Onko tänään aprillipäivä?
Teologinen tiedekunta on valinnut kunniatohtorikseen ilmastoasioiden lapsiprofeetan Greta Thunbergin.
Ruotsalaisen Thunbergin akateemisiin saavutuksiin kuulu koulunkäyntilakko – hän boikotoi omaa koulunkäyntiään osoittaen näin mieltään ilmaston puolesta. Temppuhan oli absurdi; mitään tämän maailman ongelmaa ei ratkaista sillä, että ei käydä koulua eikä opiskella.
Media Ruotsissa ja maailmalla tarttui tähän lapseen ja nosti hänet kansainväliseen maineeseen ilmastosaarnaajana.
Mitään tietoa ilmastoasioista Thunbergilla ei ollut, hänhän on yhäkin koululainen eikä ole itse ikänsä puolesta ehtinyt opiskelemaan tai tutkimaan ilmastokysymyksiä, puhumattakaan ilmaston, talouden ja teollisen tuotannon, ruuantuotannon, väestönkasvun ja köyhien maiden väestön elintason nostamisen monimutkaisesta liittymisestä toisiinsa.
Tieteellisiä tai taiteellisia ansioita Helsingin teologisen tiedekunnan kunniatohtoriksi valitulla Thunbergillä ei ole. Hän ei ole ansioitunut uskonnon tutkijana, minkään uskonnon edustajana tai vaikkapa uskontodialogin edistäjänä.
Thunberg on nuoreksi aikuiseksi kasvanut lapsiprofeetta, joka on päässyt huutamaan maailman päättäjille ja YK:n jäsenille muilta kuulemiaan tietoja ja omia mielipiteitään ilmastoasioista ja maailman pikaisesta tuhoutumisesta, jos häntä ei kuunnella.
Siellä missä ilmastopäästöt ovat suurimmat ja missä ilmaston kohtalo ratkaistaan, Aasiassa ja kehitysmaissa, Thunbergiä ei noteerata. Ehkä hän nyt ”instant-tohtorina” saa maailmanlopun julistuksilleen lisää uskottavuutta.
Teologinen tiedekunta on ratkaisullaan tehnyt kunniatohtoriudesta vitsin. Tästä lähtien Greta, 20 v., voi esiintyä tittelillä tohtori h. c.
Kulttuurin uusintaminen, uuden tiedon ja taiteen tuottaminen, vaatii pitkää opiskelua, lahjakkuutta ja vuosien ja vuosikymmenten työtä. Tällaisilla ansioilla on aiemmin saatu teologian kunniatohtorin arvoja.
Nyt Greta Thunberg on teologisen tiedekunnan mukaan saavutustensa suhteen samalla viivalla kuin vaikkapa teologisen kunniatohtoriuden Helsingistä saanut, elämänsä eksegetiikkaa tutkinut brittiprofessori tai suuren tuotannon tehnyt kirjailija.
Greta Thunbergin kunniatohtorius tulee jäämään historiaan ihmetystä herättävänä Helsingin teologisen tiedekunnan tiedostavuuden (= woken) ilmauksena. Jos olisi haluttu palkita joku ilmastoihminen, onhan maailmassa oikeitakin ilmastotutkijoita.
Tällainen kunniatohtorius on myös kyseenalainen viesti oikeille teologian tohtoreille tai sellaisiksi pyrkiville. Jos kunniatohtoriksi pääsee sillä, että media nostaa saarnaamistaan asioista oikeasti tietämättömän lapsen ilmiöksi, mitäpä kunniaa sitten on perinteisen teologisen tohtorintutkinnon suorittamisessa?
Tiede on akateemista huippu-urheilua ja vaatii omilla aloillaan huippu-urheilun kaltaista harjoittelua ja herkeämätöntä työtä. Tällaisen toiminnan arvostaminen, tieteen tai taiteen alalla, kunniatohtoriudella olisi ollut teologiselta tiedekunnalta viisas ratkaisu.
Nyt teologinen tiedekunta on halunnut profiloitua toisin, mikä on ollut vaikeasti puolustettavissa oleva ratkaisu – muuten kuin ideologisista uskonnäkökulmista.
Onko nyt valittu maailman nuorin kunniatohtori? Kuka ja mitä saarnaava lapsiprofeetta on seuraavana?
Teologisesti ajateltuna luonnonsuojelua ei voi pitää yhtä tärkeänä kuin ihmisten pääsemistä taivaaseen. Teologisen tiedekunnan pitäisi keskittyä kasvattamaan ja opettamaan tulevia pappeja niin, että he osaisivat neuvoa ihmisille pelastuksen tien ja antaa kaikkea opetusta, mitä Raamatusta löytyy. Esim. amerikkalaisella ja luterilaisella Missouri-synodilla on oma pappiskoulutus, joka antaa paremmat valmiudet tähän.
Teologinen tiedekunta ei kouluta pappeja vaan teologian kandidaatteja, maistereita, lisensiaatteja ja tohtoreita. Ovat akateemisia oppiarvoja.
Teologinen tiedekunta ei aja ihmisten pääsemistä taivaaseen, vaan tekee tieteellistä tutkimusta. Se vielä kaiken lisäksi tutkii ihmisyyden ydinkysymyksiä. Hyvin sopii tämä kunniatohtorivalinta sinne.
Kyllä teologinen tiedekunta käytännössä kasvattaa tulevia pappeja, koska monet teologian maisterit ottavat pappisvihkimyksen.
Lisäksi eihän kirkossa voi saada pappisvihkimystä, jos ei ole teologista loppututkintoa.
Ei, sillä sitä pitäisi pitää tärkeämpänä, jotta sillä miljardien ihmisten enemmistöllä, joka joutuu (Raamatun mukaan: ’harvat valitut’)) helvettiin, olisi edes maan päällä eläessään siedettävät olot.
Jumala tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden. 1. Tim. 2:4
Ei vaan tahtoa toteuta vaikka on Kaikkivaltias ja kaikkinäkevä joten näkee jo ennalta miljardien luomiensa ihmisten paistuvan ikeissä elävältä. Ja hänhän valitsee pelastukseen vain h a r v a t!
Kaikille ihmisille ei nyt vaan kelpaa Jeesuksen verellään kaikille ansaitsema pelastus.
Teologian kunniatohtoriksi promovoitiin muun muassa Irja Kilpeläinen, suomalaisen sielunhoidon uranuurtaja ja mielenterveyskuntoutujien hengellisten tarpeiden esille nostaja. Pitkän elämäntyön jälkeen ja todellakin ansioista. Häneen verrattuna tämä kunniatohtorius näyttäytyy monellakin tapaa oudossa valossa.
Thunbergin rohkea ulostulo on nostanut monen autismista kärsivän mielenterveyskuntoutujan mielialaa. Hän on saanut maailmassa isolta osalta aikaiseksi nuorten heräämiseen turvaamaan luonnossa omaa tulevaisuuttaan, josta ahne liike-elämä ja ylöstempaamistaan odottavat eivät näy välittävän tuon taivaallista.
Siitä, kannattaako parikymppisiä yhtään millään perusteilla promovoida kunniatohtoreiksi, voidaan kyllä olla eri mieltä. Siitäkin voidaan perustellusti ja ilman vihapuhetta olla eri mieltä, onko Greta Thunbergin toimintaa ja tempauksia pidettävä jotenkin kiitettävänä, anarkismina tai vaikkapa harvinaisen onnistuneena mediatempauksena.
Thunbergillä on kaiken todennäköisyyden mukaan elämäntyö vielä edessä. Siihen voi hyvinkin kuulua väitöskirjankin teko. Vasta tulevaisuus näyttää, vertautuuko se – tai hänen tähänastinen toimintansa ”ilmastonmuutosprofeettana”- merkitykseltään ja vaikutushistorialtaan jotenkin vaikkapa Jeanne d’Arciin tai Fátiman lapsiin.
Mieleeni tuli kyllä sekin, onko tämän kunniatohtoriuden myöntäminen nimenomaan teologisen tiedekunnan alaan kuuluva asia. Matemaattis-luonnontieteellinen ja valtiotieteellinen tiedekunta tai Aalto-yliopiston tulevaisuudentutkimus olisivat jotenkin luontevampia tahoja.
”Mieleeni tuli kyllä sekin, onko tämän kunniatohtoriuden myöntäminen nimenomaan teologisen tiedekunnan alaan kuuluva asia.”
Eikös teologisessa tiedekunnassa tutkita Raamattua, joka heti kättelyssä antaa Jumalan käskyn v a r j e l l a maata, ja tuota kristikunnan pahasti laiminlyömää käskyähän Greta haluaa itse noudattaa ja kehottaa muita noudattamaan.
Että teologinen tiedekunta oli asiassa mitä loogisin nimittäjä.