Kyyneleet

Minä kuulin suuren äänen valtaistuimelta sanovan: ”Katso, Jumalan maja ihmisten keskellä! Ja hän on asuva heidän keskellänsä, ja he ovat hänen kansansa, ja Jumala itse on oleva heidän kanssaan, heidän Jumalansa; ja hän on pyyhkivä pois kaikki kyyneleet heidän silmistänsä, eikä kuolemaa ole enää oleva, eikä murhetta eikä parkua eikä kipua ole enää oleva, sillä kaikki entinen on mennyt.” (Ilm. 21:3-4)

Hän on pyyhkivä kaikki kyyneleet / Jakaranda.

Kyyneleet

Miksi täällä ajassa meillä on erilaisia kärsimyksiä?

Job sanoi: ”Alastonna minä tulin äitini kohdusta, ja alastonna minä sinne palajan. Herra antoi, ja Herra otti; kiitetty olkoon Herran nimi.” (Job: 1:21); mitä mieltä olet Jobin asenteesta?

Miksi meidän kärsimysten keskellä olisi hyvä iloita tulevasta elämästä Taivaissa?


Miten rukoilemme Jumalan tahdon mukaisesti?

 

Kaikki julkaistut blogini:

Juhan blogit

Blogiarkisto

Edellinen artikkeli
Seuraava artikkeli
  1. Jorma kiitos kommentista.
    Haluan kutenkin sanoa sen, ettei meille kenellekään ole annettu tuomiovaltaa, enkä sen tähden halua tuomiota kenellekkään antaa, varsinkaan K24:n julkisella palstalla.
    Minulla on luettavana Matti Väisäsen uusin kastekirja, jossa mielestäni vastattiin juuri siihen Apt.2:38 kerrottuun tapaukseen, johon vastausta kahteen kertaan kyselit.
    Ei minulla ollut takajatuksena, epäily sinun kasteopetuksestasi. Vaan halusin lainata Matti Väisästä, kun itse en olisi osannut siihen niin hyvin vastata. Mielestäni ei sekään ole tuomitsemista, jos keskustelussa joistakin asiosta ollaan eri mieltä, eikö juuri keskustelemalla voida päästä yksimielisyyteen.

  2. Olen esittänyt kysymyksiä, mutta vastauksia ei ole tullut.
    Ymmärrät varmaan itsekin, Martti Pylkkänen, että keskustelukulttuurissa on jotakin
    korjattavaa silloin kun argumentoinnin sijasta peistataan
    pätkä jostakin kirjasta ja usein vielä väärältä sivulta. 🙂
    Väisäsen kirjoista se vihreä on tuossa minulla 5 sentin päässä 🙂

    Kerroin sinulle jo aikaisemmin, että suhtaudun opillisiin asioihin myönteisesti. Opillisuus voi myös tappaa elävän hengellisyyden.
    Minulle jää arvoitukseksi, miksi on niin vaikea myöntää, että Pietarin saarna vaikutti kuulijoihin.
    Eikö olisi syytä hiukan itsekunkin meistä miettiä, mitä ihmiset uskovat ja miten he uskovat tässä tasavallassa nimeltä Suomi?

  3. >>Jorma, vanhurskautus on yksinkertainen asia. Ei siinä ole mitään meistä itsestämme. Kaikki on pelkästään Jumalan työtä ja armoa. Pelastavan uskon saamme lahjaksi. Omilla itsevanhurskauden tikapuilla ei taivaaseen pääse.>>> Juha Heinilä.

    Olen samaa mieltä, täsmälleen.
    Sitä olen tässä tuonut itsekin esille.

    Älkäämme siis polttako olkinukkeja!

  4. Katsomme, mitä Tunnustus opettaa
    armonjärjestyksestä:

    Augsburgin tunnustus
    12. Parannus

    Parannuksesta seurakuntamme opettavat, että ne, jotka ovat kasteen jälkeen langenneet, voivat saada syntien anteeksiantamuksen milloin tahansa,
    kun he kääntyvät,

    ja että kirkon tulee antaa synninpäästö niille, jotka näin palaavat tehdäkseen parannuksen.

    Parannus näet sisältää varsinaisesti seuraavat kaksi asiaa.

    Toinen on katumus eli synnintunnosta johtuva pelästyminen, joka ahdistaa omaatuntoa.

    Toinen on usko, joka syntyy evankeliumista eli synninpäästöstä ja joka luottaa siihen, että synnit annetaan anteeksi Kristuksen tähden, ja antaa omalletunnolle lohdutuksen ja vapauttaa sen pelosta.

    Tämän jälkeen tulee seurata hyvien tekojen, jotka ovat parannuksen hedelmiä”.

    Lähde: http://www.concordia.fi

  5. Laulu Suomelle; Lasse Heikkilä

    https://youtu.be/55jZ7kw8h4w

    .

    Miksi Suomi olet levoton

    Vielä turva Jumalassa on

    Vaikka sammuis tähdet, älä pelkää

    Jumala ei hylkää, siihen luota vaan

    Vesi virtaa alla routamaan

    Vesi virtaa alla routamaan

    Vielä kukkii koko tämä maa

    Vielä kiittää kansa Jumalaa

    Vielä veisaa västäräkki kerran

    Kunniaksi Herran, virren ihanan

    Ja se laulaa lailla leijonan

    Ja se laulaa lailla leijonan

    La la lai lai la la la la laa

    La la lai lai la la la la laa

    La la lai lai la la la la lai lai

    La la la la lai lai

    La la la la laa

    La la lai lai la la la la laa

    La la lai lai la la la la laa

    Nouse salkoon lippu valkoinen

    Piirrä pilviin risti sininen

    Se on kallein aarre isänmaamme

    Merkki Kuninkaamme, liitto ikuinen

    Nouse salkoon toivo sydänten

    Nouse salkoon risti Jeesuksen

    .

  6. Lippumme risti tulee Venäjän rannikkovartioston laivalipusta, joka oli sinine vinoristi. Lippumme suunnittelijat olivat esoteerikkoja ja suorakaiteen muotoinen lippu jakautuu vinoristinkautta kahteen/neljään pythagoralaisen kolmioon suhteessa 3:4:5.
    Lippu symboloi maa-alaa ja maan mittaukissa hyödynnettiin solmunarusta tehtyä mittanuoraa ja kolmea piikkiä, joihin narut viritettiin, niin että diagonaalin tuli 5 solmua, pitkään kateettiin 4 ja lyhyeen kolme. Tällöin yhdestä maa_alueen kulmasta tuli suora.

    • Seppo, kiitos kommentista. Lipumme historiasta en paljoa tiedä. Lippumme risti on aika samanlainen kuin Ruotsin ja Tanskan lipuissa. Minulle lipussa on Jeesuksen risti. Valkoinen väri sopii hyvin lippuumme ainakin tänään kun on satanut puhdasta lunta ja maa on valkoinen. Järviä on Suomessa paljon joten värit ovat erinomaiset.

    • Kiitos Juha ja kiitos Seppo!

      Tämä Sepon osaaminen taustoista ja numeroista on ihan omaa luokkaansa!

      Kiitos vapaudesta Taivaan Isälle!

      Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!

    • Seppo Heinolan lukumystiikka jääköön omaan arvoonsa, mutta tarkennukseksi Suomen lipun historiaan seuraavaa. Vinoristillä eli Andreaan ristilla varustettu sinivalkoinen lippu ei ollut mikään rannikkovartioston lippu, vaan keisarillisen laivaston sotalippu, joka nyky-Venäjällä on otettu uudelleen entiseen käyttöönsä, samoin kuin Venäjän kansallislippukin (ns. Pietari suuren lippu). Suomen lipun venäläisenä esikuvana on pikemminkin ollut venäläinen pursiseuralippu, joka autonomia ajalla vahvistettiin myös Suomen suuriruhtinaskunnan alueella toimivien pursiseurojen lipuksi ao. seuran tunnuksella lisättynä. Kun itsenäisen Suomen ensimmäinen lippu, punapohjainen leijolippu, tuntui valkoisten voiton jälkeen liian punaiselta, ryhdyttiin suunnittelemaan uutta lippua, jossa kuvioksi haluttiin pohjoimaista yhteenkuuluvuutta edustava risti. Väreiksi valikoitui jo Z. Topeliuksen kansallisvärieiksi ehdottamt sininen ja valkoinen.

    • Sahama, Pythagoran teoreemassa ei ole sitten niin mitään mystiikkaa. Jos noin yksinkertainen matematiikka on sinulle mystistä, en voi auttaa.
      Venäjän rannikkovartiosto kuului toki Venäjän laivastoon.
      Suomenlipun suuunnittelijoihin kuuluneet olivat esoteerikkoja, esim. Topelius oli heprealais- taustainen svedenborgilainen mystikko ja Kallen-Kallela teosofi ja vapaamuurari.
      Valkoinen oli heille viattomuuden ja puhtaden ja sininen 3 perusasteen väri.
      Risti suorakaiteessa kuuluu pyhään geometriaan.
      Geometriaa harrastaneet ovat saattaneet havaita, että jos piirrämme ristin joka muodostuu kuudesta tasasivuisesta yhtä suuresta neliöstä, tulee ristin pystysuoraan
      neljä ja vaakasuoraan kolme neliötä ja ristiin tule kaksitoista kulmaa. Jos olemme nyt piirtäneet tällaisen ristin vaikkapa kartongille ja leikkaamme
      sen siitä irti, niin voimme taivuttaa ristin neliöiden
      rajoja noudattaen kuutioksi.
      Tällaisessa kuutiossa on nyt 6 tasoa, 12 reunalinjaa ja 8 kulmaa. Numeroiden summa on 26, joka on siitä erikoinen luku, että se on sama kuin Herran kuuluisan
      nelikirjaimen JHVH (Jahve, Jehova) hvhy kirjainten
      summa. (5+6+5+10 = 26).
      Myös on tärkeä havaita, että kuution tasojen kulmien määrä on 24, joten kulmien yhteinen asteluku on 24 x90 eli 2160 astetta.

      Pyhässä geometriassa suorakulma edusti neliötä, jota
      sanottiin pallon tavoin täydelliseksi muodoksi ja niin
      suorakulmasta, neliöstä ja kuutiosta tuli täydellistymisen
      symboleja ja yhä tänään kehittynyttä ihmistä
      voidaan sanoa suoraselkäiseksi eli suorakulmaiseksi
      ihmiseksi.

Juha Heinilä
Juha Heinilä
Olen IT-suunnittelija Vantaan Rajakylästä. Kuulun Pyhän Kolminaisuuden luterilaiseen seurakuntaan, joka on Suomen evankelisluterilaisen lähetyshiippakunnan Vantaan seurakunta. Luen mielelläni vanhoja hyviä luterilaisia kirjoja. Käsittelen blogissa kristityn elämää unohtamatta Raamattua ja Tunnustuskirjoja.