Uusi elämä aukeaa jumalanpalveluksen yhteydessä. Kuva 8.7.2006 Kamerunista.
Sunnuntai 14.10.2018
21. sunnuntai helluntaista
Jeesuksen lähettiläät
Evankeliumi: Joh. 13:16-20
Suurin voima
Suurin voima maailmassa on suurempi kuin maailma. Jumala on luonut maailman. Hän myös ylläpitää sitä joka hetki, joka sekunti. Siksi hänen voimansa on ääretön kaiken sen rinnalla, mitä voimaksi nimetään. Jumalan voima ei ole epämääräinen luonnonilmiö, yksi tapahtuma muiden joukossa, vaan Hän on persoonallinen, toimiva, rakastava, huolehtiva, maailman olemassaoloon vaikuttava, kaikessa, kokonaan ja täydellisesti.
Suuressa rakkaudessaan hän huolehtii meistä ja elää kanssamme kaikessa, missä elämmme, olemme ja vaikutammekaan. Hyvyydessään hän on ottanut meihin yhteyttä, tullut luoksemme. Jeesus Kristus on ottanut ihmisyyden ja siksi Jumala on meidän kanssamme. Tämä rakkauden teko ei ole vain kerran menneisyydessä tapahtunut, vaan toimii yhä keskellämme. Jumala ja hänen voimansa vaikuttaa keskellämme Kristuksen ruumiina, kirkkona. Niin kuin Taivaan Isä on lähettänyt Poikansa maailmaan meitä pelastamaan, niin Poika, Jeesus, on lähettänyt omansa, opetuslapsensa, apostolinsa viemään sanomaa eteenpäin. Yhä edelleen apostolien sanoma menee eteenpäin Jumalan kansan, kirkon, julistuksessa. Yhä edelleen Vapahtajamme elää keskellämme. Hänellä on kaikki valta taivaassa ja maan päällä.
Kasteen lahja – Rakkauden voima
Evankeliumimme edellä Jeesus pesee opetuslastensa jalat. Hän joka on Herra ja Opettaja ottaa orjan aseman. Tapaus kuvaa syvintä rakkautta. Jumalan hyvyys rikkoo käskijän ikeen ja sortajan kahleet. Rakkauden teot kutsuvat Jeesuksen seuraajia rakkauteen ja toinen toisensa pelvelemiseen.
Johanneksen evankeliumissa vesi viittaa kasteeseen. Jumala puhdistaa meidät pyhällä vedellä, perustavalla aineella, jonka Jumalan sana pyhittää voimalliseksi armon välineeksi. Näin kasteen voima tulee koko aineellisen olemuksemme ytimeen. Koko elämämme puhdistuu. Meidät liitetään taivaallisen rakkauden yhteyteen, Jumalan hellään hoitoon. Näin kasteen lahja on suurempi ja voimallisempi kuin taivas ja maa. Kasteen lahjana Jumalan ikirakkaus tulee meidän osaksemme.
Kaste on pelastukselle välttämätön. Jeesus sanoo Pietarille että ellei hän tätä pese, niin tällä ei ole osallisuutta Jumalan valtakunnassa.
Rakkauden torjuminen on pahan hengen työtä
Juutalaisessa elämässä pöytäyhteys on ollut hyvin tärkeää. Jo Vanhassa testamentissa ruokailu samassa pöydässä oli yhteiseen kansaan kuuluvumisen, rakkauden ja yhteyden merkki. Yhteistä leipää syömällä ilmoitettiin, että rauha vallitsee ihmisten kesken, ollaan samaan väkeen kuuluvian. Se joka söi yhdessä toisen kanssa ei voinut eikä saanut tehdä pahaa ruokaseurueensa jäsenille. Tämän periaatteen rikkominen oli järkytys koko olemassaolon syvimpiä juuria myöten.
Viimeisellä yhteisellä aterialla Jeesus antoi leipäpalan Juudas Iskariotille. Tämä on mitä suurimman rakkauden ja liittouskollisuuden merkki, pyhän yhteenkuulumisen vakuutus. Tällä merkillä Jeesus viimeisen kerran vetosi Juudas Iskariotin sydämeen. Jeesushan tiesi mitä Juudas oli mielessään miettinyt Jeesuksen pään menoksi.
Juudas oli kuitenkin paaduttanut sydämensä. Paha henki oli ottanut hänet valtaansa. Niinpä tuon äärettömän pöytäyhteyden sisältämän rakkauden osoituksen nautittuaan Juudas lähti ulos toteuttamaan pahaa tekoaan Vapahtajamme kavaltamiseksi. Getsemanen puutarhassa myöhemmin annettu suudelma, rakkauden merkin väärinkäyttö, oli sitten vain seurausta tämän ateriayhteyden sisältämän syvimmän rakkauden osoituksen torjunnasta. Juudaksen suudelma oli luopumuksen hedelmän putoaminen sen jälkeen, kun yhteys Elämän puuhun oli katkennut.
Usko tulee kuulemisesta
Usko tulee kuulemisestä, sanoo Paavali. Hän ei tässä keksi omiaan, vaan seuraa Herramme opetusta. Jeesus sanoo, että joka kuulee seurakunnan opetusta, se kuulee Jeesusta, ja joka kuulee Jeesusta, Jumalan Poikaa, se kuulee Taivaan Isää.
Kirkko on lähetys, Jumalan työ maailmassa. Jumala elää kansansa kanssa. Hän ei ole jättänyt meitä milloinkaan yksin. Rakkaudessaan hän vetää meitä alati yhteyteensä ja osoittaa meille hyvyyttään kaikkina päivinä, jokaisena elämämme hetkenä. Jumalan palveleva rakkaus pitää meistä huolta ja kantaa meitä eteenpäin koko elämämme ajan.
Suurimman rakkauden tekonsa Vapahtajamme teki Golgatan ristillä. Siinä hän toi meille elämän ja autuuden. Ristillä Jeesuksen työ kirkastui. Sovintotyö sai täyttymyksensä. Taivas ja maa yhdistyivät. Jumalan ja ihmisen välille solmittiin ikuinen pelastuksen liitto.
Tämän liiton ääretön lahja on meille annettu pyhässä kasteessa ja tämän lahjan sisältämää rakkautta meille ojennetaan Herran pyhässä ateriassa, Herran pöydässä, Pyhän ehtoollisen nauttimisessa. Jumalan sanan saarnassa saamme kuulla Jumalan puhetta ja seurakunnan keskellä elävä ja vaikuttava Vapahtajamme rohkaisee meitä jokapäiväisen elämän keskelle: palvelemaan toinen toistamme ja koko ympärillämme olevaa yhteiskuntaamme.
Evankeliumin lahja kuuluu kaikille, sekä niille, jotka ovat lähellämme täällä kotikulmillamme, että niille, jotka ovat kaukana, aina maan ääriin asti. Olkaamme siis avoimia ja rohkeita, katse kiinnitettynä tulevaisuutta kohti, aina sitä päivää kohti, jolloin Kristus saapuu kirkkaudessaan meitä noutamaan ikikotiin Taivaan ihanuuteen.
Sunnuntain aihetta esittelään ja tekstit on julkaistu osoitteessa
http://notes.evl.fi/Evkirja.nsf/keFI?OpenPage&dindex=20181014
Matias Roto kuinkas luet seuraavan Jeesuksen Sanan:
1 ”Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi;
2 sillä millä tuomiolla te tuomitsette, sillä teidät tuomitaan; ja millä mitalla te mittaatte, sillä teille mitataan.
3 Kuinka näet rikan, joka on veljesi silmässä, mutta et huomaa malkaa omassa silmässäsi?
4 Taikka kuinka saatat sanoa veljellesi: ’Annas, minä otan rikan silmästäsi’, ja katso, malka on omassa silmässäsi?
5 Sinä ulkokullattu, ota ensin malka omasta silmästäsi, ja sitten sinä näet ottaa rikan veljesi silmästä.(Matt.7)
Siis kun lukee edes vähänkin historiaa niin mitä on se lähetystyö mitä ns suuret kirkot ovat harjoittaneet ja kuinka maiden, joiden kansalaisista 100% on näiden kirkon jäseniä, elämä on ollut evankeliumin rakkauden mukaista? Vertaa vaikka suomen historiaa joka sisältää mm sisällissodan, tätäkö on evankeliumin julistuksen hedelmä kun kaikki ovat kastetut ja saman kirkon jäseniä?
Ari
Aluksi otat esille hyvin tärkeän Jeesuksen sanan siitä ettei pidä tuomita ketään.
Sitten kuitenkin luen tekstisi lopusta sellaista minkä koen kirkkomme elämäntavan tuomitsemisesksi.
Mikä siis on sanomasi: sekä että ei pidä tuomita vai sekö että pitäisi esiintyä tuon kansamme vaikean ajan tuomarina?
Kysyn siis, kumpi henki mielessäsi liikkuu: Anteeksiantavan eikä tuomiota julistavan asenteen henki vaiko syyttelevän ja tuomitsevan ajattelutavan henki?
Matias Roto, onko ”syyttelyä ja tuomitsemista” KUN sanon että SINUN tulee NÄHDÄ historiasta mitä hedelmää on Sinun julistamasi ”evankeliumi” tuottanut, siis sen kirkon oppi jota tuot esille?
Jeesus Sanoi fariseuksille etteivät he ”näe” kuinka heidän isät olivat tappaneet profeetat joiden hautoja nämä koristelivat, siisheidän isät eivät olleet kääntyneet parannukseen profeettojen sanojen mukaan vaan olivat tappaneet nämä, siis fariseukset olivat perineet uskonsa isiltään.
24 Te sokeat taluttajat, jotka siivilöitte hyttysen, mutta nielette kamelin!
25 Voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, te ulkokullatut, kun te puhdistatte maljan ja vadin ulkopuolen, mutta sisältä ne ovat täynnä ryöstöä ja hillittömyyttä!
26 Sinä sokea fariseus, puhdista ensin maljan sisus, että sen ulkopuolikin tulisi puhtaaksi!
27 Voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, te ulkokullatut, kun te olette valkeiksi kalkittujen hautojen kaltaisia: ulkoa ne kyllä näyttävät kauniilta, mutta ovat sisältä täynnä kuolleitten luita ja kaikkea saastaa!
28 Samoin tekin ulkoa kyllä näytätte ihmisten silmissä hurskailta, mutta sisältä te olette täynnä ulkokultaisuutta ja laittomuutta.
29 Voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, te ulkokullatut, kun te rakennatte profeettain hautoja ja kaunistatte vanhurskasten hautakammioita,
30 ja sanotte: ’Jos me olisimme eläneet isäimme päivinä, emme olisi olleet osallisia heidän kanssaan profeettain vereen’!
31 Niin te siis todistatte itsestänne, että olette niiden lapsia, jotka tappoivat profeetat.
32 Täyttäkää siis te isäinne mitta(Matt.23)
Ari
Se mitä tekstistäsi luen on, ettet ota huomioon ihmiskunnan syntiinlankeemusta. Jos otat huomioon tuon että Aadamista peräisin oleva ”vanha ihminen” asuu meissä aina kuolemaamme saakka, niin silloin myös huomaat sen miten kaikkina aikoina ja kaikissa kansoissa esiintyy jatkuvasti tuosta langenneen ihmisen perintönä olevasta lankeemuksesta seuraavia tuhoisia tekoja. Perisynnistä kasvaa ulos syntisiä tekoja.
Suosittelen että otat tosissasi sen mitä apostoli Paavali sanaa ihmiskunnasta ja sen tilasta. Joten lueppa oikein huolella ja mielellään moneen kertaan sanat ”kaikki” seuraavista Roomalaiskirjeen jakeista. Silloin näet totuuden meistä ihmisistä, kaikista ihmisistä, myös sinusta ja minusta, koska mekin kuulumme tuohon joukooon ” _ k a i k k i _ ”.
Roomalaiskirje:
2:12 Sillä kaikki, jotka ilman lakia ovat syntiä tehneet, ne myös ilman lakia hukkuvat, ja kaikki, jotka lain alaisina ovat syntiä tehneet, ne lain mukaan tuomitaan;
3:9 Miten siis on? Olemmeko me parempia? Emme suinkaan. Mehän olemme edellä osoittaneet, että kaikki, niin hyvin juutalaiset kuin kreikkalaiset, ovat synnin alla,
3:12 kaikki ovat poikenneet pois, kaikki tyynni kelvottomiksi käyneet; ei ole ketään, joka tekee sitä, mikä hyvä on, ei yhden yhtäkään.
3:22 se Jumalan vanhurskaus, joka uskon kautta Jeesukseen Kristukseen tulee kaikkiin ja kaikille, jotka uskovat; sillä ei ole yhtään erotusta.
3:23 Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla
3:24 ja saavat lahjaksi vanhurskauden hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa,
Joten Ari hyvä
Toivon että huomaat että pelastuksemme ei alkuunkaan ole meidän itsemme varassa vaan ainoastaan Jumalan armossa joka on meille annettu Jeesuksessa Kristuksessa.
Matias Roto toteat:””
Joten Ari hyvä
Toivon että huomaat että pelastuksemme ei alkuunkaan ole meidän itsemme varassa vaan ainoastaan Jumalan armossa joka on meille annettu Jeesuksessa Kristuksessa.””
Ensinnäkin minua ei ”saa” sanoa hyväksi, kieltäähän Jeesus niin sanomasta itsellekkään, sillä Jumala on ainoastaan hyvä.
Toiseksi luet Raamattua täydellisesti valikoiden omaa sokeaa lukutapaasi käyttäen.
Otat paavalilta kohdat jotka sopivat omaan uskoosi mutta et osaa lukea pidemmälle Paavalin tekstiä jossa selkeääkin selkeämmin sanotaan että kun ihminen tulee uskoon niin hän vapautuu synnistä.
1 Mitä siis sanomme? Onko meidän pysyttävä synnissä, että armo suureksi tulisi?
2 Pois se! Me, jotka olemme kuolleet pois synnistä, kuinka me vielä eläisimme siinä?
3 Vai ettekö tiedä, että me kaikki, jotka olemme kastetut Kristukseen Jeesukseen, olemme hänen kuolemaansa kastetut?
4 Niin olemme siis yhdessä hänen kanssaan haudatut kasteen kautta kuolemaan, että niinkuin Kristus herätettiin kuolleista Isän kirkkauden kautta, samoin pitää meidänkin uudessa elämässä vaeltaman.
5 Sillä jos me olemme hänen kanssaan yhteenkasvaneita yhtäläisessä kuolemassa, niin olemme samoin myös yhtäläisessä ylösnousemuksessa,
6 kun tiedämme sen, että meidän vanha ihmisemme on hänen kanssaan ristiinnaulittu, että synnin ruumis kukistettaisiin, niin ettemme enää syntiä palvelisi;
7 sillä joka on kuollut, se on vanhurskautunut pois synnistä.
8 Mutta jos olemme kuolleet Kristuksen kanssa, niin me uskomme saavamme myös elää hänen kanssaan,
9 tietäen, että Kristus, sittenkuin hänet kuolleista herätettiin, ei enää kuole: kuolema ei enää häntä vallitse.
10 Sillä minkä hän kuoli, sen hän kerta kaikkiaan kuoli pois synnistä; mutta minkä hän elää, sen hän elää Jumalalle.
11 Niin tekin pitäkää itsenne synnille kuolleina, mutta Jumalalle elävinä Kristuksessa Jeesuksessa.
12 Älköön siis synti hallitko teidän kuolevaisessa ruumiissanne, niin että olette kuuliaiset sen himoille,
13 Älkääkä antako jäseniänne vääryyden aseiksi synnille, vaan antakaa itsenne, kuolleista eläviksi tulleina, Jumalalle, ja jäsenenne vanhurskauden aseiksi Jumalalle.
14 Sillä synnin ei pidä teitä vallitseman, koska ette ole lain alla, vaan armon alla.
15 Kuinka siis on? Saammeko tehdä syntiä, koska emme ole lain alla, vaan armon alla? Pois se!
16 Ettekö tiedä, että kenen palvelijoiksi, ketä tottelemaan, te antaudutte, sen palvelijoita te olette, jota te tottelette, joko synnin palvelijoita, kuolemaksi, tahi kuuliaisuuden, vanhurskaudeksi?
17 Mutta kiitos Jumalalle, että te, jotka ennen olitte synnin palvelijoita, nyt olette tulleet sydämestänne kuuliaisiksi sille opin muodolle, jonka johtoon te olette annetut,
18 ja että te synnistä vapautettuina olette tulleet vanhurskauden palvelijoiksi!
19 Minä puhun ihmisten tavalla teidän lihanne heikkouden tähden. Sillä niinkuin te ennen annoitte jäsenenne saastaisuuden ja laittomuuden palvelijoiksi laittomuuteen, niin antakaa nyt jäsenenne vanhurskauden palvelijoiksi pyhitykseen.
20 Sillä kun olitte synnin palvelijoita, niin te olitte vapaat vanhurskaudesta.
21 Minkä hedelmän te siitä silloin saitte? Sen, jota te nyt häpeätte. Sillä sen loppu on kuolema.
22 Mutta nyt, kun olette synnistä vapautetut ja Jumalan palvelijoiksi tulleet, on teidän hedelmänne pyhitys, ja sen loppu on iankaikkinen elämä.
23 Sillä synnin palkka on kuolema, mutta Jumalan armolahja on iankaikkinen elämä Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.(Room.6)
Ari
Sanonta ”Ari hyvä” on suomalaiseen kohteliaaseen kirjoitustyyliin kuuluva puhuttelu, ei joku erityinen sinulle suotu laatumääre johonkin huomattavasti ylempään luokkaan.
Toista oli Jeesuksen tarttuessa samantapaiseen ilmaukseen. Silloin kyseessä ei ollut mitään sen vähempää, kuin ottaa esille että Jeesus on Jumala, koska vain Jumala on hyvä sanan täydessä merkityksessään.
Sitten keskustelumme asiaan.
Roomalaiskirjeen kuudes luku puhuu siitä että meidän syntimme on naulittu ristille pyhän kasteen kautta. Siksi meidät on vapautettu synnin orjuudesta. Kasteen välityskellä olemme saaneet uuden elämän. Meistä on tullut Jumalan jälkeläisiä, Jumalan lapsia.
Huomaa ettei tuota uutta elämää anneta minkään oman touhun perusteella vaan yksistään Jumalan omana tekona. Tuo uusi elämä on ristin työn antamaa anteeksiannon varassa elettyä puhdistettua elämää, mutta kuten jo kolmannessa luvussa todettiin niin se ei ole omaa synnittömyyttä vaan Kristuksen ristin antamaa alati jatkuvaa syntien anteeksi antoa.
Se ettei kyseessä suinkaan ole meidän omaa synnittömyyttämme tulee selkeästi näkyviin seitsemännessä luvussa missä Pyhä Paavali toteaa että synti yhä edelleen asuu hänessä, vaikka jo kuudennessa luvussa onkin kerrottu syntien anteeksiannosta pyhän kasteen välityksellä saadusta Vapahtajamme sovintotyöhön yhdistämisestä.
Näin vanhurskautemme on armosta saatua vanhurskautta yksin Kristuksen tähden yksistään uskon varassa eikä suinkaan meidän omassa voimassamme tai omien tekojemme välityksellä.
Matias Roto edelleenkään et lue ollenkaan sitä mitä Paavali sanoo vaan oman sokean lukutaitosi kautta otat häneltä sen mitä haluat ”lukea”, siis 7. luku puhuu lihallisesta elämästä ilman Jumalan henkeä eli mielellä juutalaiset palvelee Jumalaa mutta tämä tapahtuu lihassa.
Vielä palaan kuudenteen lukuun eli ohitat sieltä selkeästi sen kuinka Paavali puhuu ihmisistä jotka olivat syntiä tehneet, siis ITSE tehneet ja olleet synnin palvelijoita. Tätä et voi yhdistää MILLÄÄN lapsikasteeseen, et sitten millään eli se kaste josta Paavali tässä puhuu ei voi olla sama kuin luterilaisten kaste.
Ari
Miksi jankutat. Sellainen ei ole hyvää käytöstä. Ei myöskään ole kohteliasta väittää keskustelukumppaniaan ”sokeaksi”. Tämänlainen loanheitto ainoastaan vie pohjan pois väitteiltäsi, että muka ”parannuksen tehnyt” ihminen voisi elää synnitttömänä, koska juuri tuossa sanankäytössä tulee ilmi herjanheiton synti.
Mutta sitten itse asiaan.
1) Roomalaiskirjeen luvusta seitsemän
Luvussa seitsemän puhuu Pyhä Paavali. Hän sanoo itsestään, että synti _ a s u u _ hänessä, siis nykyajassa. Hän _ e i _ sano, että asui, hän siis ei puhu menneessä ajassa vaan nykyajassa.
Room. 7.
7:17 Niin en nyt enää tee sitä minä, vaan synti, joka minussa asuu.
7:20 Jos minä siis teen sitä, mitä en tahdo, niin sen tekijä en enää ole minä, vaan synti, joka minussa asuu.
Otetaanpa tuon jakeen 20 verbin _ t e e n _ alkukielinen sana ja sen verbimuoto niin näet että kyseessä on preesens myös alkukielellä eikä suinkaan väitteesi vaatima mennyttä aikaa ilmaiseva verbimuoto.
ποιῶ,
poiō
verbistä ”tehdä”: preesens, indikatiivi, aktiivi, ensimmäinen persoona.
Näin siis Pyhä Paavali, suuri pakanain apostoli kertoo omasta syntisyydestään nykymuodossa eli juuri kirjoittamisen hetkisenä todellisuutena eikä vain jostakin menneen ajan tapahtumana joskus aikaisemmassa elämässään.
On vakava väite, että väität Pyhän Paavalin elävän ”ilman Jumalan henkeä”. Tällainen Paavalin uskon halventaminen on todella valtavaa pilkkaa.
2) Puheesi kristikunnan pyhää kastetta vastaan on mitä suurinta Jumalan pilkkaa. Kun puhut luterilaisesta kasteesta, niin tiedä että silloin puhut yhteisen kristikunnan kasteesta, apostolisesta kasteesta, Jeesuksen kasteesta, kasteesta Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.
Herjaat sitä kastetta vastaana, mistä Apostoli Paavali sanoo Roomalaiskirjeen kuudennessa luvussa että juuti tämän kasteen välityksellä meidät on liitetty Kristuksen sovitustyöhön Golgatan ristillä. Kun näin jumalattomasti toimit niin samlla lankeaa pilkkasi myös ristin työtä vastaan, koska pyhä kristillinen kaste on tuonut Vapahtajamme sovitustyön meidän omaksemme, niin että me olemme yhdistyneet Jeesuksen pelastavaan ristintyöhön.
Pietarin kirjeessä sanotaan täysin selkeästi että kaste pelastaa. 1. Piet. 3:21.
Otetaanpa tuostakin alkukielinen ilmaus jotta ymmärrät pelastaa -sanan olevan preesens, indikatiivi ja aktiivi. Kaste siis tekee työn. Kaste toimii. Kaste vaikuttaa. Pelastumisen subjekti on kaste ja verbi on
σῴζει
sōzei
joka on muodoltaan verbi, preesens, indikatiivi, aktiivi, yksikön kolmas persoona.
Kastee pelastaa ja preesens sanoo, että kaste siis ottaa meidät pelastuksen yhteyteen juuri sinä hetkenä kun kaste toimitetaan ei ennen sitä eikä sen jälkeen. Samainen preesens myös kertoo että juuri nykyhetkessäkin meidän pelastuksemme on ajankohtainen juuri nyt. Kasteen vaikutus ei ole menneen ajan juttu vaan kaste on juuri nyt voimallinen pelastuksen todellisuuden tae. Juuri nyt preesensissä, ei vain menneessä eikä vain tulevaisuudessa vaan juuri nyt täyttä totta, pelastuksen reaalista läsnäoloa nykyhetkessä.
Aamen! Kiitos Matias
Ismo
Kiitos puheenvuorostasi
Synnin ja kuoleman laki on hallinnut Kristukseen asti, nyt me, jotka uskossa vaellamme, emme enää ole syyttäjän alaisia, koska elämämme on kätkettynä Kristukseen. Olemme kuolleet synnille, sen Vapauden kautta, joka tulee uskosta Kristukseen.
Olemmeko siis ihmisiä, jotka eivät enää himoitse tai erehdy ja kompuroi vaelluksella? Emme tietenkään, vaan nyt me vihaamme sitä, mitä ennen rakastimme. Ei Pyhä Henki ole mitään tahdon ponnistelua, vaan iloa ja Rauhaa Kristuksessa. Kun sanotaan vanhurskas on elävä uskosta, niin samoin oli Nooan laita, sillä ei Jumala pelastanut Nooa sen tähden, että olisi ollut ihmisenä synnitön, vaan sen tähden, että Hän uskoi Jumalan ilmoituksen.
On väärin kuvitella ihmisen voivan elää synnittömästi ja saavan sen tähden Jumalan mielisuosion. Näin ajatellen ihminen on kuvitelut nielleensä Pyhän Hengen karvoineen päivineen ja muuttanut sen oman tahtonsa keppihevoseksi.
Pyhä Henki paljastaa ensimmäisenä ihmisen synnin. Jos joku ajattelee, että Pyhä Henki antaa ihmiselle voiman elää synnitöntä elämää, niin ihminen on kovin eksyksissä, sillä todellisuudessa Pyhä Henki kääntää ihmisen katseen Kristuksen Armo työhön ja siihen Sanan lohdutukseen, jonka vain Jumala voi ihmiselle Lahjoittaa. Jumala vanhurskauttaa jumalattoman uskosta Kristukseen. (Room.4:5)
Uskon kautta ihminen on vanhurskas ilman lain tekoja, sillä Rakkaus Jumalaan on, että pidämme Hänen käskynsä, ja Hänen käskynsä on, että me uskomme Häneen, jonka on meille Lähettänyt. (1.Joh.3.23-24)
Näin on siis Kristus tullut ihmiselle Jumalan vanhurskaudeksi ja Vapaudeksi, että saisimme iankaikkisen elämän Hänen kauttaan. Kuoleman ja synnin laki ei enää sido meitä, tekojen lakiin, vaan Jumalan Rakkaus, vaikuttaa meissä kaikki hyvät työt.
Itse me toimimme häntä vastaan sanoin ja teoin, mutta Jumala ei katso enää meidän vääryyteen, vaan lukee meidät Kristuksen tähden lapsikseen, kun luotamme (uskomme) Kristuksen kautta Jumalaan. Hän on Itse meidän Vanhurskaus, kun uskomme. Omassa lihassamme olemme kuitenkin kuolleita, mutta kuitenkin Elävät Kristuksessa. Kuka tämän oikein ymmärtää? Nähtävästi vain Jumala voi kääntää ihmisen Vanhurskaaseen mielenlaatuun, ihmiselle se on mahdotonta ja kuitenkin Kristus on koko maailman synnin sovitus.
”Uskon kautta rakensi Nooa, saatuaan ilmoituksen siitä, mikä ei vielä näkynyt, pyhässä pelossa arkin perhekuntansa pelastukseksi; ja uskonsa kautta hän tuomitsi maailman, ja hänestä tuli sen vanhurskauden perillinen, joka uskosta tulee.” Hebr.11:7
Kuka pilkkaa Pyhää Henkeä, eikö se joka väittää ettei Pyhä Henki voisi varjella kaikesta pahasta, siis ettei Hänen johdatuksessaan vaeltava voisi voittaa kaikki synnit?
Ari
Yllä jo kerroin miten Paavali kertoo olevansa syntinen, jopa niin paljon, että hän sanoo synnin asuvan hänessä.
Pyhä Paavali, jota Pyhä Henki käytti valtavasti Jumalan valtakunnan evankeliumin julistamiseen, kertoo itsestään että hän on suuri syntinen, jopa kaikista syntisistä suurin.
1.Timoteuksen kirje:
1:15 Varma on se sana ja kaikin puolin vastaanottamisen arvoinen, että Kristus Jeesus on tullut maailmaan syntisiä pelastamaan, joista minä olen suurin.
Niinpä sellaisen Herran tien vasta-alkajan, joka ei vielä osaa edes Herran tien aakkosia on turha väittää, että ihminen muka voisi tämän elämän aikana vapautua syntisestä olemuksestaan, jonka hän on saanut jo ensimmäisen ihmisen perintönä Aadamin jälkeläisenä.
On vain todettava se mitä alkukirkon suuri Pyhimys apostoli Paavali sanoo itsestään oman arvion mukaan: syntisistä suurin.
Miksi Ari tappelet Herran pyhää sanaa vastaan, kun ymmärtämättömyyttäsi väität sellaista mikä on Jumalan sanan kanssa ristiriidassa.
Roomalaiskirjeessä todetaan myös että koko ihmiskunta kaikkineen on synnin alla Aadamin jälkeläisinä. Tästä Aadamin synnistä seuraa että myös me olemme esi-isämme kaltaisia, suuria syntisiä myös silloin kun pyhän kasteen kautta olemme saaneet elämäämme uuden ihmiskunnan alun eli uuden ihmisen eli Jeesuksen Kristuksen antaman perinnön varassa elämisen Jumalan lapsina. Vasta taivaassa pääsemme vapaaksi tämän maailman turmeluksesta ja elämme ikuisessa autuudessa Jumalan kirkkaudessa.
Roomalaiskirje
5:12 Sentähden, niinkuin yhden ihmisen kautta synti tuli maailmaan, ja synnin kautta kuolema, niin kuolema on tullut kaikkien ihmisten osaksi, koska kaikki ovat syntiä tehneet –
Ari Pasanen.
Ajattelepa kannattaaji käydä keskustelua ihmisten kanssa, jotka uskovat Aatamiin ensinmäisenä ihmisenä, Johanneksen evankeliuminn, Paavalin tavallisen ihmisen kirjoituksiin.
Jeesuksesn toiminnasta on kirjoitettu 20 evankeliumia ja sieltä löytyy totuus kun ne osataan oikein ymmärtää.
Reino Suni :”Jeesuksesn toiminnasta on kirjoitettu 20 evankeliumia ja sieltä löytyy totuus kun ne osataan oikein ymmärtää.”
Vajavaisina ihmisinä olemme samaa mieltä. Kysymys on vain siitä, mitä on ”okein ymmärtäminen”. Kulkeeko maanpäällinen polkumme Linnunradalla, joka tarkoittaa myyttisen joutsenen lentorataa ”lintukotoon” vai onko maapäällisen polkumme sijainti Hera jumalattaren maidosta syntynyt ”milky way” , joka on saanut alkunsa auringon alla vaikka Higgsin bosoneista.
Mitä oli ennenkuin aurinkoa tai kuuta oli? Mielestäni silloin oli se, josta mm. tämä laulu kertoo:
https://www.youtube.com/watch?v=-PDy8v8_z2g
Reino
Kummallisesti edelleenkin otat esille tuon lukumäärän 20 evankeliumia. Koko kristikunnan historian ajan on uudelleen ja uudelleen kirjoitettu lukematon määrä kirjoja joita on nimitetty evankeliumeiksi.
Hyvin suuri määrä noista on puhtaasti vilkaan mielikuvituksen tuotetta. Niin vähän niissä on kosketuskohtaa aivan todelliseen historiaan.
Kun evankeliumi lähti liikkeelle apostolien mukana, niin silloin valtaosa opetuksesta tapahtui suullisesti. Perinteen ketjusta pidettiin hyvää huolta juutalaiseen tapaan. Koko ajan pidettiin huolta siitä keneltä oli kuultu ja keneltä tämä kertoja oli kuullut jne. Syntyi niin sanottu Apostolinen suksessio eli Apostolinen seuraanto, latinaksi successio apostolica. Tästä oltiin hyvin tarkkoja, jotta harhaopit eivät päässeet nousemaan esiin. Katolinen eli yleinen eli yhteinen kirkko huolehti hyvin täsmällisesti tämän perinnön kulkua. Harhahyppyjä ei sallittu.
Valitettavasti myös, kuten muuallakin uuden uskonnon levitessä uusille alueille usein tapahtuu, myös erilaisia sekaannuksia pääsi syntymään, kun tuosta apostolisesta perinnöstä ei aina pidetty riittävän hyvää huolta.
Näin syntyi eri tilanteissa ja eri paikkakunnilla uudentaista opetusta, joka vähitellen alkoi nousta esiin toisen kristillisen vuosisadan jälkipuolella. Näissä alkuperäiseen kristilliseen opetukseen alettiin sotkemaan sekauskontojen ainesta, missä juutalaista perintöä, kreikkalaista vaikutusta ja monien paikkakuntien ikivanhaa paikallista perintöä alkoi sekaantua yhdeksi tekstiksi.
Merkittävimpiä tämän suuntauksen virtauksia olivat erilaiset gnostilaiset vaikutteet, missä vanhaa evankeliumeista nousseita kertomuksia alettiin muuntamaan uudenlaisen teologisen mallin mukaisiksi uususkonnollisiksi tuotteiksi. Esim. Yhden Ainoan Jumalan sijaan alettiin opettamaan kahta jumalaa, joista toinen oli ”aineen” luoja eli paha jumala ja toinen oli ”henkeä” täynnä oleva valon Jumala, joka oli hyvä Jumala.
Tällä teologisella muutoksella aineellisen maailmamme arvo mitätöitiin ja vain henkinen sielu oli jotakin merkittävää näiden oppien kannattajille.
Tämä on täysin 180 asteen ristiriidassa Elävän Jumalan koko maailmaa hallitsevana ja ylläpitävänä Jumalana, joka suuressa rakkaudessaan ylläpitää koko maailmankaikkeutta, jonka hän on luonut.
Suomalainen huippututkimus on hyvin tarkoin tutkinut näitä gnostilaisia liikkeitä. Helsingin yliopiston eksegeettinen laitos on tämän alan maailman huippua.
Olen jo aikaisemmissa keskusteluissammekin suositellut sinulle että tutustuisit Antti Marjasen tuotantoon, koska hän on tähän oppialueeseen erikoistunut tutkija. Ja koska aikaisemmin olet kirjoittanut Magdalan Mariasta, niin suosittelen erityisesti että luet hänen väitöskirjansa:
Marjanen, Antti:
The Woman Jesus Loved. Mary Magdalene in the Nag Hammadi Library and Related Document.
Nag Hammadi and Manichaean studies. Leiden: Brill, 1996. ISBN 90-04-10658-8.
Room. 5:8
Mutta Jumala osoittaa rakkautensa meitä kohtaan siinä, että Kristus, kun me vielä olimme syntisiä, kuoli meidän edestämme.
Ari
Amen.
Juuri tässä Kristuksen kuolemassa meidän edestämme on meidän toivomme. Tämä on ainoa kestävä perusta meidän toivollemme.