Alakerta lähes täynnä Someron kirkossa 17.12.2017,
kun Jumalan kunniaksi laulettiin Kauneimpia joululauluja
ennen kuin koronan aiheuttamista rajoituksista vielä mitään tietoa.
LAUANTAI 25.12.2021
Joulupäivä
Sana tuli lihaksi
Päivän psalmi: Ps 100
Joulu on ihana sana. Se kertoo Jeesus -lapsen syntymästä. Elämän toivo on tullut maailmaan. Jumala on käynyt keskellemme, meidän luoksemme. Hän ei jättänyt meitä heitteille, vaan otti ihmisyyden olemukseensa. Hän, joka on ikuinen Jumala iankaikkisesta iankaikkisuuteen. Ajalliseksi, aineelliseksi, luomansa osaksi, meidän tykömme meitä varten, meitä pelastamaan, kuten sanotaan Nikean tunnustuksessa:
Me uskomme yhteen Herraan, Jeesukseen Kristukseen,
Jumalan ainoaan Poikaan, joka on syntynyt Isästä ennen aikojen alkua,
Jumala Jumalasta,
valo valosta,
tosi Jumala tosi Jumalasta,
syntynyt, ei luotu,
joka on samaa olemusta kuin Isä
ja jonka kautta kaikki on saanut syntynsä,
joka meidän ihmisten ja meidän pelastuksemme tähden astui alas taivaista,
tuli lihaksi Pyhästä Hengestä ja neitsyt Mariasta
ja syntyi ihmiseksi.
Tätä tapahtumaa todistivat enkelit kedolla. Todistivat paimenet kehdon luona. Tapauksen merkitys on valtava. Taivas kosketti maata. Luoja tuli luomakuntaansa.
Enkelien ylistyslaulu Beetlehemin kedolla julisti Jumalan suurta kunniaa.
Kunnia Jumalalle korkeuksissa,
maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa.
Jumalan iankaikkista kunniaa julistaa myös joulupäivän psalmi:
Iloitse, maa! Kohottakaa riemuhuuto Herralle!
Palvelkaa häntä iloiten, tulkaa hänen eteensä riemuiten.
Vapahtajamme tuli pelastamaan koko maailmaa. Koko ihmiskunnan puolesta hän antoi itsensä sovittaessaan meidät synnin, kuoleman ja Perkeleen vallasta. Hän toi rauhan Jumalan ja ihmisten välille. Hänen rauhansa luokoon rauhan myös meidän ihmisten kesken. Rauha ja rakkaus vallitkoon keskuudessamme.
Kirkko olkoon sielumme ravinnon antaja. Käyköön askeleemme kirkon portille, auetkoon pyhäkön ovi ja käykäämme iloiten kohtaamaan Jumalamme suuri rakkaus ja hänen hyvyytensä ja armonsa virvoittava elämän lahja.
Tulkaa hänen porteilleen kiittäen,
hänen esipihoilleen ylistystä laulaen.
Käyköön koko kansa yhteisenä joukkona. Yhdessä toinen toistansa kohtaamaan. Yhdessä pienet ja suuret, aikuiset ja lapset, koko väki tulkoon. Käykäämme joulun paimenten seuraan, mielessämme heidän mukanaan kulkekaamme Jeesus -lasta katsomaan. Hänessä elämän lahja kohtaamaan.
Usko on meidän yhteinen toivomme. Sen perusteena on Jumalan uskollisuus. Hän meitä kokoaa yhteen. Koko kansan, koko väen, kaikkien yhteiseen ja ylisukupolviseen osallisuuteen , meidän Vapahtajamme suuresta hyvyydestä osallisiksi pääsemiseen. Armosta autuaiksi meitä kutsutaan.
Joulun sanoma, rauhan sanoma, armon ylistystä täynnä
Meidänkin mielemme täyttäköön ilolla ja riemulla
Lapsi on meille syntynyt. Kiitos hänelle raikukoon.
Psalmiteksti tässä luettavaksenne:
Iloitse, maa! Kohottakaa riemuhuuto Herralle!
Palvelkaa häntä iloiten, tulkaa hänen eteensä riemuiten.
Tietäkää, että Herra on Jumala.
Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme,
hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat.
Tulkaa hänen porteilleen kiittäen,
hänen esipihoilleen ylistystä laulaen.
Kiittäkää häntä, ylistäkää hänen nimeään.
Hyvä on Herra!
Iäti kestää hänen armonsa,
hänen uskollisuutensa polvesta polveen.
Ps. 100
Vai että mielenosoitus sai hämmentävän käänteen. Ennemminkin jumalanpalvelus sai todella ruman pilkan. Vaikka kuinka yritän olla humaani, ei näille tempuille riitä ymmärrystä – ei yhtään. Uskonrauhan tahallinen rikkominen on yksi iljettävimmistä rikoksista.
Veit Matti sanat suustani. Uskonrauhan rikkomisesta ja typeryydestä tässä on kyse eikä hämmentävästä käänteestä.
Mitä kummallista tuossa uskonrauhassa on?
Uskohan on vain todellisuuskäsitys joka perustu ei- tietoon ja ei-ymmärrykseen.
Miksi sellaisella käsityksellä pitäisi olla jokin erityinen rauha? Siksikö, ettei sitä voi mitenkään puolustaa järkiperäisesti?
Tällä en tietenkään halua puolustella jotain täysvapaata rääkkymistä missä vaan, mutta kuitenkin…
Lullakseni uskonrauhan suojelulla on motiivina suojella ennen muuta yhteiskuntarauhaa.
Rikoksena se ei sinänsä ole suuri, eikä oikeuta uutiseen liittyvissä kuvissa nähtyihin väkivaltaisiin otteisiin.
Uskonrauha liittyy kokoontumisvapauteen. Eihän kukaan katsoisi hyvällä, jos joku menisi riekkumaan vaikkapa vapaa-ajattelijoiden kokoontumisiin.
On aika hölmö tapa ajaa asiaansa. Femen-aktivistit tulivat tukemaan Tukholmassa mieltään abortin puolesta Espanjassa. Tuli kysymys mieleen. Mikseivät he menneet Espanjaan ylävartalot paljaina johonkin kirkkoon? Onko siellä meneillään samanlaisia tempauksia ja nämä antoivat tukensa?
Ikävä ja typerä juttu.
Mahtoikohan Pussy Riotin toiminta olla mallina vaan tilannetaju petti?
kysymys on varsin vähäisestä rikkomuksesta.joskin mauttomasta.pieni sakko rangaistus olisi ehkä paikallaan.iljettevä rikois nimitystä käytti muuten syyttäjä pikkutytön murhan yhterydessä tekoa ei voi mitenkään rinnastaa pieneen haitanntekoon.
Tulee mieleen, että mahtaisiko olla muita tapoja ilmentää ajamaansa asiaa?
Tuskin tämä episodi katolisessa messussa edesauttaa ko. asiaa?
Olen ymmärtänyt, että lakeja ei laadi katolinen kirkko vaan kunkin valtion oikeuslaitos.
Kunpa osaisi lukea urheilua yhtä hyvin kuin ihmisiä, niin ei olisi rahasta puutetta.
Uskonrauhan rikkomisesta joutuu Suomessa käräjille. Eli maallinen oikeus käsittelee sellaisia. Miten lienee Ruotsissa?
Eihän se ole ennenkään estänyt. Laki on jopa muutettavissa kun riittävät määrät haluaa muodikasti muuttaa.
Alkaa olla meininki kuin Sodomassa, aivan kuten Jeesus sanoisi että se tulisi olemaan ennen Hänen paluutansa. Kukapa vielä vaikka 1980-luvulla olisi uskonut, että yläsosattomista mielenosoituksista tulee näinkin yleisiä ja näyttävät yleistyvän jatkuvasti.
”Ja hän poltti poroksi Sodoman ja Gomorran kaupungit ja tuomitsi ne häviöön, asettaen ne varoitukseksi niille, jotka vastedes jumalattomasti elävät. Kuitenkin hän pelasti hurskaan Lootin, jota rietasten vaellus irstaudessa vaivasi; sillä asuessaan heidän keskuudessansa tuo hurskas mies kiusaantui hurskaassa sielussaan joka päivä heidän pahain tekojensa tähden, joita hänen täytyi nähdä ja kuulla.” – 2. Pietari 2:6-8
Henrik Sawela: ”Uskohan on vain todellisuuskäsitys joka perustu ei- tietoon ja ei-ymmärrykseen.”
Ei se nyt aivan noinkaan ole. Usko on tietämistä, luottamista ja myöntymistä. Väärän tiedon vuoksi krikiilltäsi putoaa pohja. Selvitä ensiksi miten asiat ovat oikeasti ja vasta sen jälkeen voit puhua jotakin järjestä.
Tunnetuimmat radikaalit pietismin edustajat olivat aikanaan Suomessa Lars Ulstadius ja Petter ”Pietari” Schäfer.
” Ulstadius meni jopa niin pitkälle näkemyksissään, että vuonna 1688, hän meni Turun tuomionkirkkoon, keskeytti saarnaavan papin, menetti syntyneessä nujakassa vaatteensa ja juoksi kirkon käytävällä alasti julistaen tuomiota viralliselle kirkolle ja papistolle. Hän sanoi hylkäävänsä Raamatun ja nojaavansa yksinomaan Pyhän Hengen ilmoitukseen. Ulstadius tuomittiin aluksi kuolemaan, mutta tuomio muutettiin myöhemmin elinkautiseksi pakkotyöksi.”
Nyt alat Seppo päästä asiaan:-)
Tunnetuimpiakin löytyy: Laestadius oli osittain radikaalipietisti, samoin Abraham Achrenius, joka tosin myöhemmällä iällään maltillistui.
Mielestäni lähinnä jumalanpalvelus sai hämmentävän käänteen, ei mielenosoitus. Nuo abortin puolustajat, jotka muistavat oikeutensa ”omaan” kehoonsa – ajattelematta tai piittamatta lainkaan siitä, että heidän kehonsa sisällä on toisen persoonan keho -, .
Hienoa, että papeilta löytyi tilanneälyä pysäyttää saastainen ja luvaton murhaa puolustava mielenilmaus. Joskus käy vähän kateeksi katolisia, heille Raamattu ei ole vielä ihan vessapaperia nin kuin useille luterilaisille veljillemme.
raha asioissa raamattu on kylläkin katolisillekin vessapaperia.sama tosin pätee muihinkin kristittyihin.
Kulttuurimme pelkää kuolemaa ja vaihtoi ruumis-sanan kehoon.
Laestadius ei kuitenkaan osoittanut mieltään, ja pietistinä oli arvostettu ja luotettu
tarkastuspappi Norrlannissa vanhuuteensa saakka.
Isä kertoi aikoinaan hautajaisista, joissa eräs mies esitteli itsensä ”ruumiin veljeksi”. Joten käsitteet ovat kansan suussa kyllä moninaisempia kuin korkeasti koulutetuilla ihmisillä.
Ruumis ei tarkoita kuolutta.
Kun henki on lähtenyt ja veivi heitetty, on kysymyksessä kuolleen ruumis.
Terve sielu terveessä ruumiissa ei tarkoita hyvin balsamoitua vainajaa, vaan elävää ihmistä.