Teemu Laajasalo valittiin Helsingin piispaksi kunniakujassa. Hänen etumatkansa kesti kisan loppuuna saakka, vaikka kaventui uhkaavasti lopussa. Kuherruskuukausi tosin jäi lyhyeksi, sillä pian valinnan jälkeen Suomen Kuvalehti julkaisi jutun, jossa se nosti esiin Laajasalon yrityksen ja sen taloudellisen tilanteen. Kävi ilmi että tulevalla piispalla on ja hänen firmallaan on huomattava velkataakka. Yrityksestä ei vaalikampanjan aikana puhutta, mahtoiko monella olla edes tietoa.
Tosin jo kampanjan aikana oli sivupuheita, että Laajasalolla on taipumus oikaista mutkat ja hieman liioitella. Hän esimerkiksi ilmoitti pitämiensä oppituntien määrän niin suureksi (13 500 tuntia), että kukaan opetusalan ammattilainen ei siihen uskonut. Asia tuli sittemmin esiin Suomen Kuvalehdessä. Katso video jossa toimittaja Salla Vuorikoski haastattelee Teemu Laajasaloa aiheesta.
Karsimaattisen Laajasalon imagoon alkoi ilmestyä muitakin naarmuja. Helsingin Sanomat kirjoitti Laajasalosta otsikolla Helsingin tulevan piispan Teemulaajsalon esimiestaidot herättävät huolta – Kriitikot haukkuvat silmänkääntäjäksi, kannattajat ihailevat karismaa.
Alkoi liikkua huhuja, että kirkon tai hiippakunnan johdolta toivottaisiin Laajasalon taloudellisten taustojen tarkempaa perkausta. Hiippakuntavaltuuston puheenjohtaja Johanna Korhonen kertoi Suomen Kuvalehden laajassa Laajasalo-jutussa (otsikolla Kameleontti), että on ehdottanut Laajasalolle erityistilintarkastuksen järjestämistä hänen yrityksessään.
Kirkko ja kaupunki kysyi asiaa tarkemmin Korhoselta, joka vastasi: ”Minusta Teemu Laajasalon yritystoiminnan selvittäminen perinpohjaisesti on sekä hänen oman oikeusturvansa että Helsingin hiippakunnan kokonaisedun kannalta paras tapa toimia. Niin kauan kuin epäilyksiä on olemassa, ne haittaavat tulevan piispan viranhoidon edellytyksiä. Tässä on tullut esiin asioita, joita ei ratkaista olemalla hiljaa.”
Hiippakuntavaltuuston varapuheenjohtaja Wiking Vuori puolestaan sanoo niin ikään Kirkko ja kaupungissa, että erityistilintarkastukselle ei ole tarvetta: ”Laajasalo on kuitenkin avannut yritystoimintaansa nyt paljonkin. On vaikea oikeustieteellisesti koulutettuna nähdä, mikä erityinen arvo erityistilintarkastuksessa olisi Helsingin hiippakunnalle. Yleensä sellainen tehdään, jos taustalla on konkurssi tai vakavia rikosepäilyjä. Mihinkään sellaiseen ei julkisuudessa nyt ole viitattu. Erityistilintarkastus on juridinen instrumentti.”
Spekulantit pohtivat jopa, näinköhän mitään piispanvihkimistä edes tulee. Seurauksena olisivat uudet vaalit. Kriisiviestännän ohjekirjojakin kirkon viestintäpiireissä väitetään kaivetun esiin ihan vain varmuuden vuoksi, mikäli on uskominen Suomen Kuvalehteen, ja miksi ei olisi.
Tulevan esipaimenen uskottavuutta ruoditaan estoitta somessa ja media tekee oman osansa. Huh, huh, kyllä Laajasaloa nyt harjataan julkisuudessa niin että heikkohermoisempaa hirvittää. Syystäkin harjaavat, sanoo kovahermoisempi. Se kuitenkin on varmaa, että tuskin kukaan piispaksi valittu on saanut näin kuoppaisen lähdön.
Olli Seppälä
P.S. Edellä sanotusta kiinnostuneen kannattanee vilkaista Uudesta Suomesta Petri Järveläisen Ajatushautaamo-blogin tuore virnuileva postaus nimeltä Helsingin hiippakunnan ja seurakuntayhtymän toimintakulttuurin muutos.
”Tulevan esipaimenen uskottavuutta ruoditaan estoitta somessa ja media tekee oman osansa. Se kuitenkin on varmaa, että tuskin kukaan piispaksi valittu on saanut näin kuoppaisen lähdön.” Olli
Ruodinta johtuu ehkä siitä, että Laajasalo ei ole Askola. Mutta maailma muuttuu Helsingin hiippakunnassakin, voidaan sanoa.
”Ruodinta johtuu ehkä siitä, että Laajasalo ei ole Askola.”
Laajasaloa harjataan epäselvyyksistä, jotka pitäisi avoimesti selvittää. Askolaa vain siitä, että on nainen ja piispa.
http://m.iltalehti.fi/kotimaa/201709092200382433_u0.shtml
mistä
”Askolan saamissa viesteissä kuvataan muun muassa seksiä ja ulosteita samassa lauseessa, herjataan Askolan ulkonäköä ja mitätöidään hänen teologista pätevyyttään.”
Salme Kaikusalo: ”Mutta maailma muuttuu Helsingin hiippakunnassakin, voidaan sanoa.”
Salme Kaikusalo voi nyt tosiaan nukkua yönsä rauhassa, kun miespiispoilla on värisuora Askolan jäädessä eläkkeelle. Laajasalo palauttaa entiset ajat.
Askolan saamien viestien takana ei voi olla muita kuin uskovaisia, koska ketä muita kiinnostaisi naispapit tai -piispat? Uskonnollinen viha on ylenkatseista ja julmaa. Mistä se kertoo? Mitä paljastaa?
Tapio Tuomaala,
Mistä sinä nyt noin minulle kimpaannuit? Piispan vaihdos ei ole pikku juttu. Sen ohessa voi syntyä monenkinlaista toimintaa. Askola on ollut pidetty piispa.
Tässä tämänpäiväinen uutislinkki aiheeseen:
https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/tuleva-piispa-laajasalo-nikottelee-erityistilintarkastukselle-vastahakoisuus-ei-vahenna-huoltani/?shared=985730-6e82639f-4
Olli on kirjoittanut auki olennaisimman asian, miksi keskustelu Teemu Laajasalon ympärillä tuntuu nyt käyvän mediassa ja somessa jo ylikierroksilla. Eli tähän ilmeisen selvästi tähdätään:
”Spekulantit pohtivat jopa, näinköhän mitään piispanvihkimistä edes tulee. Seurauksena olisivat uudet vaalit.”
Kun keskustelussa heitetään vähän puolihuolimattomasti juridisia termejä, kannattaa ehkä tarkentaa, mitä erityistilintarkastus tarkoittaa. Näin sen määrittelee Aluehallintovirasto, jolta tarkastusta voidaan anoa.
”AVI määrää erityisen tarkastuksen, jos se katsoo tarkastukselle olevan painavia syitä. Painavia syitä erityisen tarkastuksen toimittamiselle ovat yleensä epäilyt yhteisön varojen väärinkäytöstä taikka yhteisön johdon tai joidenkin osakkeenomistajien tai jäsenten saamasta taloudellisesta hyödystä toisten osakkeenomistajien tai jäsenten kustannuksella. Epäiltyjen väärinkäytösten tulee olla sellaisia, joihin erityinen tarkastus voisi tuoda jotain lisäselvitystä esimerkiksi mahdollisen vahingonkorvauskanteen nostamista varten.”
Siis jos ja kun vaaditaan erityistilintarkastusta, tulee olla vahva ja perusteltu epäily varojen väärinkäytöstä ja joidenkin osakkaiden suosimisesta. Siihen ei riitä yleisellä tasolla esitetty mielipide jonkin muun viran hoidon edellytyksistä. Jo se että vaaditaan erityistilintarkastusta yhtiöön, jolla on vain yksi omistaja, asettaa vaatimuksen omaan arvoonsa.
Hannu Kuosmanen, erityistilintarkastus (jota esitän) ja erityinen tarkastus ovat eri asioita. Erityinen tarkastus on aluehallintoviranomaisen määräämä toimenpide. Siitä ei ole kyse. Laajasalon yritysten asiat tulisi selvittää kirkossa oma-aloitteisesti vapaaehtoisella erityistilintarkastuksella, jonka tekee jokin tilintarkastuksen asiantuntijayhteisö, esim. KPMG tai BDO.
Erityinen tarkastus ja erityistilintarkastus ovat toki muodollisesti eri asia sen mukaan, kuka sen toteuttamisen määrää tai sitä pyytää. Itse asia on kuitenkin sama ja AVI:n kautta haetun erillisen tarkastuksen toteuttaa käytännössä useimmiten myös joku KHT tilintarkastustoimisto.
Itse asia ei muutu sen mukaan, mitä kanavaa käyttäen erityistilintarkastus toteutetaan. Sen tekemisen edellytys on, että on olemassa perusteltu epäily siitä, että yhteisön taloutta ei ole hoidettu lakien tai asetusten mukaisesti. Tai että taustalla olisi konkurssi tai rikosepäily.
Laajasalon tapauksessa on syytä kysyä – kuten myös Wiking Vuori jutussa kysyy – onko todella olemassa tai jossain esitetty tällainen perusteltu epäily. Jos ei ole, on erityistilintarkastuksen vaatimiseen sisältyvä syytös varsin kova. Varsinkin kun puhutaan velkajärjestelystä, joka vastaa suuruusluokaltaan pääkaupunkiseudulla normaalin kokoista asuntolainaa.
Tuntuu vähän siltä, että tässä kaihertaa pääasiassa se, että joidenkin mieleistä naista ei virkaan valittu eikä mikään muu syy. Yritetään väkisin virittää jotain skandaalia. Erittäin ikävää toimintaa.
Aluehallintoviraston määritelmää tarkastuksesta lukiessa epäilen, että Laajasalon yritykseen mitään erityistilintarkastusta tehdään. Saas nähdä, kuinka kauan vaalin tulokseen pettyneet jaksavat pettymystään purkaa tällä tavalla.
Aarnio: ”Yritetään väkisin virittää jotain skandaalia.”
Suomen Kuvalehti on Laajasalon bisneksiä tutkinut samalla kammalla kuin poliitikkojen. Ei kirkollinen toimija voi saada erityiskohtelua. Kun tämä juttu on niin kirkkoon kuuluvien kuin ei-kirkollisten pöydällä, niin kirkon ja Laajasalon itsensä kannalta olisi hyvä selvittää asia perin pohjin, kuten Johanna Korhonen esittää. Jos asiat ovat kunnossa, niin ei ole mitään syytä paniikkiin, vaan Laajasalo saa tuhdin imagohyödyn. Ja kirkko.
Laajasalo voisi tulla reilusti esiin ja selvittää, mistä on kysymys. Jos hän piilottelee, niin aina enemmän juttu tulee paisumaan. Olen käsittänyt niin, että Laajasalon haluttomuus vastata median kysymyksiin on pitkittänyt juttua tarpeettomasti. Hän piilottelee. Totta kai silloin herää uusia kysymyksiä.
Laajasalon olisi viipymättä syytä tulla ulos kaapista ja levittää median eteen ne asiakirjat, jotka mediaa kiinnostavat. Ei pitäisi olla vaikeaa, mutta miksi on?
”Laajasalon olisi viipymättä syytä tulla ulos kaapista ja levittää median eteen ne asiakirjat, jotka mediaa kiinnostavat.”
No ei kai nyt ihan noinkaan mene oikeusvaltiossa. Eihän media ole mikään tuomari selvittämään/tuomitsemaan kenenkään talousasioita. Media voi esittää arvioita ja syytöksiä, mutta jokainen on syytön kunnes toisin todistetaan.
Salme: ”Eihän media ole mikään tuomari selvittämään/tuomitsemaan kenenkään talousasioita.”
Ei tietenkään ole. Media on vallan vahtikoira ja siksipä Laajasalo voisikin esittää medialle asiat ja asiakirjat ellei niissä mitään vilunkipeliä ole. Silloin ei tuomareita tarvitakaan.
Kuten Tapio sanoi, mitä enemmän piilottelee, sitä enemmin se herättää kysymyksiä, että entäpä jo sittenkin vilunkia pelataan.
Niin tai näin. Voihan olla, että Laajasalo kokee, että media on raateleva vallan vahtikoira, joka yrittää pakottaa häntä tekemään tahtonsa mukaan. Eiköhän asia selvinne ihan hyvässä järjestyksessä ja tilintarkastuskin pidetään jos tarpeelliseksi nähdään. Media ei sitä voi määrätä tehtäväksi.
Petri Järveläisen aiheeseen liittyvä blogi kannattaa muuten lukea!
” Lisäksi he kertoivat aivan asiaa, että Suomen evankelis-luterilainen kirkko on maailman suurin miesten johtama naisjärjestö.”
Laittamattomasti oivallettu.
Kyllä Roomalaiskatolinen kirkko on vielä suurempi. Mutta jossain uutisessa hiljattain sanottiinkin että Suomen ev. lut. kirkko on luterilaisista kirkoista lähimpänä/ läheisimmissä suhteissa Vatikaaniin
Tätä blogikirjoitusta on kommentoitu myös FB:n puolella ja muistutettu, että Laajasalon firman velka on verrattavissa asuntolainaan pääkaupunkiseudulla. Velkaa on paljon, mutta ei sen enempää kuin monilla perheillä.
Lisäksi on muistutettu yrittämiseen littyvistä riskeistä ja yrityselämän lainalaisuusksista, joita kirkollisessa elämänpiirissä ei tunnuta tajuttavan lainkaan.
Olisiko Laajasalon yrityskuvioiden rinnastaminen tavanomaisen suomalaisen asuntolainaan esimerkki siitä, että kirkollisessa elämänpiirissä ei ymmärretä yrityselämän lainalaisuuksia?
Erityistilintarkastusta ei tavata tehdä feminiinisen loukkaantumisen tähden.
Jos Laajasaloa tarkasteltaisiinkin vain asiallisin perustein koskien hänen yritystoimintaansa, niin kaikki olisi niinkuin pitää. Mutta tässä on todellakin kyse jahdista jossa hänen persoonallisuutensa pannaan kyseenalaiseksi.
Kun jotakin jahdataan, niin käytetään myös mahdottomia argumentteja niinkuin sitä että Laajasalon väitöskirjan tekemiseen meni yli kaksi vuotta. Kuinka monen väitöskirjan tekemiseen menee vain kaksi vuotta? Kun asialliset argumentit ovat heikkoja niin ruvetaan tehtailemaan sellaisa.
Toisaalta on hyvä että kaikki kyseenalaiset asiat tulevat esiin nyt. Jos Laajasalo selviää tästä kiirastulesta, niin hän on todellakin osoittautunut päteväksi korkean viran haltijaksi. Ylhäällä tulee ja nykyaikana vihapostit ovat itsestään selviä horjuttamisyrityksiä korkella olevia kohtaan. On hyvä harjoitella sellaisessa ilmapiirissä elämistä jo työelämän alemmilla portailla. Vihaposti eivät tule loppumaan kaikista valituksista huolimatta.
Hirn: “Jos Laajasaloa tarkasteltaisiinkin vain asiallisin perustein koskien hänen yritystoimintaansa, niin kaikki olisi niinkuin pitää.”
Laajasaloa harjataan täältä puhtaaksi 🙂
Mielestäni pihvi on kysymyksessä, miksi Laajasalo ei ole hankkinut sivutoimilupaa? Tohtorin on pakko tietää, että kunnissa, valtiolla ja kirkossa viranomaisen pitää hankkia sivutoimilupa, jos pyörittää leipätyönsä ohessa omia bisneksiä. Näin osittain siksi, että kun tiedetään viranomaisen sivutoimista, niin voidaan ainakin teoriassa valvoa, käyttääkö hän työaikaansa omien bisnestensä hoitamiseen vai sen työn, josta hänelle viranomaisena maksetaan palkkaa.
Jos tohtori ei hae sivutoimilupaa, niin se tarkoittaa vain yhtä asiaa. Hän ei halua kenenkään tietävän sivutoimestaan. Kiitos Suomen Kuvalehden, tiedämme, että Laajasalo on pimittänyt sivutoimensa. Tästä seuraa tärkeä kysymys: miksi Laajasalo ei ole toiminut niin kuin laki vaatii? Onko hänellä jotain salattavaa. Ei salattavan tarvitse liittyä rahaan.
Miksi hän ei avannut ennen piispanvaaleja taustojaan rehellisesti äänestäjille? Johtuuko sivutoimiluvan puuttuminen halusta salata niin menneisyys kuin nykysyisyys, valon arkuudesta? Jos kyse on tarkoituksellisesta harhauttamisesta, mihin sivutoimiluvan puuttuminen näyttäisi viittaavan, se on pahempi asia kuin taloudelliset kuprut, joita teemme kaikki, kuten Hirn toteaa.
Piispa ei ole sama asia kuin poliittinen vaikuttaja.. Piispalta vaaditaan ennen kaikkea nuhteettomuutta, jotta hän voi olla esikuva poliitikoille ja muille “häpeällisen voiton pyytäjille”.
Kun pitää löytää syyllnen Laajasalon epäselvyyksille, niin hokkus pokkus, tapahtuu kirkollinen ihme. Naisista tehdään syyllisiä. Laajasalon piispuus tarvitsee uhrin, jotta hän tulisi sovitetuksi kirkollisten silmissä. Mikä sen paremmin sopii uhriksi kuin naiset, kirkon perinteitä kunnioittaen.
Tapio, kyllähän Laajasalolla on sivutoimilupa. Tuomiokapitulin myöntämä ja seurakuntaneuvoston puoltama. Jotkut ovat kuitenkin olleet sitä mieltä, että sivutoimiluvassa olisi pitänyt erikseen ja erityisesti mainita, että esim. luentopalkkioita – joihin siis sivutoimilupa mm. on myönnetty – laskutetaan Laajasalon yrityksen kautta. Mikään statuutti ei tällaista taida kuitenkaan vaati ja sivutoimiluvassa on kysymys siitä, että työnantaja antaa työntekijälle oikeuden tehdä muuta kuin varsinaista ansiotyötään ja käyttää siihen tietyn tuntimäärän viikossa. Minun mielestäni sillä, laskutetaanko näistä sivutöistä saatavat palkkiot suoraan vai yrityksen kautta, ei ole mitään merkitystä varsinaisen sivutoimiluvan myöntämiselle. Siinähän on kyse ennenkaikkea ajankäytöstä ja joissain tapauksissa työnantajan kanssa mahdollisesti kilpailevan toiminnan kontrolloimisesta.
Yritys- ja muuta elinkeinotoimintaa varten tulee hakea sivutoimilupa.