Reilut 30 vuotta sitten vastasin dogmatiikan luentojen kertauksessa kysymykseen: ’Mikä on mielestäsi paras naispappeuden a) puoltamisen b) torjumisen argumentaatio? Dosentti tai vs.professori, en muista kumpi, Eero Huovinen lisäsi vielä, että vaikka tämä näyttää mielipidekysymykseltä se ei sitä ole.
Kysymys homo- ja lesboparien kirkollisesta vihkimisestä ei vielä ole ajankohtainen; viikon päästä asia voi olla toisin. Siksi kysynkin lukijoiltani: Mikä on mielestäsi paras perustelu vihkiä homo- ja lesbopareja avioliittoon kirkollisesti ja paras perustelu olla vihkimättä?
Sateenkaariparien vihkimisen puolesta paras argumentti on Raamatun moraalisanoman ydin eli puhe lähimmäisenrakkaudesta ja oikeudenmukaisuudesta. Luterilainen käsitys Jumalan Sanasta on Raamatullinen. Läpi koko Uuden testamentin Sana tai Jumalan sana tarkoittaa joko Kristusta itseään tai sanomaa hänestä, mitä evankeliumiksikin kutsutaan. Kun luterilainen kirkko sitoutuu Jumalan Sanaan se sitoutuu siihen uusitestamentillisessa merkityksessä. Kirkon opetus Raamatusta ei ole, että se olisi erehtymätön moraalioppikirja, vaan että se välittää meille Jumalan sanan. Siksi Raamattua ei tule käyttää moraalikysymysten oppikirjana, ja jos niin tehdään, silloin on vedottava Raamatun moraaliopetuksen ytimeen, kuten edellä totesin.
Miksi ei pitäisi vihkiä sateenkaaripareja. Raamatussa mainitaan homoseksuaalisuus muutamassa kohdassa, jotka ovat luonteeltaan marginaalisia. Niiden marginaalisuus voidaan helposti todentaa konservatiivien omista tulkinnoista. Kuka konservatiivi haluaa oikeasti VT:n kohtien mukaisia kuolemantuomioita homoseksuaaleille tai moniko olisi valmis kohtien mukaisiin lynkkauksiin? Ja UT:n kohdissa moniko ottaa vakavasti sen, mitä nuo samaiset Raamatunkohdat puhuvat muista samassa yhteydessä mainituista ryhmistä. Jos kyseessä on tulkintatapa, jossa poimitaan moneuden keskeltä yksi yksityiskohta ja pannaan loppu viemäriin, voidaan aidosti kysyä tulkintatavan raamatullisuutta. Homoseksuaalisuuden tuomio on siis perusteltava maallisin keinoin. Maallisena argumenttina on yleensä käytetty avioliittoteologiaa. Tämä on ongelmallista siksi, että kirkon opetus on avioliitosta on läpi historian aina muutettu yhteiskunnan muuttuessa. Raamatussa hyväksytään moniavioisuus ja nainen on miehen omaisuutta (miehen harjoittama perheväkivaltakin oli normi 1900-l. alkuun asti). Kirkollinen vihkiminen tuli vasta joskus 1600-luvulla. Tasa-arvoinen avioliittokäsitys vasta viime vuosisadalla. Kuten jo edellä totesin, luterilaisuudessa ei voida käyttää Raamattua moraalin oppikirjana, koska Jumala ei ole sitä sellaiseksi tarkoittanut. Siksi perustelujen tulee olla maallisia. Mielestäni yksi unohtunut argumentti kesustelussa on ollut biseksuaalisuus. Oikeastaan vain harvat ihmiset ovat täysin hoeteroseksuaaleja ja vielä harvemmat täysin homoseksuaaleja. Tasa-arvoinen avioliitto johtaa yhteiskuntaan, jossa se suuri enemmistö voi vapaasti valita homoseksuaalisen ja biseksuaalisen taipumuksensa välillä. Tällöin voidaan päätyä antiikin kreikan kaltaiseen yhteiskuntaan, jossa homoseksuaalisuudesta tulisi huomattavan yleistä. Tämä puolestaan vaikuttaisi jo syntyvyyden kautta esim. yhteiskunnan uusiutumiseen. Tämä on kysymys, joka voisi olla perustelu sateenkaariavioliittoja vastaan
Johtopäätös edellisistä. Sateenkaariparien vihkiminen muuttaa todellisesti yhteiskuntaamme ja avioliittokäsitystä. Oikeudenmukaisuuden ja rakkauden voitto on kuitenkin mielestäni tärkeämpää.
Ja vielä täydennyksenä vasta-argumentteihin voitaisiin mainita, että ekumeenisille suhteille aiheutuisi ongelmia sateenkaariparien vihkimisestä.
Mitään ”sateenkaari pareja” ei oikeastaan olisi. Käsitääkseni sateenkari on moninaisuuden symboli. Ei se vielä kovasti lisää moninaisuutta, että olisi jyrästi olmen eri katekorian liittoja: miehen ja naisen liittoja, miehen ja miehen liittoja sekä naisen ja naisen liittoja.
Sateenkaariperheitä sitävastoin on, samoin ns. apilaperheitä.
Ko. vihkimisen puolesta en löydä muuta argumenttia kuin sen, että näin toimien kirkko näyttäisi hyväksyvältä ja suvaitsevaiselta maallistuneen yleisön silmissä.
Vastaan puhuu kaikki se, mitä raamatussa sanotaan avioliitosta Jumalan säätämänä järjestyksenä ja homoseksualisesta aktista kristilliseen elämäntapaan soveltumattomana. Homoseksuaalien sielunhoito on paremmin toteutettavissa luottamuksellisessa keskustelussa sielunhoitajan kanssa kuin julkisessa seremoniassa, jossa ei voi välttyä kysymästä, että uhmataanko tässä Jumalaa hänen omassa temppelissään.
Heikki Lepäin kysymys:
”Siksi kysynkin lukijoiltani: Mikä on mielestäsi paras perustelu vihkiä homo- ja lesbopareja avioliittoon kirkollisesti ja paras perustelu olla vihkimättä?”
1. Paras perustelu vihkiä olisi, se ettei sukupuoli ole Jumalan luomaa ihmistä määräävä tekijä tai että sukupuolio on vain sosiaalinen konstruktio osana ihmisen identiteettiä ja että tämän vuoksi ulkoinen sukupuoli on avioliitossa merkityksetön asia.
2. Paras perustelu olla vihkimättä on se, että Jumala on luonut ihmisen yksineuvoiseksi olioksi eli mieheksi ja naiseksi sekä on asettanut avioliiton nimenomaan heidän väliseksiseen.
Väliseksiseen?
Oikeampi ilmaisu olisi kait ”välisekseen”.
>> Mikä on mielestäsi paras perustelu vihkiä homo- ja lesbopareja avioliittoon kirkollisesti ja paras perustelu olla vihkimättä?>>
Olisi kohtuullista jos Heikki Leppä myös kertoisi omat parhaat perustelunsa kootusti, koska on asian tiimoilta ollut pitkään tekemisissä! Minua ainakin kiinnostaa kovasti.
Avioliittolain muutosta kannattavien pappien fb-sivuilla on kieltäydyttä esittämästä perusteluja, mutta Heikki Leppä voisi olla esimerkkinä avoimesta vaikuttamisesta!
Nimimerkillä ’Vastaustas odottava epätietoinen’
Omat top-5 asialliset perustelut lasta puolustavan avioliiton säilyttämiseksi:
1.Kristillinen ihmiskäsitys on tasa-arvoinen.
Athanasioksen uskontunnustus kertoo seuraavaa Jumalasta: ”…Tässä kolminaisuudessa ei ole mitään aikaisempaa eikä myöhempää, ei mitään suurempaa eikä pienempää, vaan kaikki kolme persoonaa ovat yhtä ikuisia ja keskenään samanarvoisia,…”
Jumalan luoma ihminen heijastelee Luojaansa ja ruumis, sielu ja henki nähdään samanarvoisina. Siksi Jeesus nousi ruumiillisesti ylös ja siksi kirkko tekee diakoniatyötä, koska koko ihminen on tärkeä.
Jos ihminen kokee olevansa jotain muuta kuin ruumiillisesti on, niin ruumiillisuutta ei alisteta kokemisen välineeksi, vaan sen puutteet ja valmiudet otetaan todesta.
2.Luonnollinen ympäristö.
Jokaisella lapsella on varmuudella oma isä ja äiti, koska ilman tätä yhdistelmää ei lapsia synny. Minusta tämä ei voisi olla loogisempi määritelmä termistä ’luonnollinen’.
Isän ja äidin sitoutuminen luo turvan lapselle. Imettämisen myötä äiti tuntuu erityisen luonnolliselta ympäristöltä, mutta emme voi lapsen alkuperää tutkiessa ohittaa biologisen isyyden merkitystä luonnollisena lähtökohtana.
Lisääntymisen näkökulmasta sukupuolisuus on mustavalkoinen ääripolaarinen ominaisuus. Lapsia syntyy vain miehen ja naisen toimesta seksuaalisesta suuntautumisesta huolimatta!
3.Tutkimus tukee arkikokemusta.
Vuosikymmenien aikana syntynyt laaja satunnais-otoksiin perustuva materiaali ennen homokysymystä, alleviivasi oman isän ja äidin merkitystä lapselle, mistä Suomessakin mm. lastenpsykiatri Jari Sinkkonen on paljon puhunut.
Hämmentävää on kuitenkin huomata tekaistujen tutkimusten uutisointia, mitkä eivät kestä kriittistä tarkastelua. Yhtenä esimerkkinä tutkimus homovanhempien lasten hyvinvoinnista, missä ei lapsilta kysytty mitään, vaan sensijaan heitä hoitaneilta vanhemmilta, jotka oli kutsuttu ’tutkimukseen’ sen tarkoitus tietäen.
4.Ihmisoikeudet ovat nykyisen lain puolesta.
Lakivaliokunnan kuulemisessa muutosaloitteen tehnyt ryhmä myönsi ettei nykyinen avioliittolaki ole syrjivä(vaikka kirjoittavat niin). Asiaa ei tietenkään ole uutisoitu, mutta löytyy kyseisestä eduskunnan nauhoitteesta 45min kohdalta.
Ihmisoikeus sopimukset nostavat ainoana erityisenä ryhmänä esiin lapset, jotka kypsymättömyytensä tähden ovat suojattomassa asemassa. Nykyinen avioliittolaki on heikoimman suojaksi ja oikeuksien turvaamiseksi. On myös huomattava, että adoptio ei ole ihmisoikeus!
Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus 16. artikla. 1. Täysi-ikäisillä miehillä ja naisilla on oikeus solmia avioliitto ja perustaa perhe ilman minkäänlaisia rodusta, kansalaisuudesta tai uskonnosta johtuvia rajoituksia… 3. Perhe on yhteiskunnan luonnollinen ja perustava ydinosa ja sillä on oikeus yhteiskunnan ja valtion suojaan. Nykyinen avioliittolaki pitää ihanteen, että jokaisella lapsella on luontainen oikeus vanhempiinsa.
Lasten oikeuksien sopimus 7.artikla 1.Lapsi on rekisteröitävä heti syntymänsä jälkeen, ja hänellä on syntymästään lähtien oikeus nimeen ja kansalaisuuteen sekä mikäli mahdollista, oikeus tuntea vanhempansa ja olla heidän hoidettavanaan.
Sosiaaliset vanhempansa tuntee jokatapauksessa. Jos biologisuus syrjäytetään vanhempien osalta tässä, niin mikä oikeus se olisi jos lapsella olisi oikeus tuntea kenet hyvänsä huoltajaksi ilmoittautuvan?
Ihmisoikeudet saa sillä perusteella, että vain on ihminen. Ne ovat vapauden, rauhan ja oikeudenmukaisuuden perusta maailmassa
5.Avioliitto on Jumalan asettama ja voimassaolevaa kirkkomme opetusta.
Jumala asettaa1Moos.2:24 Sentähden mies luopukoon isästänsä ja äidistänsä ja liittyköön vaimoonsa, ja he tulevat yhdeksi lihaksi.
Jeesus vahvistaa UT:ssa Matteus 19:
4 Hän vastasi ja sanoi: ”Ettekö ole lukeneet, että Luoja jo alussa ’loi heidät mieheksi ja naiseksi’
5 ja sanoi: ’Sentähden mies luopukoon isästänsä ja äidistänsä ja liittyköön vaimoonsa, ja ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi’?
Samoin Paavali Efesolaiskirjeessä 5:31 ”Sentähden mies luopukoon isästänsä ja äidistänsä ja liittyköön vaimoonsa, ja ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi.”
Kirkkohallitus toimitti lakivaliokuntaan ’kirkon opetuksen mukaisen kannan avioliitosta’:”Toin esille kirkon kannan, että avioliitto on miehen ja naisen välinen liitto. – – Kirkko lähtee siitä, että jokaisella ihmisellä on luovuttamaton ihmisarvo riippumatta hänen suuntautumisestaan tai ominaisuuksistaan”, Jukka Keskitalo kertoi”
”Luonnollinen ympäristö. Jokaisella lapsella on varmuudella oma isä ja äiti, koska ilman tätä yhdistelmää ei lapsia synny. Minusta tämä ei voisi olla loogisempi määritelmä termistä ‘luonnollinen’.”
Kun ihminen tulee sukukypsäksi niin eikö ole luonnollista, että hän saa jatkaa sukuaan? Miksi meillä luonnottamasti kielletään lailla sukukypsiä ihmisiä jatkamasta sukua. Voisiko olla, että me kuitenkin laadimme paljon sellaisia ympäristöjä, joissa lapsen on turvallista olla vaikkei se sinun määritelmäsi mukaan olisikaan luonnollista.
”Lasten oikeuksien sopimus 7.artikla 1.Lapsi on rekisteröitävä heti syntymänsä jälkeen, ja hänellä on syntymästään lähtien oikeus nimeen ja kansalaisuuteen sekä mikäli mahdollista, oikeus tuntea vanhempansa ja olla heidän hoidettavanaan.”
Miten tämä on argumentti tasa-arvoista avioliittolakia vastaan? Eihän tähän ole kukaan mitään muutosta esittämässä.
”Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus 16. artikla. 1. Täysi-ikäisillä miehillä ja naisilla on oikeus solmia avioliitto ja perustaa perhe ilman minkäänlaisia rodusta, kansalaisuudesta tai uskonnosta johtuvia rajoituksia”
Eli täysi-ikäisillä miehillä on oikeus perustaa perhe. Mitenkään ei anneta ymmärtää, että vain ja ainoastaan naisten kanssa. Tässä on Suomessa käytetty perheen määritelmä:
”Perheen muodostavat yhdessä asuvat avioliitossa tai avoliitossa olevat tai parisuhteensa rekisteröineet henkilöt ja heidän lapsensa, jompikumpi vanhemmista lapsineen sekä avio- ja avopuolisot sekä parisuhteensa rekisteröineet henkilöt, joilla ei ole lapsia.”
”Nykyinen avioliittolaki pitää ihanteen, että jokaisella lapsella on luontainen oikeus vanhempiinsa.”
Tätä ei olla muuttamassa, joten on aika outoa, että pidät sitä jonkinlaisena argumenttina. Kirjoitat kautta linjan paljon asioista, joita kukaan ei ole muuttamassa, joten on vaikea nähdä, että mitkä ovat varsinaiset argumenttisi.
Kannatan sukupuolineutraalia (sanahirviö) avioliittolakia.
Kirkon osallisuus siihen ja kirkossa vihkimiseen on sitten eri asia. Suuri osa sukupuolivähemmistöistä ei kuulu enää kirkkoon.
Avioliitto on virallisesti vahvistettu sopimus elää yhdessä toisen ihmisen kanssa, oikeus periä toinen, oikeus ottaa omakseen lapsi, jolla muutoin ei olisi omaa kotia. Oikeus antaa tälle nimensä samoin kuin adoptiolapsen ottavalla neidillä tai vanhallapojalla.
Näiden loputtomien avioliitto vai ei keskustelujen aikana on vähän mielestäni hurskasteltu näissä lapsiasioissa. Kuinka paljon lapsia on lastenkodeissa, kuinka paljon on lapsia, joita isät eivät tapaa, kuinka paljon on lapsia, jotka elävät rakkaudettomissa perheissä tai useassa kodissa, jossa on useanlaisia lapsia, jotka eivät tule toimeen keskenään ja vanhemmat kolmannessa liitossa. Emme todella elä tänään mitään perheunelmaa isä, äiti lapsikullat onnellisina jne…Milloin keskustellaan siitä?
>> Kuinka paljon lapsia on lastenkodeissa, kuinka paljon on lapsia, joita isät eivät tapaa, kuinka paljon on lapsia, jotka elävät rakkaudettomissa perheissä ….>>/May
Avioliitto keskustelussa pointti on siinä, että mikä on paras instituutio vaihtoehto lähtökohdaksi lapselle! Onko se lastenkoti tai muu järjestely? Onko se se luonnollinen ympäristö mihin lapsi syntyy?
Toinen kysymys on tietenkin se laadullinen eli, että ovatko alkoholisti vanhemmat vai absolutistit parempia lapselle, mutta varsinaisesti tämä laadullinen kysymys on sivu asia tämän instituutio kysymyksen kohdalla, mitä eduskunnassa juuri mietitään.
A: Puolesta: ’Peltoon kätketty aarre’-argumentti: Kirkon aarre on jotain sellaista, jonka puolesta voi luopua vuosituhantisesta traditiosta, perinteisestä raamatuntulkintaperinteestä, joka sisällyttää miehen ja naisen väliselle avioliitolle erityisen aseman, ja yleisesti eettisissä kysymyksissä hyväksyy erityisen ilmoituksen (Raamatun) auktoriteetiksi luomisessa annetun yleisen moraalisen kykenevyyden lisäksi. Tässä olennainen kysymys on sitten se, onko kyseinen aarre Kristus vai jotakin muuta.
B: Vastaan. ’Lihaksi tullut Jumala ja orjan muodon ottanut ilmoitus’ -argumentti. Miehen ja naisen avioliitto ei ole sattumalta Jeesuksen mukaan luomisessa asetettu eikä se ole sattumalta iankaikkisuuden esikuva (Karitsan hääateria). Luonnon järjestys ja inhimillinen kulttuuri sisältää muotoja, joihin Jumala on sitoutunut ja joiden kautta ilmoittanut itsensä.
Keskustelun läpi selattuani tulin johtopäätökseen, jonka mukaan keskustelijat puhuvat useinmiten aivan eri asioista. Kuinkahan siinä voisi mihinkään yksimielisyyteen päästä. Toinen puhuu pellosta ja toinen pellon aidasta. Sekoitetaan toisiinsa kirkko ja tiedeyhteisö.
Tiede ei kysele Jumalan olemusta ja tarkoitusperiä. Tieteessä ei tutkita edes sitä onko Jumala olemassa. Kirkon toiminnalle nämä kysymykset ovat kuitenkin elinehto. Jollei kirkko näihin pysty vastaamaan, niin silloin kirkko ei kykene hoitamaan tehtäväänsä.. Joten on aika tyhmää vastata Raamattuun vetoamalla juuri mihinkään tiedettä koskevaan väitteeseen. Samoin on toisinpäin. Nämä kaksi asiaa on tietyllä tavalla sisäkkäisiä, mutta kuitenkin täysin erillisiä. Niiden sotkemisella saadaan aikaan sekavaa keskustelua.
En tiiä passaako tämä nyt tähän, mutta kattoin jottain aiemmin kirjottamaani, joten;.
.Piispa Heikan ajatus Lutherin muistelemisesta on hyvä. Asiaan liittyen voi kysyä, miten kirkkomme sitten suhtautuu bi-seksuaalisuuteen. Heitähän on arveltu olevan kaksinkertainen määrä yksinkertaisia homosuhteita harrastaviin verrattuna ja määräksi tulisi yli 4%.a väestöstä. Amerikoissa on lisäksi tutkittu yliopisto-opiskelijoita ja havaittu homo- tai bi-suhteitten harrastamisen kovinkin yleiseksi vaikka myöhemmin Ihminen valitsee ns. normaaliheterosuhteen. Vaikka samansukupuolisten siunaamisasiassa ei niin synnistä ja sen määrästä puhutakaan, voi asiasta halutessaan jotakin ymmärtää ja näinollen asia liittyisi uskontotuuden ymmärtämiseen ja tässä perisynnin kautta.
Luther kuvasi Paavalin ajatusta Ihmisen synnin periytymisestä Aatamilta naurettavaksi opiksi ja kysyy, mikä voi olla naurettavampaa kuin se, että Aatami ottaessaan omenanpalasen, syöksi kaikki Ihmiset kuoleman valtaan aina maailman loppuun asti. Kuitenkin Luther kaikkiaan hyväksyi Augustinuksen predestinaatio-opin, syntiinlankeemuksen ja sen seuraukset Ihmiselle. Luther, In epistolam S.Pauli ad Galatas Commentarius , Werke 15 2 Weimar 1914,
Kun kuitenkin Luther todisti lain tulleen täytetyksi siten, että Meidän ei tarvitse tehdä muuta kuin mukautua siihen, niin eikö tässä siunaamisasiassa olisi myös mahdollista mukautua siihen, että kohdellaan Ihmisiä Ihmisinä, eikä alkaa tekemään arvoarvostelmia kenellekin sopivasta ja nimenomaan kenellekin sopivasta uskontotuuden sisällön omistamisen ymmärtämisestä.