kaikki profeetat todistavat, että jokainen, joka uskoo häneen, saa synnit anteeksi hänen nimensä kautta.”
Kun Pietari vielä näitä puhui, tuli Pyhä Henki kaikkien päälle, jotka puheen kuulivat.
Ja kaikki ne uskovaiset, jotka olivat ympärileikatut ja olivat tulleet Pietarin mukana, hämmästyivät sitä, että Pyhän Hengen lahja vuodatettiin pakanoihinkin,
sillä he kuulivat heidän puhuvan kielillä ja ylistävän Jumalaa. Silloin Pietari vastasi:
”Ei kaiketi kukaan voi kieltää kastamasta vedellä näitä, jotka ovat saaneet Pyhän Hengen niinkuin mekin?”
Ja hän käski kastaa heidät Jeesuksen Kristuksen nimeen. Silloin he pyysivät häntä viipymään siellä muutamia päiviä. Apost.t 10:34-48
Ismo: ”En voi välttyä ajatukselta, että Jumala jälleen yhdistää yhteen kaikki Kristityt yhteen niinkuin alussa oli, kun Juutalaiset ymmärsivät, että Kristus oli myös pakanoille pelastukseksi:”
Tuo positiivinen tulevaisuudennäkymä, jonka toivon kerran näkeväni. – Voisiko se olla myös niin, että kun juutalaiset kerran oikein kansallisessa herätyksessä huutavat Jeesuksen puoleen, myös hajallaan olevien kristittyjen seurakunnat löytävät paikkansa yhteisessä öljypuussa?
Amerikassa asuvat juutalaiset sukulaiseni kertovat fasismin noususta myös siellä, niin kuin Euroopassakin. Johdossa ovat itseään kristittyinä pitävät äärioikeistolaiset, siis fasistit. Asia ei muuksi muutu ”lieventämällä”. Totuus on joskus kipeä, joten tämä tästä.
Nyt oli kuitenkin kyse aivan asiallisesti kirjoitetusta artikkelista, joka ei vaikuta mitenkään fasistiselta. – Eikä se ollut edes pääpointti. Lähtökohta oli historian dosentin tutkimus, joten odotan asiakeskustelua, en mielikuvamarkkinointia. Linforsina ottaisin tämän asian todesta jo omien sukulaisten takia.
Tässä asiantuntijan lausunto, jossa käy ilmi myös vihreän liikehdinnän em. kytkös:
https://www.ts.fi/mielipiteet/paakirjoitukset/1073961415/Dosentti+Eero+Kuparisen+aliokirjoitus+Antisemitismi+on+saanut+lisapontta+Israel vastaisuudesta
Kiitos Manu kun puolustat oikeaa Raamatun näkemystä Israelin asemasta. Tässä ei auta mitä piispat tai muut korvasutelogit sanoo.
Jer. 31:37 Näin sanoo Herra: Jos voidaan mitata taivaat ylhäällä ja tutkia maan perustukset alhaalla, silloin vasta minä hylkään Israelin jälkeläiset kaikki, kaiken sen tähden, mitä he ovat tehneet, sanoo Herra.
Raulin taustayhteisön kulmakivenä on Jeesuksen sanat ” ’teidän huoneenne on jäävä hyljätyksi’. Tämä ei tarkoita lopullista kun Hän sanoi ”Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan”
Hieno sana Pyhästä Raamatusta tuo yllämainittu Jeremian kohta. Kiitos siitä!
Tuosta Jer 31 luvusta tuli mieleeni kuinka murheellista Raamatun tulkinta voi olla.
31. Katso, päivät tulevat, sanoo Herra, jolloin minä teen Israelin heimon ja Juudan heimon kanssa uuden liiton;
32. en sellaista liittoa kuin se, jonka minä tein heidän isäinsä kanssa silloin, kun minä tartuin heidän käteensä ja vein heidät pois Egyptin maasta, ja jonka liittoni he ovat rikkoneet, vaikka minä olin ottanut heidät omikseni, sanoo Herra.
Raulin taustayhteisö selittää ”uuden liiton” tarkoittavan heidän 144000 voideltuaan! Toinen ihmettylyn aihe on miten tuota ilmestyskirjan joukkoa tulkitaan. Israelin heimojen jäsenten yhteenlaskettu lukumäärä on 144000. Laskun tulos on kirjaimellinen mutta kohteena olevat Israelin hemot ovat kuvaannollisia. Heidän voideltu joukko koostuu useista kansoista.
Kiitos kommentista. Olen toki huomannut, että kommenteissa näkyy erilaisten taustayhteisöjen heijastuksia. Kommentoin jo tätä hienovaraisesti korvausteologiaa harjoittavia kristillisiä taustayhteisöjä tukistaen. Saman voi toki sanoa jehovantodistajille. – Toivoisin tämän herättävän meitä kaikkia pohtimaan, miksi Jumalan valittua kansaa halutaan sorsia niin poliittisessa äärioikeistossa kuin ääriviher-vasemmistossa, ja kuten jo havaitsimme samaa myös uskonnollisella puolella…
Blogini kuudennessa kohdassa pohdin tätä:
”Juutalaiset ovat kuin ukkosenjohdatin, johon iskeytyy kansojen sydämissä piilevä aggressiivisuus. Toinen tätä samaa asiaa kuvaava sana on syntipukki.”
Käyttikö Manu termiä sorsiminen myös siitä näkemyksestä, ettei pidä Israelia enää Jumalan erityiskansana? Minä käyttäisin ilmausta, joka on sinulle nyt siellä työpaikallasi ajankohtainen: Israelin etuajo-oikeus päättyi Corneliukseen.
Oma näkemykseni menee Pietarin linjauksen mukaan, jonka hän teki juutalaisuuden tuomaan etuoikeuteen kompastuneena:”Nyt minä todella käsitän, ettei Jumala erottele ihmisiä.Hän hyväksyy jokaisen, joka pelkää häntä ja noudattaa hänen tahtoaan, kuului tämä mihin kansaan tahansa.”(Apt10:34,35)
Monet tunnistavat myös sen toisen ääriajattelun, jonka mukaan Israelista puhutaan aina hyväksyen ja siunaten, ennen muuta siellä poliittisella sektorilla. Tuolla itse aiemmin virittämässäni keskustelussa Jouni Turtiainen määritteli sen joukon hyvin: ”Kaikki Israelin valtion poliittiset päätökset ja teot selkä juutalaisten edesottamukset ovat “siunattuja” vain siksi, että taustalla nähdään “Jumalan Israel”. Äärimmilleen vietynä Israelin armeijan pommit ovat “siunattuja” ja kaikkien muiden maiden pommit jotain muuta.”
Olen siis täysin puolueeton juutalaisiin nähden. Tekemisissäkin olen ollut, koska edesmenneillä vanhemmillani oli vuosien ajan sydämellinen perhetuttu pariskunta Tel Avivista. Tosi mukava oli heidän kanssaan olla tekemisissä, Jaffa-appelsiineja ja muuta saattoi yllätyspakettina tulla tänne Suomeen.
Olen sitä mieltä, että vanha raamatullinen juutalaistraditio on siivittänyt kansaa saavutuksiin tieteen ja taiteen parissa. Jumalan Raamatun välityksellä antama kuva on kyllä sitten se, ”ettei Hän erottele ihmisiä” johonkin kansaan kuulumisen tai kuulumattomuuden perusteella.
Uskon, että moni täällä asiallisesti ja maltillisesti keskusteleva haluaa olla Israelin suhteen puolueeton. Historian valossa se on kuitenkin osoittautunut mahdottomaksi.
UT ei toki anna Israelille etuajo-oikeutta tai ohituskaistaa pelastukseen ja ikuiseen elämään ohi Jeesuksen. Tässä blogissa kuitenkin väitän, että Raamatun mukaan Jumala demonstroi armoaan ja uskollisuuttaan & historian hallintaansa juuri tämän tietyn Valitun kansan kautta ja vaiheissa. Tämä rooli on Raamatun mukaan voimassa koko ajallisen aikajanamme loppuun asti, eikä siinä taida olla juutalaisten & Israelin maan kannalta useinkaan kyse kovin helposta kutsumuksesta.
Olet Manu vähän skeptinen sen suhteen voiko Israeliin suhtautua puolueettomasti. ”Historian valossa se on kuitenkin osoittautunut mahdottomaksi.” Kelpaisiko sinulle täältä kovasti puolueeton esimerkki, jolla yritän rinta kaarella vakuuttaa nyt omaa erityistä puolueettomuuttani.
Kun kaupassa on myytävänä sekä egyptiläisiä että Jaffa-appelsiineja, niin minä sitä pyrin ostamaan tilanteesta riippuen molempia ihan tasapuolisesti. ( tosi ne egyptiläiset ovat usein edullisempia) Tämä siis oman henkilöhistorian valossa (:>)
Ainakin tuo on arvostettava pyrkimys tasapuolisuuteen.
Korjaa Rauli jos muistan väärin. Uskollisen ja ymmärtäväisen orjan mukaan vodeltujen erikoisluokka (144000) on Jumalan Israel. Tuo jos mikä on Israelin erikoisasemassa pitämistä. Mennäään pakanain apostoliin Pietariin vanhinten ja apostolien kokuksessa.
Hän toteaa ettei pakanain ja kokoukseen osallistujien välillä ole mitään eroa.
Apt.15:9. Hän ei tehnyt mitään eroa heidän ja meidän välillämme, vaan puhdisti heidän sydämensä uskolla.
Tullaan siihen johtopäätökseen ettei lukmäärältään rajattua voideltujen erikoisjoukkoa ole. Tai kaikki ovat voideltuja joiden sydän on puhdistettu uskolla.
Tämä kysymys on mielenkiintoinen ja liittyy ainakin välillisesti blogin aiheeseen. – Kenenkään ei ole kuitenkaan pakko tehdä minun blogissani selvitystä oman taustayhteisönsä puolesta, jos ei sitä itse halua.
Vaikka minua on syytetty siitä, etten salli eri tavoin uskovien kirjoittaa blogiini, tämä ei ole totta. Asiallista, kunnioittavaa ja perusteltua pohdintaa saa tässä blogissa esittää, vaikka olisi jehovantodistaja, tai minkä tahansa muun uskonkontokunnan edustaja… Käsittelenhän tässä blogissani itsekin juutalaisuutta, joka ei ole minun uskontokuntani.
Kiitos hyvistä keskusteluista kaikille täällä nyt keskustelleille. Blogi hiljenee nyt pyhän viettoon. Oli miellyttävää vaihtaa ajatuksia teidän jokaisen kanssa.