Sillä kaikki, jotka perustautuvat lain tekoihin, ovat kirouksen alaisia; sillä kirjoitettu on: ”Kirottu olkoon jokainen, joka ei pysy kaikessa, mikä on kirjoitettuna lain kirjassa, niin että hän sen tekee”. (Gal. 3:10)
Miksi Jumalan laki, jonka pitäisi olla hyvä, voi saada meidät masentumaan; mitä on Jumalan mieleistä murhetta; Jumalan kymmen käskyä on osoitettu myös meille kristityille, mitä pitäisi tehdä, jos huomaamme rikkoneen Jumalan käskyjä?
Miksi eri sairaudet kuuluvat kristityille, eikä meidän tarvitse masentua, jos sairastamme jotain sairautta?
Miten laki johdattaa (tai ei johdata) meitä Jumalan luokse?
Millä mittarilla meidät voi erottaa hyviksi tai pahoiksi ihmisiksi; millä mittareilla meidät voi erottaa korkeamoraalisiin tai moraalittomiksi?
Lihamme tarvitsee lakia ja omatuntomme evankeliumia; miksi evankeliumi on ainut hyvä lääke lakihenkisyyteen?
Kaikki julkaistut blogini:
. . . . .
Seuraavat blogit:
Luther-säätiö ja minä (3.12.2015)
Joulu – Kaikkivaltias Jumala syntyi ihmiseksi (17.12.2015)
Pitäisikö seurakuntien järjestää myös Riiuuyö-tapahtumia, jotta saataisiin vielä enemmän juhlakaluja Hääyö-tapahtumiin?
Minä olen aina luullut tähän asti, että vihkitoimitus ja hääyö ovat kaksi eri asiaa. Ainakaan meillä vihkipappi ei osallistunut hääyöhömme. Jossakin vanhassa vihkikaavassa lienee ollut myös aviovuoteen siunaaminen, jonka pappi toimitti.
Onkohan tullut vahingossa tai tarkoituksella väärä nimi tuolle vihkiyölle?
Sivumennen sanoen, Raamatussa ei mainita avioliittoon vihkimistä eikä avioliittoa (siis alkutekstissä), mutta kylläkin häät.
” Millä mittarilla meidät voi erottaa hyviksi tai pahoiksi ihmisiksi; millä mittareilla meidät voi erottaa korkeamoraalisiin tai moraalittomiksi” ?
” Ei ole yhtään vanhurskasta” ( Room.3:9- 20 )
Emme voi väittää olevamme hyviä ihmisiä, etteikö Jumalalla olisi meistä sanottavaa minkälaisia me pohjimmiltaan olemme. Me olemme läpikotaisin syntisiä. Jeesus sanoikin rikkaalle nuorukaiselle:
”Ei kukaan ole hyvä, paitsi Jumala yksin” ( Mark.10:18 )
Room. 3:ssa luvussa Paavali tuo esille meidän mainetodistuksen, minkälaisia me ihmiset omassa varassa todella olemme.Kukaan ihminen ei ole hyvä, kukaan ei ole noudattanut täysin Jumalan tahtoa.
Meillä on luonnostaan taipumus vähätellä tekemiämme virheitä ja rikkomuksia. Kun tämä valheellisuus saa paljastua Jumalan Sanan valossa silloin alamme nähdä, että olemme syntisiä, eikä meillä ole kerskaamista Jumalamme edessä.
Tämä perinpohjainen perisynti olemuksessamme on ihmiselle vaikeaa tunnustaa ja hyväksyä. Emmekä sitä edes täysin ymmärrä, meidän on vain uskottava se Jumalan totuutena. Jumalan lain tehtävä on osoittaa meille, ettemme voi pelastua omin voimin. Kukaan ei kestä Jumalan edessä. Jokainen suu tukitaan. Laki tuo synnintunnon ja Jumalan tuomion välttämättömyyden, eikä pelasta.
Mutta laki on kuitenkin hyvä ja hyödyllinen, sillä se on kasvattaja Kristukseen, joka on puolestamme täyttänyt lain ankarat vaatimukset. Sen perusteella syntiä ei lueta meille, sillä ne on pois otettu päältämme ja heitetty meren syvyyksin, kuten profeetta Miikan kirjassa sanottiin vuosisatoja ennen Jeesuksen syntymää.
Martti, kiitos hyvästä kommentista. Syntisiä olemme ja Jumalan armon varassa. Voimme turvallisesti katsoa ristiinnaulittuun ja ylösnousseeseen Jumalaan, Herraan Jeesukseen Kristukseen!
Kaikkein kauheinta ja lakihenkisintä julistusta on laittaa pelastusehdoksi meidän omat tekomme. Jos pelastuksemme ehtona olisi, että olisimme eri tilanteissa aina tehneet parhaamme, niin kukaan meistä ei pelastuisi. Moniko meistä voisi sanoa, että menneellä viikolla on tehnyt parhaansa? Rakkauden kanssa sama juttu; moniko meistä voisi sanoa, että on aina rakastanut lähimmäistä?
Juha: ”Millä mittarilla meidät voi erottaa hyviksi tai pahoiksi ihmisiksi; millä mittareilla meidät voi erottaa korkeamoraalisiin tai moraalittomiksi?”
Minulta on usein kysytty näilläkin palstoilla mistä ammennan elämänarvoni, moraalini ja sen miten ja mitä opetan näistä elämän ”avainasioista” jälkeläisilleni kun en usko Raamatun opetuksiin, Jeesukseen, sen enempää kuin minkään muunkaan uskonnon jumaliin.
Vastaan emerituspiispa, dogmaatikko Juha Pihkalan sanoin kirjassaan ”Uskoa tiedosta ja tietoa uskosta”:
”Mahdollisuus oikeaan (ja väärään) käyttäytymiseen johtuu (kristillisen dogmatiikan mukaan) siitä, että ihminen on Jumalan kuva. Tämä uskonnollinen tulkinta voidaan kuitenkin kiistää ja silti pitää tiukasti kiinni siitä periaatteesta, että ihmisen on pyrittävä hyvään ja vältettävä pahaa. Maailmassa on näet paljon myös pelkästään inhimillisesti perusteltua eettistä pohdintaa ja moraalista käyttäytymistä. Se toisinaan painokkaastikin esitetty väite, että vain selvä tietoisuus vastuusta Jumalan tai jumaluuden edessä saisi ihmisen välttämään itsekkyyttä ja osoittamaan rakkautta, ei näytä ainakaan pintatasolla pitävän paikkaansa. – – Siksi puhtaasti ja leimallisesti ”kristillistä” etiikkaa on tarpeetonta yrittää määritellä. Se käy ilmi jo siitäkin, että Uuden testamentin kirjeissä olevat eettiset ohjeet ja huoneentaulut ovat usein miltei sanasta sanaan sellaisia, joita myös sen ajan ei-kristilliset filosofit opettivat.”
Eipä tuota paljon paremmin voisi sanoa ja uskonnon kannalta arvovaltaisemmalla suulla. ”Hyvällä ihmisyydellä” ja ”oikean” sorttisella moraalilla ei ole mitään tekemistä enempää uskovaisuuden kuin ateisminkaan kanssa, vaikka jotkut syvästi Raamatun oppeihin uskovat katsovat oikeudekseen toisin väittää.
Kaikki ihmiset syntyvät hyviksi, jos saavat syntymälahjakseen terveet, ajattelemaan oppivat aivot. Seuraavia rasteja suunnistettaessa hyväksi ihmiseksi ovat sitten kasvuympäristö, hyväksytyksi tuleminen, lapsuudenkokemukset, kasvatus, koulutus ja lähipiirissä vaikuttavien ihmisten teot ja toimet sekä kanssakäyminen heidän kanssaan.
On olemassa erilaisia ihmisryhmiä, jotka yhteiskunta on luokitellut pahoiksi, jotka täyttävät vankilat, joiden tunteeton psykopaattinen käytös ja rikokset, poikkeuksellinen ja paheksuttava käyttäytyminen, addiktiot tai rikollisiksi luokitellut perversiot eivät välttämättä ole pahuutta, vaan sairautta, aivotoiminnan vajaavuutta, tai jonkin ritualistisen elämäntavan omaavan, esim. uskonnollisen yhteisön vaatima ”luonnoton” elintapa, kuten vaikkapa katolisten pappien usein selibaatista johtuvaksi selitetty pedofilia.
Filosofit ovat korostaneet, että vain ihminen ajattelemaan kykenevänä olentona pystyy ottamaan toimintansa lähtökohdaksi moraaliset arvot ja säännöt. Moraali ei ole pelkästään keino selviytyä yksilönä yhteisössä, pelkkä väline, jonka avulla voi toteuttaa mahdollisimman hyvin sekä omaa että koko yhteisön parasta menestymistä.
Moraali voi olla ihmiselle tärkein elämää ohjaava asia ja jos moraali yritetään rakentaa jonkin väitetysti perustavampaa laatua olevan asian, kuten esim. uskonnon varaan, se ei enää ole moraalia. Mistä tahansa tosiasiasta, mukaan lukien teot ja käyttäytymistaipumukset, voidaan kysyä, ovatko ne todella oikein.
”Humen giljotiinin” mukaan tosiasioista ei voi johtaa arvoja ja normeja. Moraali on ja sen tulee olla itsenäistä suhteessa sen tuottaneeseen evoluutioon ja sitä tukevaan yhteiskuntaan.
Kristinuskokin on uskonto joka väittää julistavansa lähimmäisenrakkautta, hyvyyttä ja moraalia ja jonka historia on ollut täynnä raakaa väkivaltaa. Miekalla on puolustettu ja levitetty omaa uskoa, Hallitsijat ovat pakottaneet kansalaisensa samaan uskoon kuoleman tai maasta karkoituksen uhalla. Viattomia ihmisiä on kidutettu ja poltettu noitina uskonnon nimissä. Saman yhteiskunnan samaa uskoa tunnustavat kansalaiset ovat nousseet toisiaan vastaan ja tappaneet uskonveljiään. Tällainen uskontoko on moraalinen, hyvien ihmisten uskonto? Voiko kirkko kieltää historiansa?
Vai onko moraali aina vain oman aikansa ilmiö, joka muuttuu koko ajan, sitä mukaa kun kehitys kehittyy ja sivistys sivistyy ja jonka mukana muuttuvat myös ”hyvän ihmisen” tunnusmerkit?
”Ei paha ole kenkään ihminen,
vaan toinen on heikompi toista.
Paljon hyvää on rinnassa jokaisen,
vaikk’ ei aina esille loista.”
– Eino Leino, ”Hymyilevä Apollo”
Kiitos hyvästä ja omakohtaisesta kommentista, Kimmo. Ihan normaalilla ihmisellä valinnat eri tilanteissa on ok, kuten kirjoitit. Kadulle kaatunutta vanhaa ihmistä meistä jokainen auttaa. Harvempi siinä auttaa hyötynäkökulmasta (vie rahat) vaan pyyteettömästi. Meidän oma ajattelukyky ja valinnat voivat olla vastakkaiset, jos kyseessä on syntymätön lapsi tai vaikka kehitysvammainen lapsi. Tai vanha ihminen, jonka hoitaminen on kallista, eikä ”rahallista” hyötyä ole yhteiskunnalle tai maahanmuuttaja. Minkälainen ihminen on arvokas meidän silmissä?
”Ei paha ole kenkään ihminen, vaan toinen on heikompi toista.
Paljon hyvää on rinnassa jokaisen,vaikk ei aina esille loista”
Näin Eino Leino runoilee. Eikä hän ole ainoa joka tällä tavalla ajattelee. Kyllä se olisi hienoa, jos asia olisi näin ja näin voisi sanoa ? Mutta me tiedämme , ettei se ole totta.Se olisi suuri valhe ja itsensä pettämistä.
Kun me katsomme tämän päivän maailmaa ja ympärillämme olevaa pahuutta ja terroriaa, joka raivoaa ympäri Eurooppaa ja koko maailmaa joka ahdistaa ja kauhistaa ihmisiä , viattomat ja syyttömät ihmiset tuhansittain kuolevat.
Ovatko nuo Isisin terroristit, vain toisia heikompia ? On mahdotonta edes ajatella, että ihmisten sisällä asuisi hyvyys. Ei asu vaan siellä asuu synti, joka saa suunnatonta vääryytä siihen maailmaan, jossa elämme.
Raamattu on totuudenmukainen kirja. Se kertoo ihmisestä sellaista, mitä emme tahtoisi kuulla ja mihin moni pahastuu ja loukkaantuu. Mutta se on totta, mitä Raamattu sanoo.
Hyvä kommentti, kiitos Martti. Koraani, jota muslimiterroristit lukevat on väkivaltainen. Koraanin mukaan Kirjan kansat (kristityt ja juutalaiset) pitää tappaa. Jihadista turvassa ei ole edes ateistit.
Juha: ” Koraanin mukaan Kirjan kansat (kristityt ja juutalaiset) pitää tappaa.”
Ei Koraani ole yhtään sen väkivaltaisempi ”merkkiteos” kuin Raamattukaan. Enkä ainakaan minä tunne sellaista suuraa Koraanissa, joka velvoittaisi tappamaan kristityt ja juutalaiset. Voisitko valistaa minua sen suhteen?
Sitävastoin Martti Luther oli kyllä vakaasti sitä mieltä, että juutalaiset pitää tappaa. Hän katsoi jopa tarpeelliseksi kirjoittaa kirjansa ”Von den Juden und ihren Lügen” kantansa perusteluksi.
Tuon suurta kristillistä lähimmäisenrakkautta huokuvan teoksen voi lukea vaikkapa täältä T. T. Karangon suomennoksena:
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/26563/Luther.pdf
Pylkkänen: ”On mahdotonta edes ajatella, että ihmisten sisällä asuisi hyvyys.”
Jokainen ihminen on altruistinen toisin kuin eläimet. Jopa parivuotiaat pikkulapset käyttäytyvät altruistisesti. Miksi? Ihminen on ajatteleva eläin, joka on oppinut evoluution myötä pyrkimään yhteistyöhön lajitoveriensa kanssa ja vain siten saavuttanut kulttuurin, tieteen ja teknologian aloilla sen mitä on saavuttanut, eikä se ole käynyt, eikä käy päinsä itsekkäällä asennoitumisella toisia ihmisiä kohtaan. Epäitsekäs, altruistinen käyttäytyminen on siis kaikissa ihmisissä piilevää vaistonvaraista älykkyyttä, jota muilla eläimillä ei ole.
Ihmisen on parasta olla ”hyvä”, koska vain siten voi saavuttaa lajitoveriensa hyväksymisen ja luottamuksen yhteistyökumppanina. ”Kultainen sääntö” – joka ei ole Jeesuksen keksintö – toimii mielestäni hyvänä ohjenuorana jokaisen ihmisen tallustelussa toisten ihmisten parissa, ja sen noudattaminen tai ainakin noudattamaan pyrkiminen kuulunee myös ”hyvän ihmisen” ominaisuuksiin. Ateistienkin.
Kimmo, muistaakseni suura nro 9 puhuu Jihadista. Siinä kerrotaan miten toisuskoisiin suhtaudutaan. Mitä jumaluusopin tohtori Martti Lutheriin tuleen, niin hän ei koskaan ole opettanut, että juutalaisia tai joitain muita pitäisi tappaa. Mainitsemassa Lutherin kirjassa ei sellaista ole.
Kimmo, kultainen sääntö on hyvä, mutta me ihmiset olemme aika huonoja sitä noudattamaan. Rakastaa Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistä niin kuin itseä. Aviorikokset ja muut rikokset ovat yleisiä.
Kimmo W: ”Ihmisen on parasta olla ”hyvä”, koska vain siten voi saavuttaa lajitoveriensa hyväksymisen ja luottamuksen yhteistyökumppanina. ”Kultainen sääntö” – joka ei ole Jeesuksen keksintö – toimii mielestäni hyvänä ohjenuorana jokaisen ihmisen tallustelussa toisten ihmisten parissa, ja sen noudattaminen tai ainakin noudattamaan pyrkiminen kuulunee myös ”hyvän ihmisen” ominaisuuksiin. Ateistienkin.”
Tuo ensimmäinen lause sisältää oikeastaan vain sellaisen moraalin, joka on toteuttajalleen ”kannattavaa”. Ns. lähimmäisenrakkaus ei tätä ole. Lähimmäisenrakkaus ei useinkaan ole ns. järkevää yksilön, auttajan itsensä tai yhteisön puolesta. Vaan usein järkevämpää olisi olla auttamatta oman henkensä uhalla pahaa ja yhteisölle vahingollista toista ihmistä. Tässä ero lähimmäisenrakkaudessa ja moraalissa.
Moraali perustuu järkisyihin ja ”kannattavuuteen”. Lähimmäisenrakkaudessa on kyse vain ja ainoastaan siitä toisesta ihmisestä, joka on ainutlaatuinen ja arvokas, riippumatta siitä mitä on tehnyt ja miten elää.
Nimenomaan se miten suhtaudutaan yhteisön kannalta haitallisiin yksilöihin, punnitsee lähimmäisenrakkauden. Olen aiemminkin käyttänyt esimerkkinä (hassuna kyllä, mutta mielestäni se on hyvä) Disneyn ”Keisarin uudet kuviot” -animaatiota. http://cdon.fi/elokuvat/disney_39%3A_keisarin_uudet_kuviot-3922850
Itsekäs keisari aikoo panna kylän matalaksi lomakartanoaan varten, muuttuu noidan kömmähdyksestä laamaksi ja aikoo häipyä yksin viidakkoon. Talonpoika tietää keisarin suunnitelmat ja aikoo ensin antaa tämän mennä, jotta kylä pelastuisi. Mutta vaarantaa kuitenkin oman henkensä pelastaakseen pahan keisarin, josta lopulta tulee hyvä.
Moraalinen ratkaisu olisi ollut antaa pahan ja itsekkään keisarin oman valintansa seurauksena kuolla viidakkoon. Lähimmäisenrakkauden teko oli pelastaa tämän henki.
Ja kultainen sääntö ei ole Jeesuksen keksintö. Eikä Jeesuskaan näin väittänyt. Jeesus sanoi: ”Minä olen tullut todistaakseni totuudesta”. Ei: ”Olen tullut kertomaan sen mitä te ette ennen tienneet ja tajunneet.”
Jeesus kuitenkin painotti aktiivisuutta. Sitä, että tulisi auttaa jopa omaa vihamiestään, jopa oman henkensä uhalla. Hän ei sanonut: ”älä tee pahaa toiselle jos et halua että sinulle tehdään pahaa.” Vaan hän sanoi: ”Mene ja TEE hyvää.”
Ei ole maailman helpoin asia asettaa itsensä alttiiksi tai jopa vaarantaa henkensä oman vihamiehen tai pahan ihmisen tähden. Jeesus asetti riman korkealle. Paljon korkeammalle kuin siihen, että pidetään vanhukselle ovea auki ja autetaan ohimennen muukalaista jossain pikkuasiassa ja pidättäydytään tekemästä äärimmäisen pahoja juttuja, kuten murhia ja pankkiryöstöjä.
Äärimmäinen hyvyys vaatii äärimmäistä uhrautuvaisuutta. Ei pelkästään ”kunnon ihmisenä” elämistä. Sitä että ei tee enempää kuin normi-ihmiseltä odotetaan.
Sari, kiitos hyvästä kommentista. On monia ihmisiä, jotka oikeasti haluavat ja auttavat lähimmäistään pyytettömästi. Entä minä?
Sari: ”Vaan usein järkevämpää olisi olla auttamatta oman henkensä uhalla pahaa ja yhteisölle vahingollista toista ihmistä.”
Sinäkö teet niin?
Sari: ” Moraalinen ratkaisu olisi ollut antaa pahan ja itsekkään keisarin oman valintansa seurauksena kuolla viidakkoon.”
Sellainenko sinun moraalisi on? Minun moraalini ei ole.
Sari: ”Eikä Jeesuskaan näin väittänyt.”
Enkä minä ole väittänyt Jeesuksen niin väittäneen. Minä niin väitin.
Sari: ”Ei ole maailman helpoin asia asettaa itsensä alttiiksi tai jopa vaarantaa henkensä oman vihamiehen tai pahan ihmisen tähden.”
Oletko sinä valmis vaarantamaan oman henkesi Isis-taistelijan rynnäkkökiväärin väärällä puolella, ja menemään kertomaan hänelle, että Jeesus rakastaa häntäkin? Jos olet olet naiivimpi kuin luulinkaan.
Sari: ”Paljon korkeammalle kuin siihen, että pidetään vanhukselle ovea auki ja autetaan ohimennen muukalaista jossain pikkuasiassa ja pidättäydytään tekemästä äärimmäisen pahoja juttuja, kuten murhia ja pankkiryöstöjä.”
Minulleko tämän osoitit? Jos osoitit, koulumestarin asenteesi pelkästään huvittaa minua. Voit pitää itseäsi kaiken tietävänä ja hyvänä opettajana pikkulapsille, mutta ole hyvä, äläkä tule neuvomaan itseäsi melkenpä 30 vuotta vanhempaa ja kokeneempaa ihmistä. Voisin olla ikäni puolesta isäsi (vanhin poikani täyttää ensi vuonna 50 vuotta).
Sari: ”Ei pelkästään “kunnon ihmisenä” elämistä.”
Kiitos se riittää minulle tässä elämässä. Muita elämiä ei ole minun kohdalleni odotettavissa, eikä ole niin väliksikään.
Kaikki ihmiset ajattelevat, että maailma olisi paljon parempi paikka, jos kaikki ajattelisivat kuten itse ajattelevat. Onneksi kaikki ihmiset saavat ajatella itse.
Sari: ”Tuo ensimmäinen lause sisältää oikeastaan vain sellaisen moraalin, joka on toteuttajalleen “kannattavaa”.”
Yhtä hyvin voin väittää, että kristityn pyrkiminen synnittömään ja lähimmäisen rakkautta syvästi huokuvaan elämään tähtää pelkästään itsekkääseen päämäärään: iankaikkiseen elämään taivaallisissa riemuissa (mitä ne sitten ovatkin?). Tai sitten pelkoon siitä, että piru perii, ellet elä niin kuin kristityn tulee.
Onhan sekin itsekästä palkinnon tavoittelua ja toteuttajalleen kannattavaa siitä hyvästä, että uskot ja elät kristinuskon oppien mukaan.
Juha: ”Mainitsemassa Lutherin kirjassa ei sellaista ole.”
Joo, olet oikeassa. Ei hän nyt ihan tappamisesta kirjassaan puhu, mutta seuraavanlaisesta kristillisestä ja lämpimästä lähimmäisenrakkaudesta kylläkin:
”Ensinnäkin, juutalaisten synagogat ja koulut on poltettava. Samoin rikki revittäköön ja hävitettäköön heidän talonsakin. Juutalaisten tulisi asua ulkosuojissa ja talleissa, kuten mustalaiset. Heiltä tulee ottaa pois kaikki rukouskirjat ja Talmudin selitykset. Heidän rabbejaan tulee kieltää hengen menettämisen uhalla opettamasta. Juutalaisilta tulee kieltää tien ja saattovartion käyttöoikeus sillä maaseudulla heillä ei ole mitään tekemistä. Heidän on pysyttävä kotonaan. Heiltä otettakoon pois kaikki heidän omaisuutensa. Omaisuutensa he ovat nimittäin kasanneet kristityiltä varastamalla ja koronkiskonnalla. Nuoret ja voimakkaat juutalaiset miehet ja naiset on määrättävä pakkotyöhön (s.169-175)”
Kimmo, kiitos asiallisesta kritiikistä. Tohtori Martti Lutherin kirja ”Juutalaisista ja heidän valheista” on yksi parhaista hengellisistä kirjoista mitä olen lukenut, jos jättää huomioitta kirjan lopussa olevat heitot juutalaisista. Kirjan pääsanoma on selittää Vanhan Testamentin Messias profetiat ja osoittaa yhteyden Kristukseen. Lisäksi kirjassa kerrotaan kuinka juutalaiset selittävät nämä profetiat. Luther opiskellessa hepreaa, hän tutustui muutamiin juutalaisiin. Monin tavoin nämä juutalaiset pilkkasivat Kristusta. Silti, provosoitunut Luther olisi voinut jättää kirjan loppuosassa olevat sopimattomat heitot kirjoittamatta.
Juha
Eikös Jeesuskin ollut juutalainen?
Juutalaisena hän vaelsi, vaikka Jeesuksen oikea isä on Isä Jumala. Herra Jeesus on Kristus.
Kuulkaa, taivaat, ota korviisi, maa, sillä Herra puhuu: Minä kasvatin lapsia, sain heidät suuriksi, mutta he luopuivat minusta. Härkä tuntee omistajansa ja aasi isäntänsä seimen; mutta Israel ei tunne, minun kansani ei ymmärrä. (Jes. 1:3)
Juha: ”Tohtori Martti Lutherin kirja ”Juutalaisista ja heidän valheista” on yksi parhaista hengellisistä kirjoista mitä olen lukenut,”
Näytti se kelpaavan natseille ja kelpaa edelleen uusnatseiilekin oivaksi todistukseksi juutalaisia vastaan ja propagandavälineiksi heidän hävittämisekseen Tellukselta. Että semmoinen kristillisestä lähimmäisenrakkaudesta kertova kirjanen.
Helmikuussa 2014 virolainen uusnatsijärjestö La Colonia ilmoitti aikovansa julkaista teoksen suomennoksen uudelleen ja yrittävänsä saada sen suomalaisten kirjakauppojen valikoimiin. Rikosoikeuden professori Kimmo Nuotion mukaan kirjan mahdollinen julkaisu saattaisi olla lainvastainen ja täyttää kansanryhmää vastaan kiihottamisen kriteerit. Virolaisjärjestö alkoikin markkinoida kirjaansa kertoen samalla, että sen vironkielistä laitosta oli edellisenä vuonna myyty satoja kappaleita. Järjestö julkaisi pari kuukautta myöhemmin kirjan myös venäjänkielisenä.
Luther julkaisi vuonna 1543 myös toisen juutalaisia herjaavan kirjan Shemhamforaksesta ja Kristuksen suvusta. Oletko lukenut sen?
Samaa juutalaisvihaa sekin sisältää.
Natsit voivat tehdä mitä vain. Kuten jos sanoi, Lutherin kirja on hyvä, kunnes hän turhaa kirjoittaa häväistyksiä juutalaisista. Tiedän aika paljon miten Lutherin aikana juutalaiset pilkkasivat Kristusta. Tuosta toisesta kirjasta en tiedä mitään, vaikka se ehkä keskittyisi vastustamaan juutalaisten tapaan pilkata Kristusta. Jos tuollainen kirja olisi ja se olisi yhtä provosoivasti kirjoitettu kuin Juutalaisista ja heidän valheista kirjan loppu, niin jäisi varmaan minulta lukematta.
Juha: ”Natsit voivat tehdä mitä vain. Kuten jos sanoi, Lutherin kirja on hyvä,”
Osoittiko Luther sinun mielestääsi siis esimerkillistä kristillistä lähimmäisenrakkautta juutalaisia kohtaan antisemitistisillä kirjoituksillaan?
Jos osoitti, niin sitten natsit osoittivat toimillaan vain vielä hieman pidemmälle vietyä kristillistä lähimmäisenrakkautta juutalaisia kohtaan Lutherin viitoittaman esimerkin mukaan.
Juha
Tässä pari kohtaa, jossa Luther on sitä mieltä, että juutalaiset on tapettava.
”He (juutalaiset) elävät siis joka päivä vaimoineen ja lapsineen pelkästä varastamisesta ja rosvoamisesta kuten suurvarkaat ja maarosvot, kuitenkin kaikessa katumattomassa turvallisuudessa. Sillä koronkiskoja on suurvaras ja maarosvo, jonka hyvinkin pitäisi riippua hirsipuussa seitsemän kertaa korkeammalla kuin muiden varkaiden…”
”…heidän kanssaan meneteltäköön kaikella armottomuudella, kuten Mooses teki erämaassa ja löi kuoliaaksi kolmetuhatta miestä, ettei koko joukko olisi joutunut perikatoon … Jollei tämä tahdo auttaa, niin meidän täytyy karkottaa heidät pois niin kuin hullut koirat. ”
”Ensiksi, että heidän synagogansa tai koulunsa sytytettäköön tuleen, ja mikä ei tahdo palaa, se peitettäköön ja umpeen luotakoon maalla, ettei ikänä yksikään ihminen näkisi siitä kiveä eikä kuonaa… Sillä mitä me olemme tähän asti tietämättömyydessämme sietäneet (minä itsekään en ole sitä tiennyt), sen Jumala on antava meille anteeksi … Mooses kirjoittaa 5 Moos. 13:12-16, että missä jokin kaupunki harjoittaa epäjumalisuutta, se on kokonaan tulella hävitettävä eikä siitä ole mitään jätettävä jäljelle. Ja jos hän nyt eläisi, niin hän olisi ensimmäisenä sytyttämässä juutalaisten kouluja ja taloja palamaan…”
Sanottakoonpa natsi-Saksan juutalaisvastaisuudesta ja sen käyttämistä menettelytavoista muuten mitä hyvänsä, niin se on kuitenkin päivänselvää, että siellä on verrattain sananmukaisesti seurattu ja noudatettu suuren saksalaisen Martti Lutherin, hänen antisemitistisissä kirjoissaan ja saarnoissaan esittämiä toimenpiteitä ja menettelytapoja juutalaisvaaran torjumiseksi ja poistamiseksi kansakunnan terveen elämänkehityksen tieltä…”
Kimmo, Lutherin aikana kielenkäyttö oli aika rajua. Samansuuntaisia kirjoituksia oli ”rintamalinjan” molemmilla puolin. Irrottaen tekstit asiayhteydestä ja ottamalla lauseenpätkiä sieltä täältä, kertoo enemmän pätkijästä itsestä kuin lainauksen kohteena olleesta henkilöstä tai hänen kirjoituksesta. Tohtori Luther oli jo lähellä palaa roviolla, mutta pystyi välttämään sen ystävien tuella. Luther sulkakynämiehenä kirjoitti paljon. Suurin osa näistä kirjoituksista on hyviä, mutta nämä provosoivat heitot juutalaisista mielestäni olisi voinut jättää kirjoittamatta, vaikka toiset pilkkasivat Jumalaamme. Ilmestyskirjasta voimme lukea ennustuksen, jonka ajattelen kertovan tohtori Martti Lutherista, joka kuuluu näin:
Minä näin lentävän keskitaivaalla erään toisen enkelin, jolla oli iankaikkinen evankeliumi julistettavana maan päällä asuvaisille, kaikille kansanheimoille ja sukukunnille ja kielille ja kansoille. Ja hän sanoi suurella äänellä: ”Peljätkää Jumalaa ja antakaa hänelle kunnia, sillä hänen tuomionsa hetki on tullut, ja kumartakaa häntä, joka on tehnyt taivaan ja maan ja meren ja vetten lähteet.” (Ilm. 14:6-7)
Juha: ”Samansuuntaisia kirjoituksia oli ”rintamalinjan” molemmilla puolin.”
Oikeuttako se mielestäsi Lutherin kirjoittamaan – kristillisen lähimmäisenrakkauden näkökulmasta katsoen – juutalaisista antisemitistisiä herjojaan?
Juha: ” Irrottaen tekstit asiayhteydestä ja ottamalla lauseenpätkiä sieltä täältä, kertoo enemmän pätkijästä itsestä kuin lainauksen kohteena olleesta henkilöstä tai hänen kirjoituksesta.”
Olen jälleen kanssasi eri mieltä. Lainaamani sitaatit ovat kokonaisia Martti Lutherin mielipiteitä juutalaisista. Ne voi lukea koko kirjan tekstiin yhteenkuuluvina ilman, että niiden merkitys muuttuu miksikään.Tuon koko kirjan sisältö on samansävyisnen juutalaiisvihamielinen ja juutalaisuuden hävittämiseen tähtäävä alusta loppuun asti.
Onko sen sisältämä sanoma mielestäsi oikeanlaisen kristillisen lähimmäisenrakkauden osoitus ja ilmentymä?
Juha Heinilä :”Samansuuntaisia kirjoituksia oli ”rintamalinjan” molemmilla puolin.”
”Keski-ikäisen miehen historia” kertoo väkivallasta, sodista, valloituksista ja väkivaltaa kotiseuduiltaan pakenemaan joutuneista vainotuista ja vihatuista ”mamuista”.
Lutherin antisemitismi ei luultavasti ollut ilmiönä ainutlaatuinen 1500-luvulla. Kotimaa-lehti 25.11.1907 kertoo, kuinka juutalaiset eri puolilla maailmaa olivat juhlineet, kun oli kulunut 250 vuotta siitä, kun Britannia avasi ovensa juutalaisille, mutta ”Ensi sijassa on Wenäjän wallankumouksella ollut sywälle waikuttawa merkitys juutalaiskansan elämälle. Niitten kauheitten juutalaismurhien jälkeen, joita se sai aikaan, on juutalaisten Wenäjällä-olo käynyt mahdottomaksi; he pakenevat nyt siitä maasta, jonne he ennen tunsivat kotiutuneensa paremmin kuin mihinkään muuhun maahan.” Natsi-Saksan valtionpankin pääjohtajana toiminut Hjalmar Schacht kertoo muistelmissaan, että saksalaisten 1900-luvun juutalaisviha kohdistui ensisijaisesti idän vainoja paenneisiin ”mamu-juutalaisiin”.
Kimmo, olen kanssasi aivan eri mieltä kirjan sisällöstä. Kannattaa lukea koko kirja alusta loppuu. Kirjan pääsanoma on selittää Vanhan Testamentin Messias profetiat ja osoittaa yhteyden Kristukseen. Lisäksi kirjassa kerrotaan kuinka juutalaiset selittävät nämä profetiat. Erinomainen kirja, jos jättää pois provosoivat heitot juutalaisista.
Tarkoitushakuiset lainaukset kuvaavat sinua, ei Lutheria.
Juha
Olen lukenut koko kirjan, enkä ole ainoa, joka on ymmärtänyt kirjan sanoman kuvaavan Lutherin pohjatonta vihaa juutalaisia ja juutalisten uskontoa kohtaan. Oletko lukenut myös suomentajan johdannon kirjan alusta? Väitteesi tarkoitushakuisista sitaateistani ovat roskaa, tiedät sen itsekin jos olet rehellinen.
Et vastannut kysymykseeni: Onko sen sisältämä sanoma mielestäsi oikeanlaisen kristillisen lähimmäisenrakkauden osoitus ja ilmentymä?
Kimmo, voi teitä. Minä olen tuonkin Lutherin kirjan lukenut ehkä kolme kertaa. Muukin Lutherin tuotanto on erinomaista. Vähän kommenteistasi saa sen käsityksen, että et tiedä mistä kirjoittelet.
Siitä olen iloinen, että olet juutalaisten ja Israelin ystävä. Jos et ole Israelissa käynyt niin suosittelen. Jerusalemissa kannattaa käydä ainakin Yad Vashem -museossa.
Kimmo, kiitos kommenteista, jotka haastavat ajattelemaan!
Juha: ”Siitä olen iloinen, että olet juutalaisten ja Israelin ystävä.”
En pidä itsestään selvyytenä ystävyyttäni tai vihollisuuttani juutalaisten sen enempää kuin muidenkaan ihmisten kanssa. Minulle kaikki ihmiset, ihmisyhteisöt ja kansat ovat lähtökohdistaan huolimatta samanarvoisia. Muodostan kantani vasta tutustuttuani lähemmin kanssatallustelijoihini ja heidän ajatuksiinsa.
Ihmettelen kuitenkin suuresti jos sinä olet juutalaisten ystävä, vaikka suuri oppi-isäsi Martti Luther opettaa inhoamaan heitä ja olemasta missään tekemisissä heidän kanssaan.
Lähimmäisenrakkaus on kristillisyyden keskeisiä arvoja. Ovatko Lutherin kirjoitukset juutalaisista mielestäsi oikeanlainen osoitus ja ilmentymä siitä?
Kimmo, tohtori Martti Luther rakasti juutalaisia paljon enemmän kuin meistä kukaan. Useita tunteja hän uhrasi aikaa juutalaisten opettajien kanssa keskustellessa vapahtajasta Jeesuksesta Kristuksesta. Ihan jokainen ei usko Jeesukseen Kristukseen, vaikka heitä kuinka opettaisi. Luther taisi ”pikkasen” tuskastua kylmään maaperään.
Juha: ”Kimmo, tohtori Martti Luther rakasti juutalaisia paljon enemmän kuin meistä kukaan. Useita tunteja hän uhrasi aikaa juutalaisten opettajien kanssa keskustellessa vapahtajasta Jeesuksesta Kristuksesta.”
Viitannet tähän Lutherin suurta juutalaisia kohtaan tuntemaa rakkautta huokuvaan keskusteluun, josta kirjan suomentaja kertoo seuraavasti:
”Tämän kirjansa aiheen Luther itse kertoo saaneensa siitä, että hänen tietoonsa oli tullut eräiden haaveilijoin kääntyminen juutalaisuuteen ja varsinkin siitä röyhkeydestä, millä juutalaiset uskonopillisia erehdyksiään kristityttä vastaan puolustelivat. Tämä juutalaisten röyhkeys meni niin pitkälle, että kolme
heidän kirjanoppinuttaan tuli Lutherin luo väittelemään hänen kanssaan ja taivuttamaan häntä juutalaisten puolelle.
Väittelyssä nämä kirjanoppineet täydellisesti paljastivat itsensä ja
aikomuksensa, ja silloin Luther päätti olla vastaisuudessa antautumatta mihinkään keskusteluun juutalaisten kanssa ja kirjoitti HEITÄ VASTAAN tämän kirjansa.”
Luther siis ns. poltti hihansa väitellessään juutalaisten kanssa ja kirjoitti heitä vastaan tämän ihmisarvoa halveksivan, antisemitistisen kirjansa, joka innoitti vieläpä toisen maailmansodan aikaisiin, hyvin tuntemiimme tapahtumiin Saksassa ja ympäri Eurooppaa.
Lähimmäisenrakkaus on kristillisyyden keskeisiä arvoja. Ovatko Lutherin kirjoitukset juutalaisista mielestäsi oikeanlainen osoitus ja ilmentymä siitä?
Kimmo, huomenna on kirkkovuoden viimeinen sunnuntai (Tuomiosunnuntai) meidän luterilaisessa kirkossa. Ihan en pääse mukaan muiden tuomitsemisessa, koska en pysty itsestäni kerskaamaan, enkä voisi heittää ensimmäistä kiveä, en edes toista.
Kiitos keskustelusta, Kimmo!
Juha: ” Ihan en pääse mukaan muiden tuomitsemisessa”
Suuri oppi-isäsi Martti Luther onnistui siinä mainiosti.
Et ole vieläkään vastannut ihan yksinkertaiseen kysymykseeni:
Lähimmäisenrakkaus on kristillisyyden keskeisiä arvoja. Ovatko Lutherin kirjoitukset juutalaisista mielestäsi oikeanlainen osoitus ja ilmentymä siitä?
Olisi vain mielenkiintoista tietää kantasi. Vai eikö sinulla ole kanttia vastata siihen kun sitä koko ajan kiertelet?
Kimmo, vasta sen jälkeen kun olen majoittanut joiksikin viikoiksi kotiini juutalaisen, muslimin tai jonkun joka todella tarvitsee majapaikan, voin nenä pystyssä arvioida Lutherin lähimmäisenrakkautta. Tosin silloinkin voin vain todeta etten ole itse sitä osoittanut teoillani.
Juha
Ellet osaa itse muodostaa kantaasi siitä, millaista on kristillinen lähimmäisenrakkaus tai edes siitä millaista se ei ole, miten voit sitä itse kellekään osoittaa?
Kimmo. Martti Luther ja hänen Käthe rouvansa majoitti ilmaiseksi usein päiviksi ja monesti usean viikon ajan henkilöitä, jotka tarvitsi majapaikan. Huone sisälsi ruuan. Arvaa majoittiko hän joskus juutalaisia?
Tuskinpa.
Kimmo, näin ajattelemme, koska itse emme niin tekisi. Ajattele, lähimmäistä rakastava kristitty ensiksi majoittaa, ruokkii ja sitten ajan päästä kun vieras lähtee pois antaa eväät ja matkalle vielä rahaa.
Kannattaa lukea Luise Koppen kirja: Martti Lutherin Käthe-rouva
Jos Luther vaikka olisikin majoittanut juutalaisia (karjasuojaan), mitä hän kuitenkaan tuskin teki – tai sitten hän kääsi takkinsa juutalaisten ihmisarvon suhteen – ei se majoittaminen poista hänen juutalaisvihakirjoituksiaan tai tee niiden sisältöä merkityksettömäksi.
Kun kysyin sinulta mielipidettäsi siitä, että edustavatko Lutherin juutalaisvihakirjoitukset käsitystäsi kristillisestä lähimmäisenrakkaudesta, taisin heittää sinulle pahan dilemman. Ethän sinä siihen tieltenkään voi rehellisesti vastata joko tunnustamatta Lutheria ihmiseksi, joka ei tuntenut koko ”lähimmäisenrakkaus”-käsitettä tai tunnustamatta, että itse pidät Lutherin lietsomaa juutalaisvihaa kristillisenä lähimmäisenrakkautena.
No, en minä sinulta siihen vastausta odottanutkaan.
Kimmo, kyllä Luther majoitti ihan samoihin huoneisiin, jossa he itse asuivat. Samassa ruokapöydässä vieraat söivät, kuin he itse söivät. Jos sinä Lutherin asuntoa sanot karjasuojaksi (vertaat varmaan omaan palatsiisi) niin silti heillä riitti lähimmäisen rakkautta yösijan kaipailijoille. Kuten sanoin jo ensimmäisissä kommenteista mielipiteeni, että Lutherin provosoivat heitot kirjassa olisi voinut jättää pois. Eikä oma elämäni ole sellainen, että voisin tuomita Lutherin.
Herramme Jeesus Kristus saarnasi Vuorisaarnassa: ”Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi; sillä millä tuomiolla te tuomitsette, sillä teidät tuomitaan; ja millä mitalla te mittaatte, sillä teille mitataan. Kuinka näet rikan, joka on veljesi silmässä, mutta et huomaa malkaa omassa silmässäsi? Taikka kuinka saatat sanoa veljellesi: ’Annas, minä otan rikan silmästäsi’, ja katso, malka on omassa silmässäsi? Sinä ulkokullattu, ota ensin malka omasta silmästäsi, ja sitten sinä näet ottaa rikan veljesi silmästä.” (Matt. 7:1-5)
Juha
Kun puhuin karjasuojasta viittasin Lutherin kirjaan. Olisihan sinun se pitänyt tunnistaa, jos olet kirjan lukenut kolme kertaa.
Luther sanoo kirjassaan: ”Juutalaisten tulisi asua ulkosuojissa ja talleissa, kuten mustalaiset. ”
Mistä muuten tiedät, että Luther majoitti juutalaisia? Pistäpä vähän dokumenttia poytään asian tiimoilta..
Hyviä kommentteja. Lopultakin on kysymys kuolemasta ja elämästä.
Kysymys on jo tapahtuneesta vääryydestä, näin siis, jos perustamme ajattelumme Raamatun ilmoitukselle.
Jos ajattelemme uskon olevan hyväksi tulemista vain tämän elämän tähden niin olemme kaikkia muita surkeampia. Pelastuksessa on kyse ennenkaikkea ylösnousemuksesta iankaikkiseen elämään.
Syntinen ihminen siis pelastetaan uskon kautta Kristukseen.
Jumalan kieltävät ihmiset saattava olla moraaliltaan ja yhteiskunta kelpoisuudeltaan esimerkillisiä ja saavat ihmisiltä omakseen kaiken kunnioituksen, mutta Kristinuskossa ei ole ensisijassa kysymys etiikasta, eikä moraalista, vaan elämästä ja kuolemasta.
Tämän ymmärtäminen tulisi olla kaiken aikaa Kirkon sanoman ytimessä, meitä ei siis ole pelastettu hyvää ja nuhteetonta elämää varten, vaan paljon, paljon enemmän.
Jumala ei katso henkilöön pelastaessaan ja antaessaan uskon ihmiselle, mutta kun ihminen kerran saa uskon, Jumalan Armon Hengen mukaan, niin ihmisestä tulee ennenkaikkea vääryytensä tunteva ja tunnustava, Kristitty kieltää itsensä ”jumalana” ja uskoo sydämmestänsä, että kaikki ihmiset elävät luonnostaan ilman Jumalan kirkkautta, joka on täydellisyyden mitta.
Laki kyllä kertoo meille kuinka meidän tulee rakastaa mutta, samalla se osoittaa kuinka raadollisia olemme, jos vain tunnemme ja tunnistamme itsemme puhtaan ja itsessään hyvän lain edessä.
Sanan kautta ihminen uskoo myös syntinsä totaalisuuden, kuten Martti sanoi.
Raamattu tuo esiin sellaisen sisäisen vääryyden ihmisestä, josta Paavali käyttää niinkin vahvaa ilmaisua, kuin että; ”paha asuu minussa” ja huutaa: ”Minä viheiliäinen ihminen, kuka pelastaa minut tästä kuoleman ruumiista”
Raamatun ilmoitus ihmisestä on myöskin hyvin selkeä siinä, ettei ihmisen olemus ole pelkän inhimillisen olemuksemme ja materian varassa, vaan ihmisellä on edessä ylösnousemus, niin vanhurskasten kuin vääräin, sanoo Paavali (Apost.teot. 24:15)
Lopultakin Uskon päämääränä on sielujen pelastus. (1.Piet.1:9)
”Vaan jos ei ole kuolleitten ylösnousemusta, ei Kristuskaan ole noussut.
Mutta jos Kristus ei ole noussut kuolleista, turha on silloin meidän saarnamme, turha myös teidän uskonne; ja silloin meidät myös havaitaan vääriksi Jumalan todistajiksi, koska olemme todistaneet Jumalaa vastaan, että hän on herättänyt Kristuksen, jota hän ei ole herättänyt, jos kerran kuolleita ei herätetä.
Sillä jos kuolleita ei herätetä, ei Kristuskaan ole herätetty.
Mutta jos Kristus ei ole herätetty, niin teidän uskonne on turha, ja te olette vielä synneissänne.
Ja silloinhan Kristuksessa nukkuneetkin olisivat kadotetut.
Jos olemme panneet toivomme Kristukseen ainoastaan tämän elämän ajaksi, niin olemme kaikkia muita ihmisiä surkuteltavammat.
Mutta nytpä Kristus on noussut kuolleista, esikoisena kuoloon nukkuneista.” 1.Kor.15
”Sentähden minä notkistan polveni Isän edessä, josta kaikki, millä isä on, taivaissa ja maan päällä, saa nimensä, että hän kirkkautensa runsauden mukaisesti antaisi teidän, sisällisen ihmisenne puolesta, voimassa vahvistua hänen Henkensä kautta ja Kristuksen asua uskon kautta teidän sydämissänne, niin että te, rakkauteen juurtuneina ja perustuneina, voisitte kaikkien pyhien kanssa käsittää, mikä leveys ja pituus ja korkeus ja syvyys on, ja oppia tuntemaan Kristuksen rakkauden, joka on kaikkea tietoa ylempänä; että tulisitte täyteen Jumalan kaikkea täyteyttä.
Mutta hänelle, joka voi tehdä enemmän, monin verroin enemmän kuin kaikki, mitä me anomme tai ymmärrämme, sen voiman mukaan, joka meissä vaikuttaa, hänelle kunnia seurakunnassa ja Kristuksessa Jeesuksessa kautta kaikkien sukupolvien, aina ja iankaikkisesti! Amen.
Erinomainen kommentti, kiitos Ismo.
Taivaan Jerusalemia kohti matkamme vie.
Suuresti kunnioitettu tohtori Martti Luther sanoi: ”Olen kastettu, olen pelastuva!”
kimmo wallentin :”Ihminen on ajatteleva eläin…”
Tuosta ”ihminen on ajatteleva eläin” ajatuksesta ajatuskulkua voi sitten jatkaa vaikka ”syväekologisilla” äänenpainoilla kohti ”luonnon olemassaolon taistelua” kuten todellisuudessa on tapahtunut: ” Ihmiset ovat vain laji muiden eläinten joukossa eikä maailma ole olemassa vain ihmisiä varten. Kuolema ja tappaminen ei ole tragediaa, sitä tapahtuu luonnossa koko ajan kaikkien lajien kesken. Kaikki ihmiselämät eivät ole elämän eikä pelastettavan arvoisia. Vain vahvojen (älykkäiden, itsetietoisten, vahvamielisten) yksilöiden tulisi elää kun taas heikkojen (tyhmien, jälkeenjääneiden, heikkomielisten) tulisi kuolla…”
Tuula, kiitos mielenkiintoisesta kommentista. Jokainen ihminen on Jumalan silmissä arvokas ja meidänkin pitäisi suhtautua jokaiseen samalla lailla.
”Ihminen on ajatteleva eläin” ?
Muutama vuosi sitten radiossa haastateltiin naisbiologia, joka sanoi, ettei ihminen ole muuta kuin muita hiukan pitemmälle kehittynyt eläin. Hän sanoi, että ihmisen ja gorillan välillä on oikeastaan mitättömän pieni ero : ihmisen ja gorillan kromosomisto poikkeaa toisistaan vain 5 %, 95 % on samaa.
Mitä me voisimme sanoa tähän ? Niin eikö kaksi vuotta avioliittoa tuon rotevan gorillauroksen kanssa auttaisi biologia ymmärtämään, mitä merkitystä on sillä 5 % erolla. Ihminen on Jumalan kuva, eläimet eivät sitä ole, ja sen vuoksi ihmisen ja eläimen välillä on sittenkin aivan valtavan suuri ero.
En ainakaan minä suostu siihen, mitä tämän päivän tiede tuo esille että ihmistä pidetään yhtenä eläimenä. Sekin on Jumalan luomistyön halveksimista. Kyllä eläimetkin ovat ihmeellisiä ja arvokkaita, mutta ihminen on vielä paljon ihmeellisempi ja arvokkaampi, koska ihminen on Jumalan kuva.
Sellainen biologia, joka perustuu evoluutioon, sen pohjimmainen tarkoitus on panna Jumala pois viralta ja esitää mitä ihmeellisimpiä versioita ihmisen ja eläimmen välisestä suhteesta.
Kiitos Martti. Jumala on luonut ihmisen ja eläimet kukin lajinsa mukaan. Ainoastaan ihminen on Jumalan kuva. Onneksi ei tarvitse uskoa evoluutiohömppään.
Juha: “Jumala on luonut ihmisen ja eläimet kukin lajinsa mukaan.”
Tästä vallitsee uskovaisten ja evoluutioteorian kannattajien kesken vähintään yhtä suuri ja ratkaisematon erimielisyys kuin sote-alueiden määrästä kokoomuksen ja keskustan välillä. Eikä se siitä miksikään muutu, ennen kuin tiede osoittaa jälleen uusia todisteita evoluutioteorian tueksi. Pysytään vain siihen asti molemmat omissa bunkkereissamme (mutta ei heitellä kiviä niistä toistemme niskaan. Sellainen on sivistymätöntä).
Olen evoluution kannattajana edelleen sitä mieltä, että Ihminen on ajatteleva eläin, joka on oppinut evoluution myötä pyrkimään yhteistyöhön lajitoveriensa kanssa ja vain siten saavuttanut kulttuurin, tieteen ja teknologian aloilla sen mitä on saavuttanut, eikä se ole käynyt, eikä käy päinsä itsekkäällä asennoitumisella toisia ihmisiä kohtaan. Epäitsekäs, altruistinen käyttäytyminen on siis kaikissa ihmisissä piilevää vaistonvaraista älykkyyttä, jota muilla eläimillä ei ole.
Juha: ”Ainoastaan ihminen on Jumalan kuva.”
Siis myös minä olen tuon käsityksen mukaan täydellinen Jumalan kuva, jos kerran olen ihminen? Siitä seuraa, että Jumalakin on vain kaltaiseni pöhkö pakana.
Kimmo, sinä ja minä olemme samalla lailla Jumalan kuvia. Paratiisissa tapahtuneen syntiinlankeemuksen seurauksena ihminen ei ollut enää virheetön Jumalan kuva, vaan hänestä tuli kuoleva. Jokainen ihminen kuolee vähintään yhden kerran, ellei Herramme Jeesus Kristus tule takaisin ennen sitä. Ihmisen max. ikä on 120 vuotta.