Kuvassa rakkaani Colette. Kun tänä vuonna on seurakuntavaalien vuosi, niin kerronpa hänen olevan ehdokkaana Someron seurakunnassa neljännelle valtuustokaudelleen. Silloin kun Somero kuului vielä Tampereen hiippakuntaan, hän oli myös hiippakuntavaltuutettu.
SUNNUNTAI 23.10.2022
20. sunnuntai helluntaista
Usko ja epäusko
Pyhäpäivän introituspsalmi on Ps. 78:1–8
Nobelin kirjallisuuden palkinnon saaja 2022 Annie Ernaux kirjoittaa teoksessaan La place upeita ajatelmia:
”Kauneinta maailmassa on rakkaus köyhiä kohtaan.”
”Rakkauden yhdistämä perhe omistaa suurimman rikkauden.”
Jne.
Huolenpito toinen toisestaan kuuluu rakkauteen. Parhain perintö tuleville polville on opettaa näille Jumalan sntamaa rakkautta. Rakastettu nuori ei jää heitteille, vaan saa tukea koko elämäänsä.
Aito rehellisyys kuuluu rakkauteen. Siksi Jumalan sanan opetus kuuluu lapsen oikeuksiin. On turvallista opettaa heitä panemaan uskalluksensa Jumalan varaan. Usko antaa tulevaisuuden ja toivon.
Kiinalainen viisaus sanoo, että jos tahdomme vaikuttaa tuhanteen vuoteen, kasvattakaamme lapsi. Tämä ajatus on yleisinhimillinen. Se sisältää valtaisan sanoman. Kasvattamalla lapsen, annamme heille parhaan perinnön. Tämä puolestaan kulkee eteenpäin sukupolvesta toiseen. Näin siunauksen aallot siirtyvät yli sukupolvien.
Psalmimme sanoo saman kauniisti riimitellen, suloisesti sommitellen, korukirjaimin kuvaellen:
ja käski meidän isiämme opettamaan ne lapsilleen,
jotta tulevakin polvi ne tuntisi,
jotta vastedes syntyvätkin ne oppisivat
ja kertoisivat omille lapsilleen.
Jumalaan heidän tulee turvautua,
muistaa, mitä hän on tehnyt,
Jumala on kaikkivaltias. Hänen tekonsa ovat ihmeelliset. Väkevässä voimassaan hän on täynnään ihmetekoja. Pyhälle kansalleen hän on antanut rajattoman rakkautensa äärettömän avaruuden. Hänen armonsa ja laupeutensa ovat rajattomia. Kuin rannaton aava on hänen laupeutensa laajuus, tietonsa ylenpalttinen vapautuneisuus, kunniansa yli kaikkien avaruuksien ulottuva.
Me emme salaa niitä lapsiltamme
vaan kerromme tulevillekin polville Herran voimasta,
Herran teoista, ihmeistä, joita hän on tehnyt.
Jeesus opetti vertauksin. Hän asetti sanansa kuulijoitten korvien mukaan. Kansa ymmärsi mitä hän sanoi. Suuret joukot seurasivat häntä. Sanomansa seurasi Vanhan testamentin parasta perintöä. Pyhä perintö kohtasi väen. Mielet avautuivat.
Psalmissamme esiintyy sama sana, jota evankeliumeissa nimitetään ”vertauksiksi”, sellaisella sanalla, joka meidän psalmissamme on käännetty ”arvoituksiksi”. Yhteydestä sitten riippuu, onko kyseessä sutkaus, arvoitus, vertaus, mietelmä, sananlasku tai muu vastaava naseva ajatuksen tiivistelmä.
Minä aion esittää viisaiden mietteitä,
tuon julki menneisyyden arvoituksia,
vanhoja asioita, joista olemme kuulleet,
joista isämme ovat meille kertoneet.
Jumala on yksi. Hän on koko maailmankaikkeuden ainoa tosi Jumala. Siksi myös sanoma hänestä on tehtävä tiettäväksi kaikille. Ketään ei saa jättää ulkopuolelle. Siksi kokonaisten kansojen kohtalon ohjaaminen hyvään merkitsee kokonaisten kansojen opettamista pyhään totuuden sanaan, Jumalan viisauteen, hänen sanansa tuntemiseen, Pyhän kirjan sanomaan.
Kuuntele, kansani, mitä opetan,
tarkatkaa sanojani, te kaikki.
Kansojen siunauksen saamiseksi kannattaa siis opettaa kokonaisia kansoja, kansakuntia, koko maailmaa, kaikkia ihmisiä, kaikkina aikoina. Evankeliumin tie vie eteenpäin. Tulevaisuus on Jumalan käsissä, siksi sana hänen suurista teoistaan kuuluu jokaikiselle ihmiselle kaikkina aikoina.
Tässä sunnuntain introituspsalmi:
Kuuntele, kansani, mitä opetan,
tarkatkaa sanojani, te kaikki.
Minä aion esittää viisaiden mietteitä,
tuon julki menneisyyden arvoituksia,
vanhoja asioita, joista olemme kuulleet,
joista isämme ovat meille kertoneet.
Me emme salaa niitä lapsiltamme
vaan kerromme tulevillekin polville Herran voimasta,
Herran teoista, ihmeistä, joita hän on tehnyt.
Hän sääti Jaakobille säädöksensä,
hän antoi Israelille lakinsa
ja käski meidän isiämme opettamaan ne lapsilleen,
jotta tulevakin polvi ne tuntisi,
jotta vastedes syntyvätkin ne oppisivat
ja kertoisivat omille lapsilleen.
Jumalaan heidän tulee turvautua,
muistaa, mitä hän on tehnyt,
ja noudattaa hänen käskyjään,
jotta eivät olisi kuin isänsä, nuo tottelemattomat ja uppiniskaiset,
jotka häilyivät sinne tänne eivätkä pysyneet uskollisina Jumalalle.
Ps. 78:1–8
Sunnuntain aihetta esitellään ja tekstit näytetään tässä osoitteessa
https://www.kirkkovuosikalenteri.fi/kalenteripaiva/sunnuntai-23-10-2022/
Nobelistin teokseen viittaus
Annie Ernaux
La place
Alkuteksti sivu 30. Käännös minun.
ISBN 2-07-037722-9
Matias Roto toteat:””Jeesus opetti vertauksin. Hän asetti sanansa kuulijoitten korvien mukaan. Kansa ymmärsi mitä hän sanoi.””.
Mihin perustat tämän väitteesi?
Minulle Jeesuksen seuraavat sanat kyllä kertoo aivan muut:
10 Niin hänen opetuslapsensa tulivat ja sanoivat hänelle: ”Minkätähden sinä puhut heille vertauksilla?”
11 Hän vastasi ja sanoi: ”Sentähden, että teidän on annettu tuntea taivasten valtakunnan salaisuudet, mutta heidän ei ole annettu.
12 Sillä sille, jolla on, annetaan, ja hänellä on oleva yltäkyllin; mutta siltä, jolla ei ole, otetaan pois sekin, mikä hänellä on.
13 Sentähden minä puhun heille vertauksilla, että he näkevin silmin eivät näe ja kuulevin korvin eivät kuule, eivätkä ymmärrä.
14 Ja heissä käy toteen Esaiaan ennustus, joka sanoo: ’Kuulemalla kuulkaa, älkääkä ymmärtäkö, ja näkemällä nähkää, älkääkä käsittäkö.
15 Sillä paatunut on tämän kansan sydän, ja korvillaan he työläästi kuulevat, ja silmänsä he ovat ummistaneet, etteivät he näkisi silmillään, eivät kuulisi korvillaan, eivät ymmärtäisi sydämellään eivätkä kääntyisi ja etten minä heitä parantaisi.'(Matt.13)
Ari
Kiitos puheenvuorostasi
Otat esille merkittävän näkökohdan evankeliumin eteenpäin menossa. Työ ei aina ole helppoa. Vaikeuksiakin tulee viestin viemisessä.
Tässä on kuitenkin muistettava evankeliumin tärkeydestä. Koska sanoma taivasten valtakunnasta on niin tavattoman tärkeä, niin sitä ei saa laiminlöydä. Kaikista vastuksista huolimatta sanomaa on vietävä eteenpäin. Ei pidä pysähtyä pienistä vaikeuksista, vaan on kuitenkin jatkettava evankeliumin asialla.
Tästä kertoo kylväjävertaus. Siinä kerrotaan aluksi erilaisista vastaanottajista. Vaikka aluksi työ ei tuotakaan tulosta, niin silti kylvötyö jatkuu. Lapulta kuitenkin tulos saavutetaan ja kylvö tuottaa tuloksia. Jopa lopulta satakertaisesti.
Tässä tapauksesta kerrotaan. Huomaapa miten kansa tungeksi Jeesuksen luona ja miten vastuksista huolimatta kylväjä jatkoi kylvämistään kunnes satoa alkoi kasvaa ja tuloksia syntyi.
Markuksen evankeliumi:
4:1 Ja hän rupesi taas opettamaan järven rannalla. Ja hänen luoksensa kokoontui hyvin paljon kansaa, jonka tähden hän astui venheeseen ja istui siinä järvellä, ja kaikki kansa oli maalla järven rannalla.
4:2 Ja hän opetti heitä paljon vertauksilla ja sanoi heille opettaessaan:
4:3 ”Kuulkaa! Katso, kylväjä lähti kylvämään.
4:4 Ja hänen kylväessään osa putosi tien oheen, ja linnut tulivat ja söivät sen.
4:5 Ja osa putosi kallioperälle, jossa sillä ei ollut paljon maata, ja se nousi kohta oraalle, kun sillä ei ollut syvää maata.
4:6 Mutta auringon noustua se paahtui, ja kun sillä ei ollut juurta, niin se kuivettui.
4:7 Ja osa putosi orjantappuroihin; ja orjantappurat nousivat ja tukahuttivat sen, eikä se tehnyt hedelmää.
4:8 Ja osa putosi hyvään maahan; ja se nousi oraalle, kasvoi ja antoi sadon
ja kantoi kolmeenkymmeneen
ja kuuteenkymmeneen
ja sataan jyvään asti.”
Matias Roto toteat:””Tässä tapauksesta kerrotaan. Huomaapa miten kansa tungeksi Jeesuksen luona ja miten vastuksista huolimatta kylväjä jatkoi kylvämistään kunnes satoa alkoi kasvaa ja tuloksia syntyi.””
Mitä tuolla tarkoitat, siis sadon kasvamisella, mitä on se sato ja mitä on kasvu?
Ari
Kiitos kommentistasi ja kiitos kysymästä
Jumalan valtakunnan edistyminen on tavoite. Se merkitsee, että ihmiset tulevat pyhän kasteen välityksellä Jeesuksen opetuslapsiksi ja sen jälkeen kasvu ilmenee luottamuksen lisääntymisenä ja keskinäisen rakkauden vahvistumisena.
Mielestäni Paavali sanoo sen mainiosti Galatalaiskirjeessään puhuessaan Pyhn Hengen kasvattamista hedelmistä:
Galatalaiskirje:
5:22 Mutta Hengen hedelmä on
rakkaus,
ilo,
rauha,
pitkämielisyys,
ystävällisyys,
hyvyys,
uskollisuus,
sävyisyys,
itsensähillitseminen.
Matias Roto toteat:””Jumalan valtakunnan edistyminen on tavoite. Se merkitsee, että ihmiset tulevat pyhän kasteen välityksellä Jeesuksen opetuslapsiksi ja sen jälkeen kasvu ilmenee luottamuksen lisääntymisenä ja keskinäisen rakkauden vahvistumisena.””
Joku nyt mielestäni mättää kun kerran sinun kasteellasi kastetut nyt tappavat toisiaan ukrainassa, selitäppä nyt mikä mättää? Ei tuo ole ainut kertaista olihan suomessakin sisällissota jossa samoin kastetut tappoivat toisiaan.
Ari
1) Kaste on voimallinen ja kaste on yksi.
Jos joku kieltää kasteen merkityksen pelastukselle, niin hän luopuu Jumalan sanan kasteelle antamasta lupauksesta., että saamme siinä syntien anteeksiantamuksen ja Pyhän Hengen lahjan. Tämän kasteen voiman kieltäminen on Jumalan sanan halpana pitämistä.
2) Kaikkenlainen paha on ihmisen lankeemuksen ja synnin seurausta.
Näin myös Venäjän mieletön hyökkäys Ukrainaa vastaan.
Kastetta ei tästä missään tapauksessa pidä syyttää. Sellainen olisi verrattavissa siihen, että avustusruuan tarjoajaa syytettäisiin siitä, että ihmisillä on nälkä. Avustusruuan tarjoajahan pyrkii torjumaan nälän vallassa olon. Samalla tavalla kaste ei ole pahuuden syy, vaan ainoa todellinen parannuskeino pahuutta vastaan.
Kun me uskossa otamme vastaan kasteen antaman sovinnon Jumalan kanssa niin silloin meillä on käytössämme voima kaikkea pahaa ja vihantekoa vastaan: syntien anteeksiantamuksesta alkava uusi elämä.
Sen sijaan kasteen syyttelysi on verrattavissa siihen, että sinä yrität kaataa nurin nälkäisiä ruokkivien tarjoilupöytää.
Ota huomioon, mitä alussa sanotaan tottelemattomasta väestä psalmissamme:
— jotta eivät olisi kuin isänsä,
nuo tottelemattomat ja uppiniskaiset,
jotka häilyivät sinne tänne
eivätkä pysyneet uskollisina Jumalalle.
Sen sijaan ne jotka uskossa suostuvat psalmissamme luvattuun ihanaan Jumalan lupaukseen, oppivat myös rakastamaan toinen toistaan.
Myöhemmin psalmissamme sanotaan ihanat sanat Jumalan hyvistä teoista. Näihin turvautukaamme ja nämä ottakaamme vastaan pyhään kasteeseemme vedoten, Vapahtajamme suureen pelastukseen tarrautuen.
12 Egyptin maassa, Soanin tasangolla,
hän antoi isiemme kokea ihmeen.
13 Hän jakoi kahtia meren ja vei heidät sen poikki,
hän jähmetti vedet muuriksi.
14 Hän antoi pilven johdattaa heitä päivisin
ja tulen loisteen öisin.
15 Hän halkaisi kallioita autiomaassa,
ja he saivat vettä, kuin syvyyden vesiä.
16 Hän antoi purojen puhjeta kalliosta,
antoi vesien virrata.
Psalmissa 78 mennään läpi muutamia merkittäviä kohtia Pyhän kansan historiasta.
Näin siinä yhdistyvät sekä yhden kansan historia että maailmanlaajuista Jumalan evankeliumia julistava kaikkia kansoja koskeva julistus.
Meidän suomalainen kansallinen identiteetti nykyisessä mielessään sai alkunsa 1800 -luvulla Runebergin, Topeliuksen ja muutamien muiden herättämistä ajatuksista. Tämä ajatus sitten kehittyi edelleen 1900 -luvun puolella.
Aloitin aikoinaan pappisurani Länsi-Savossa Kangasniemellä. Siellä on monia kyliä. Kirkolta etelään päin Hokan kylää päin mentäessä tien vierellä oli tuolloin Mannisen talo. Sieltä oli kotoisin runoilijana tunnettu Otto Manninen. Hänen kotonaan oli toisinaan kokoontunut merkittäviä kulttuuripersoonallisuuksia, mm Eino Leino.
Tässä yksi runo, joka puhuu kansallisaatteesta kauniisti. Siinä myös puhutaan sukupolvien ketjusta rakentavasti.
Työst´ isäin työlläs kiitä,
niin lapset sadon saa.
Maan vapaan perit, siitä
tee vakaa, vauras maa.”
(Otto Manninen)
Matias Roto heittelet lauseita mielivaltaisesti ja kun niistä kysyy niin et vastaa niihin jotka näyttävät tämän mielettömyytesi, siis kuten seuraava:
””— jotta eivät olisi kuin isänsä,
nuo tottelemattomat ja uppiniskaiset,
jotka häilyivät sinne tänne
eivätkä pysyneet uskollisina Jumalalle.””(Matias Roto)
Mitä on uskollisuus Jumalalle? Onko se että kuulee Jeesuksen äänen ja tekee sen mukaan?
Ari
Uskollisuus Jumalan äänelle on uskoa syntinsä anteeksi Jeesuksen antamasta armosta. Itse ei armoa voi ansaita, vaikka kuinka touhuaisi ja tekisi vaikka mitä sen hyväksi. Vanhurskauttamisemme on Jumalan työ, ei meidän, ei teoista, vaan uskosta eli siis yksin armosta ja yksin Kristuksen tähden.
Ari
Sanojeni logiikka on siinä vastakkainasettelussa, onko pelastus yksistään Jumalan teko, vai onko siinä edes vähäisessä määrin mukana oma teko.
Koko psalmi 78 on Jumalan suurten tekojen ylistystä. Siinä on tukemme ja turvamme. Sen sijaan siinä varoitetaan mitä voimakkaimmin ihmisten omiin haihatteluihin luottamisesta eli kaiken maailman eksytysten perässä juoksemisesta.
Matt. 13:13
Sentähden minä puhun heille vertauksilla, että he näkevin silmin eivät näe ja kuulevin korvin eivät kuule, eivätkä ymmärrä.
Tää on milenkiintoinen kohta, miksi Jeesus sanoi noin?
Ajatellaampa tilannetta missä juutalaiset olivat, näkivätkö he oman tilansa todellisuuden?
Kuulivatko he mitä Jeesus siitä sanoi?
Ari
Kiitos kommentistasi
Kiitos kysymyksestäsi
Koko maailmassa on olemassa sellainen psykologinen lainalaisuus, että sanottiinpa mitä tahansa missä tahansa, niin aina on olemassa muutamia, jotka ovat sanotusta eri mieltä.
Sama toteutui myös niin suositun saarnaajan kuin Jeesuksen kohdalla. Vaikka tungokseen asti täydet kansanjoukot kuulivat häntä mielellään, niin silti löytyi noitakin, jotka eivät uskoneet.
Eihän sinun tarvitse mennä kauemmaksi kuin tarkata, mitä sinä itse teet. Vaikka kuinka sinun eteesi pannaan 1. Piet. 3:21 jakeen sanoma että
KASTE
PELASTAA,
niin silti sinä osoitat epäuskoa Jumalan sanaa kohtaan kieltämällä tämän lauseen puhuman totuuden, että KASTE PELASTAA:
1. Piet. 3:21 vuoden 1992 käännös
Tuon esikuvan mukaisesti teidät PELASTAA nyt KASTE, ei siksi että te siinä luovuitte saastaisesta elämästä, vaan
koska Jumala teki kanssanne hyvän omantunnon liiton. Sen perustuksena on Jeesuksen Kristuksen ylösnousemus,
Huomaa, että kasteen voima on Jumalan voima. Kasteen tapahtuman pelastuksen tekee JUMALA itse, ei kukaan muu.
Joten vähentääksemme Jeesuksen sanaan epäuskoisesti suhtautuvien joukkoa, niin alapa sinäkin ottaa todesta tämä Jumalan sanan kohta.
Matias Roto nyt et taaskaan vastannut siihen mitä kysyttiin, käännät aina siihen etten minä tiedä enkä ymmärrä.
Vastaa nyt mitä tarkoittaa ettei näe eikä kuule eikä ymmärrä?
Miten nämä näkyivät juutalaisissa etenkin fariseuksissa ja kirjanoppineissa?
Ari
Vastasin jakeen ajatuksen selittämällä. Kerroin että kysymäsi mielentila kuvaa asennetta ”periaatteesta hanttiin”.
Aikansa oppineinpana miehenä Jeesus liikkui hyvin paljon toisten oppineitten seurassa, ”kirjanoppineitten”. Hänen lähellään liikkui myös paljon nimenomaan fariseusten joukkoon kuuluvia ihmisiä. (Mm Paavali sanoi olevansa fariseus, kun häntä kuulusteltiin.).
Ei siis ollut mitenkään luonnotonta, että myös vastustajienkin joukkoon kuului joitakin nimenomaan juuri noissa porukoissa liikkuvia niin oppineista, kirjanoppineista, kuin myös fariseusten puolueesta.
Vertaapa jotain meidän aikamme oppinutta. Kyllä heidänkin ajastaan kuluu suhteessa enemmän aikaa toisten oppineitten seurassa, kuin vähän koulua käyneiden parissa liikkumiseen. Yhtä luonnollista oli se, että Jeesuksen kanssa väitelleistä ja hänelle kysymyksiä esittäneistä oppineista moni oli itsekin melkoisen paljon oppia saanut.
Sen sijaan ei ole päätä eikä häntää laiskuudesta peräisin olevissa kuvitelmissa, että oppimattomuus muka oli tavoiteltava hyve. Raamattuhan kehottaa hankkimaan oppia ja viisautta.
Matias Roto eikö juutalaiset olleet itse sitä mieltä että seuraavat Jumalaa,etemkin fariseukset ja kirjanoppineet?
Mitä oli ettaivät he ”nähneet”, sitä että mikä oli juutalaisten tilanne, he olivat toisen vallan alla.
Mitä oli etteivät he ”kuulleet” oli etteivät he kuulleet kun Jeesus selitti että kaikki ovat poispoikenneet eli syntiä tehneet ja Jumalan kirkkautta vailla ja tarvitsevat tehdä parannuksen.
Siis eivöät he ymmärtäneet sitä mitä Jeesus puhui, eivät ymmärtäneet Totuutta vaan rakastivat valhetta.
Ari
Kiitos kommentistasi
Edellä jo kerroin, toisaalta mitä oppineisto merkitsi tuohon aikaan ja toisaalta mitä tarkoitti fariseusten puolue tuohon aikaan. Näiden kummankin eri tavoin rakentuvien kansanosien elämäntilanteesta.
Kirjanoppineet olivat kansan eniten oppia saanut väestön osa. Aikansa oppinein oli Jeesus. Hänen opetuksestaan voidaan tunnistaa vastauksia tuon ajan kirjanoppineitten pohdiskelemiin ongelmiin.
Rajalinja EI kulkenut oppineitten ja vähemmän oppineitten välillä.
Esimerkiksi Pyhän Hengen antaman siunauksen kirkon virkaan saaneesta Stefanuksesta sanottiin, ettei kukaan pystynyt voittamaan häntä väittelyssä, koska hänellä oli niin paljon viisautta.
Fariseukset olivat yksi juutalaisten oppisuunta eli puolue muiden joukossa. Kaikkiaan noita suuntia oli tuohon aikaan noin 15 koulukuntaa omine korostuksineen. Mutta huomaapa tämä, että rajalinja EI kulkenut fariseusten ja toisten oppisuuntien välillä.
Rajalinja kulki oppineitten KESKELLÄ niiden välillä, jotka seurasivat Jeesusta ja niiden jotka kieltäytyivät uskomasta häneen.
Rajalinja kulki myös fariseusten puolueen KESKELLÄ Jeesukseen uskovien ja uskosta kieltäytyvien välillä.
Uskosta kieltäytyjien asema oli se, mistä psalmimme 78 sanoo:
36 Mutta heidän sanoissaan piili petos,
valhe oli heidän kielellään.
37 He eivät olleet vilpittömiä häntä kohtaan,
eivät pysyneet uskollisina hänen liitossaan.
56 Mutta he kapinoivat Jumalaa vastaan,
he koettelivat häntä, Korkeinta!
He eivät noudattaneet hänen säädöksiään
Tästä on syvin ja perimmäisin kysymys jokaisen luopion kohdalla, onkoonpa ulkonaiset syyt milloin minkäkinlaisia tahansa kunkin tilanteen asettamien olosuhteiden vaikutuksesta.
Jumalan rakkaus ilmenee siinä, että hän pitää huolta kansastaan. Niinpä mekin saamme panna täyden luottamuksemme hänen hyvyyteensä ja ilolla vastaanottaa hänen lahjansa.
Psalmissamme puhutaan Jumalan antamasta leivästä. Alttarin sakramantissa me saamme nauttia elämän leipää, joka antaa meille iankaikkisen elämän lahjan. Ehtoollisen esikuviin kuuluu mannaihme. Manna oli Jumalan antama lahja, samaten Herran pyhä ehtoollinen. Elämän leipä.
Psalmi 78 kertoo Jumalan teosta:
23 Mutta sitten hän antoi pilville käskyn
ja avasi taivaan ovet,
24 ja mannaa satoi heidän ruoakseen,
hän antoi heille taivaan viljaa.
25 Ihmiset söivät enkelten leipää,
saivat ruokaa runsain määrin.
Jumalan tekojen kiitoksen lahjaa eli eukaristiaa nauttiessamme meille tarjotaan osallisuutta enkelten, kirkkauden olentojen, seurassa pyhää ateriaa nauttimaan, iankaikkisen elämän lääkettä, taivaan leipää.
Psalmissamme tuodaan myös voimallisesti esille meidän ihmiskuntamme lankeemuksen tila. Itsessämme me emme voi itseämme pelastaa. Me tarvitsemme Jumalan armahtavaa laupeutta. Suuren armonsa hän on antanut meille täydellisenä lahjana. Anteeksianto on yksistään Jumalan tekoa. Hän on meidän vanhurskautemme. Golgatan ristillä koko maailma on sovitettu Jumalan kanssa. Tämä teko on kaiken täyttymys. Tämä on yksistään uskosta, yksistään armosta ja yksistään Kristuksen tähden meidän osaksemme suotu ja sanan ja sakramenttien välityksellä meidän luoksemme tuotu.
Ihanan psalmimme 78 armon julistus on voimallinen:
38 Mutta Jumala on laupias,
ei hän tuhoa syntistä, vaan armahtaa.
Kerta kerran jälkeen hän hillitsi vihansa
eikä antanut kiivaudelleen valtaa.
39 Hän muisti, että he olivat vain ihmisiä,
vain tuulen henkäys, joka häipyy eikä palaa.
Jumala tuntee heikkoutemme, siksi olemme turvallisella mielellä. Armo kuuluu meille Vapahtajamme, armon antajan, täytetyn työn perusteella.
Matias Roto et ota Raamatusta siellä olevia selkeitä tosi asioita huomioon vaan tuot jotain omaasi vai mistä olet nämä ”viisautesi” löytänyt?
Ensinnäkin Jeesus oli inhimillisesti oppimaton.
Toiseksi Hän ”viihtyi” oppimattomien seurassa eli kaikki Hänen opetuslapsensa olivat oppia saamattoimia.
Kolmanneksi Raamatussa sanotaan selkeästi ettei yksikään fariseus tai kirjanppinut ollut uskonut Jeesukseen.
Näitä asioita et voi kumota Raamatulla vaan joudut taas ottamaan oman korkea ”viisautesi” ja tuomaan jotain jostain, mistä?
Ari
Päätelmäsi on samalla tasolla, kuin jos väittäisit, ettei suomalaiset käy saunassa, koska siitä ei Raamatussa puhuta mitään.
Matias Roto päätelmäsi ovat että Raamattu valehtelee.
Ari
Oletko kuullut Rooman Forumin raunioista Roomassa?
Jerusalemin temppelin Salomon pylväskäytävän rakennutti Herodes Suuri. Tuo temppelin alue oli kaksi kertaa suurempi kuin Rooman Forum.
Tuollainen oli se ympäristö, missä Jeesus ja apostolit vaikuttivat
Johanneksen evankeliumi:
10:23 Ja Jeesus käyskeli pyhäkössä, Salomon pylväskäytävässä.
Apostolien teot:
3:11 Ja kun hän yhä pysyttäytyi Pietarin ja Johanneksen seurassa, riensi kaikki kansa hämmästyksen vallassa heidän luoksensa niin sanottuun Salomon pylväskäytävään.
5:12 Ja apostolien kätten kautta tapahtui kansassa monta tunnustekoa ja ihmettä; ja he olivat kaikki yksimielisesti koolla Salomon pylväskäytävässä.
Jerusalemin temppeli oli oman aikansa korkein juutalainen oppilaitos. Se siis vastasi meidän nykyaikaisia yliopistojamme ja akatemioitamme.
Tuolla Jeesus opetti.
Matteuksen evankeliumi:
21:14 Ja hänen tykönsä pyhäkössä tuli sokeita ja rampoja, ja hän paransi heidät.
21:15 Mutta kun ylipapit ja kirjanoppineet näkivät ne ihmeet, joita hän teki, ja lapset, jotka huusivat pyhäkössä ja sanoivat: ”Hoosianna Daavidin pojalle”,—
26:55 Sillä hetkellä Jeesus sanoi joukolle: ”—- Joka päivä minä olen istunut pyhäkössä opettamassa, —
Markuksen evankeliumi:
12:35 Ja opettaessaan pyhäkössä Jeesus puhui edelleen ja sanoi: ”—
14:49 Joka päivä minä olen ollut teidän luonanne opettaen pyhäkössä,—-
Luukkaan evankeliumi:
19:47 Ja hän opetti joka päivä pyhäkössä. —-
20:1 Ja tapahtui eräänä päivänä, kun hän opetti kansaa pyhäkössä ja julisti evankeliumia, —-
21:37 Ja hän opetti päivät pyhäkössä, mutta öiksi hän lähti pois ja vietti ne vuorella, jota kutsutaan Öljymäeksi.
22:53 Minä olen joka päivä ollut teidän kanssanne pyhäkössä,—-
24:53 Ja he ( opetuslapset ) olivat alati pyhäkössä ja ylistivät Jumalaa.
Johanneksen evankeliumi:
7:28 Niin Jeesus puhui pyhäkössä suurella äänellä, opetti ja sanoi —-
8:20 Nämä sanat Jeesus puhui uhriarkun ääressä, opettaessaan pyhäkössä; —-
10:23 Ja Jeesus käyskeli pyhäkössä, Salomon pylväskäytävässä.
18:20 Jeesus vastasi hänelle: ”Minä olen julkisesti puhunut maailmalle; minä olen aina opettanut synagoogissa ja pyhäkössä, joihin kaikki juutalaiset kokoontuvat, enkä ole salassa puhunut mitään.
Joten Ari
Tässä näkyy miten Jeesus opetti juutalaisten tuon ajan korkeimmassa oppilaitoksessa. Joten kinaamisesi kertoo vain ennakkoluuloistasi eikä sille löydy perusteita asiaan paneutuvista lähteistä.
Matias Roto oletko lukenut Raamatusta?
Toit esille minulle:””Päätelmäsi on samalla tasolla, kuin jos väittäisit, ettei suomalaiset käy saunassa, koska siitä ei Raamatussa puhuta mitään.””
Tässä vääristelet koska en puhu asioista joista EI OLE Raamatussa mainittu vaan juuri niistä joista on todella kirjoitettu.
Joh. 7:15
Niin juutalaiset ihmettelivät ja sanoivat: ”Kuinka tämä osaa kirjoituksia, vaikkei ole oppia saanut?”
Ari
Tuo juutalaisten kuulijoitten puheenvuoro on samaa tasoa kuin jos sinut pantaisiin arvioimaan äsken edesmenneen Osmo Pekosen 1960-2022 toimintaa. Silloin ehkä päästäisit samanlaisia parahduksia kuin Jeesusta aikoinaan ihmetelleet kuulijat. Hehän ihmettelivät
kuinka
tämä osasi.
Mutta sinäpä sivuutat kuulijoitten arvion Jeesuksen opetuksesta:
Jeesus TUNSI kirjoitukset.
Tämähän ei ollut mikään ihme, koska Jeesus oli aikansa oppinein juutalainen.
Pienenä vihjeenä sinulle
edellä viittaamaani edesmenneen professorin arvonimeä kantaneen henkilön toimista mainittakoon:
– neljän yliopiston dosentti,
– neljän ranskalaisen tiedeakatemian ulkojäsen
– Ranskan valtion palkitsema Chevalier des Palmes academiqués -ritari.
– Ranskan instituutin (Institut de France) Chaix d’Est Ange -palkinto.
– ranskankielinen, uskontotieteellinen, Suomen ja tieteen historiaan liittynyt väitöskirja
– Maailman matemaatikkojen aikakauskirjan kirjallisuusarvosteluosaston toimittaja.
– yli 700 eri julkaisua, viimeisin iso teoksensa oli Väyläkirjan tänä vuonna julkaisema Pohjan Torrnio: Matkamiesten ääniä vuosisatain varrelta 1519-1919.
Joten mietipä itse, miten hyvin sinä pystyit arvioimaan edellä mainitsemani Mikkelin Yhteiskoulun kasvatin oppineisuutta. Vertaapa sitten Jeesuksen ajan tavallisten kuulijoitten muinaista tilannetta tähän sinun omaasi meidän aikamme kulttuuripersoonallisuuksien tuntemiseen.
(Valitsin vertaukseksi meidän aikamme kulttuuripersoonallisuuden, koska viesti hänen iäisyyteen siirtymisestään on tullut aivan lähiaikoina. )
Matias Roto sinä taasen et hahmota koko evankeliumin ”punaista lankaa” eli site ettei evankeliumia voi ymmärtää ihmis viisaudella sillä kaikkilla on paatunut sydän ja tarvitsevat että Jeesus parantaa tämän paatuneen sydämen.
Ajatuksesi että olisi sama jos minä lähtisin arvioimaan niiiin korkeasti koulutettua on tässä tilanteessa outo ja vääristelevä, sillä eihänJeesuksen oppimattomuutta ole kirjoittaneet ne juutalaiset jotka sen sanoivat vaan Johannes joka todella tiesi oliko Jeesus niin korkeasti oppinut kuin väität.
Siis jos minä arvioisin ettei mainitsemasi korkeasti koulutettu olisi oppia saanut ja sinä kirjoittaisit tuon etkä mainitsisi väitettäni vääräksi niin tekisitkö todella noin vai korjaisitko asian koska TODELLA TIEDÄT asian laidan?
Ari
Kiitos kommentistasi
Tässä muutama havainto
1) Väität etten hahmota evankeliumin punaista lankaa.
Saanen kertoa, että Kolmiyhteinen Jumala Isä, Poika ja Pyhä Henki itse otti minut Jumalan lapseksi eli siis uskon yhteyteen jo silloin, kun minut kastettiin Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.
Jo silloin pienenä sain
A) Aatamin perintönä syntinen sai jo vauvana parannUKSEN KASTEEN niin että tulin Jumalan perilliseksi, Jumalan lapseksi.
B) kaikki syntini anteeksi, koska kaste on syntien anteeksisaamiSEKSI.
A+B yhteensä näkyvät seuraavassa raamatunkohdassa
Luukkaan evankeliumi:
3:3 Ja hän vaelsi kaikissa seuduissa Jordanin varrella ja saarnasi PARANNUKSEN KASTETTA syntien anteeksisaamiSEKSI,
A) Huomaapa tuo parannus -sanan genetiivi: siinä kerrotaan mikä TULOS kasteen saamisesta syntyy. Vertaapa rakkaani Coletten tekemiin ihanan makuisiin sämpylöihin ilmauksessa ”sämpylÖIDEN leipominen”. Niin kuin leipomisen tuloksena syntyvät sämpylät, niin kasteen tuloksena syntyy parannus. Kaste siis on parannuKSEN kaste.
B) Vanha kirkko on lukenut syntien anteeksiannon nimenomaan KASTEEN välitysksellä saatavaksi. Pietarin helluntaisaarnan sanaa seuraten Nikean tunnustuksessa sanotaan kasteessa saatavaa syntien anteeksiantoa Pyhän Hengen antamana lahjana, jonka hän tekee kirkkoaan työvälineenä käyttäen:
Uskomme Pyhään Henkeen, Herraan ja eläväksi tekijään, —
Uskomme yhden, pyhän, yleisen ja apostolisen kirkon.
Tunnustamme yhden kasteen syntien anteeksiantamiseksi, —
–
Ari
2) Asetat viisauden väärällä tavalla Pyhän Hengen työn vastakohdaksi. Etkö tajua että Jumala Pyhä Henki käyttää kaikkia niitä lahjoja työnsä tekemisessä, mitä työhön kutsutut tarvitsevat.
Huomaapa, että tyhmää ei pidä valita julkiseen kirkon virkaan. Sellainen vain sohlaisi ja saisi aikaan pahennusta.
Alkukirkko edellytti julkiseen virkaan vihittävältä
VIISAUTTA.
Apostolien teot:
6:3 Valitkaa sentähden, veljet, keskuudestanne seitsemän miestä, joista on hyvä todistus ja jotka ovat Henkeä ja VIISAUTTA täynnä, niin me asetamme heidät tähän toimeen.
Saanen kertoa, että minut on julkisesti kirkon virkaan vihitty, julkisesti myös lähetyssaarnaajan tehtävään asetettu. Tuossa tilanteessa on myös tarvittavaa viisautta tutkittu ja riittäväksi havaittu.
Samaahan kerrotaan myös Paavalista. Hänetkin asettiin lähetystehtävään julkisesti kätten päälle panemisen välityksellä.
Apostolien teot:
13:1 Ja Antiokian seurakunnassa oli profeettoja ja opettajia: Barnabas ja Simeon, jota kutsuttiin Nigeriksi, ja Lukius, kyreneläinen, ja Manaen, neljännysruhtinas Herodeksen kasvinkumppani, ja Saulus.
13:2 Ja heidän toimittaessaan palvelusta Herralle ja paastotessaan Pyhä Henki sanoi: ”Erottakaa minulle Barnabas ja Saulus siihen työhön, johon minä olen heidät kutsunut.”
13:3 Silloin he paastosivat ja rukoilivat ja panivat kätensä heidän päällensä ja laskivat heidät menemään.
Apostolien teoissa kerrotaan vielä miten VIISAS Stefanus oli. Siinä kerrotaan myös Joosefin viisaudesta sekä Mooseksen varustamisesta VIISAUDELLA. Jumalan työssä hän tarvitsi kaiken sen viisauden mitä hän oli oppinut 40 vuoden ajan Egyptissä ja 40 vuoden ajan Siinain autiomaassa. Ilman tuota viisautta hän ei olisi pystynyt tekemään sitä tehtävää, mihin Jumala hänet kutsui.
6:10 mutta he eivät kyenneet pitämään puoliaan sitä viisautta ja henkeä vastaan, jolla hän puhui.
7:10 ja pelasti hänet (Joosef) kaikista hänen ahdistuksistansa. Ja hän antoi hänelle armon ja viisauden faraon, Egyptin kuninkaan, edessä; ja tämä pani hänet Egyptin ja kaiken huoneensa haltijaksi.
7:22 Ja Mooses kasvatettiin kaikkeen egyptiläisten viisauteen, ja hän oli voimallinen sanoissa ja teoissa.
Ari
3) Huomaan että minun pitää kerrata opetustani, koska et ensimmäisestä kerrasta ole vielä sitä oppinut. Jo muinaiset roomalaiset sanoivat: ”Repetitio est mater studiorum.” Käännös: ”Kertaus on opintojen äiti.”
Väität virheellisiä Johanneksen evankeliumi kertomuksesta. Siinähän ei suinkaan väheksitty Jeesuksen oppineisuutta. Päin vastoin. Siinähän kerrotaan Jeesuksen opettaneen tuon ajan korkeimman opetuksen ahjossa eli siis Jerusalemin temppelissä eli Johanneksen ilmausta käyttääksemme pyhäkössä.
Ota tosissasi se historialinen todellisuus, että kukaan ei saanut opettaa edes synagogissa ellei häntä sitä ennen oltu virallisesti vihitty rabbin virkaan. Tällaisen vihkimyksen saattoi saada vasta 30 vuotiaana. Niin myös Jeesus sai rabbiksi vihkimyksen vasta 30 vuotiaana. Tässä on syy miksi Jeesus aloitti saarnatoimintansa vasta tuossa iässä, koska rabbiksi vihkimystä ei voinut saada sitä ennen.
Vielä suuremmat vaatimukset oli asetettu niille, jotka opettivat temppelissä.
Joten tämän historiallisen taustan tietoosi saatuasi lueppa mitä Johannes sanoo:
Johanneksen evankeliumi:
7:28 Niin Jeesus puhui pyhäkössä suurella äänellä, opetti ja sanoi —-
8:20 Nämä sanat Jeesus puhui uhriarkun ääressä, opettaessaan pyhäkössä; —-
10:23 Ja Jeesus käyskeli pyhäkössä, Salomon pylväskäytävässä.
18:20 Jeesus vastasi hänelle: ”Minä olen julkisesti puhunut maailmalle; minä olen aina opettanut synagoogissa ja pyhäkössä, joihin kaikki juutalaiset kokoontuvat, enkä ole salassa puhunut mitään.
Ari
4) Väität virheellisesti, ettei yksikään fariseus uskonut Jeesukseen.
Vähän korjaan sinun sisälukemisesi vaikeudesta johtuvia tulkintavirheitäsi.
Apostolien teot:
15:5 Mutta fariseusten lahkosta nousivat muutamat, jotka olivat tulleet uskoon, —
23:6 Mutta koska Paavali tiesi osan heistä olevan saddukeuksia ja toisen osan fariseuksia, huusi hän neuvoston edessä: ”Miehet, veljet, minä olen fariseus, fariseusten jälkeläinen; toivon ja kuolleitten ylösnousemuksen tähden minä olen tuomittavana.”
Tässä vain pieni näpäytys, että oppisit korjaamaan lukuisia väärinymmärryksiäsi, kun sinulle annetaan asiallista opetusta. Periaatteesta hanttiin -tapasi on turmellut lukemisen ymmärtämistäsi valitettavan pahanpäiväisesti.
Sitten aivan eri luokan kysymys on se, että sinulle ei ole selvinnyt historiankirjojen opetus fariseusten puolueesta. Jos tietäisit jotain enemmän niin silloin ymmärtäisit, mitä fariseukset vaikuttivat tuolloisessa yhteiskunnassa.
Jos enemmän opettelisit fariseusten historiaa, niin silloin ymmärtäisit myös, miksi kaikista erilaisista keskustelutilanteista juuri fariseukset mainitaan niin usein. Syy on yksinkertainen. Jeesus liikkui juuri niissä porukoissa, missä läsnä oli juuri fariseuksia. Vapahtajamme liikkui heidän porukoittensa kanssa samoissa tilanteissa. Mitä tämä tarkoittaa? Voitko arvata?
Samaten huomaapas tämä. Miksi Jeesus meni vierailulle juuri fariseusten luo heidän koteihinsa?
Edelleen kysyn. Miksi Jeesus sanoo nimenomaan fariseusten edustavan oikeaa Lain eli Tooran tulkintaa? Hänhän sanoo tätä tarkoittaen seuraavassa oikean opettajan tuolilla istumisen välityksellä.
Matteuksen evankeliumi:
23:2 sanoen: ”Mooseksen istuimella istuvat kirjanoppineet ja fariseukset.”
Onpa eräs juutalaisten historian kirjoittaja sanonut niinkin että Jeesuksen puheet ”voi teitä fariseukset” onkin ymmärrettävä fariseusten liikkeen sisällä esitetyksi itsekritiikiksi: ”Voi meitä fariseuksia, jos itse emme noudata niitä oppeja joita opetamme.” ”Voi meitä fariseuksia, jos puhdistamme maljan vain ulkoa päin, mutta jätämme maljan likaiseksi sisäpuolelta.” Jne.
Ari
Käsittämätöntä typeryyttä esität lauseessasi:
”Matias Roto päätelmäsi ovat että Raamattu valehtelee.”
Miten voit olla näin sokea. Mistä olet moisen juopuneen pikku-ukkoja näkevän harhan suuruisen vääristymän temmannut?
Miksi puhut kuin itsensä pimeään kellariin lukinnut, joka kieltäytyy näkemästä, että elämää esiintyy tuon kopin ulkopuolellakin.
Keskustelussa yksi aivan ensimmäisiä alkeita on kuunnella, mitä keskustelukaveri sanoo. Vaikka olenkin huomannut sisältälukutaitosi kovin vajaaksi, niin yritä edes vähän ymmärtää mitä toinen sanoo, ettet mene väittämään keskustelukaverisi väitteitä vastakohdikseen.
Matias Roto toteat:””B) kaikki syntini anteeksi, koska kaste on syntien anteeksisaamiSEKSI.””
Mitä ihmeen syntiä olit tehnyt jo ennen kastettasi?
Se että antaako kaste myös sen jälkeen tulevat synnit anteeksi on juuri että ei, sillä jokainen tuomitaan tekojensa mukaan, kun tekee parannuksen ja ottaa kasteen niin saa kaikki ENNEN tehdyt synnit anteeksi ja saa Pyhän Hengen lahjan.
Jeesus ei tuomitse ja Hän armahtaa nöyriä jotka kääntyvät parannukseen, Jeesus sanoo:
Joh. 5:14
Sen jälkeen Jeesus tapasi hänet pyhäkössä ja sanoi hänelle: ”Katso, sinä olet tullut terveeksi; älä enää syntiä tee, ettei sinulle jotakin pahempaa tapahtuisi”.
Mitä ihmeen syntiä olit tehnyt jo ennen kastettasi?
5:12 Sentähden, niinkuin yhden ihmisen kautta synti tuli maailmaan, ja synnin kautta kuolema, niin kuolema on tullut kaikkien ihmisten osaksi, koska kaikki ovat syntiä tehneet. (Room.).
Vastasyntynyt on myös saanut kuoleman osakseen jossain elämänsä vaiheessa. Kukaan ei tiedä päiviensä määrää. Kaikki ovat syntiä tehneet. Kaikkien tulee kuolla. Jotkut kuolevat jo ennen syntymäänsä.
14:1 ”Ihminen, vaimosta syntynyt, elää vähän aikaa ja on täynnä levottomuutta, 14:2 kasvaa kuin kukkanen ja lakastuu, pakenee kuin varjo eikä pysy. 14:3 Ja sellaista sinä pidät silmällä ja viet minut käymään oikeutta kanssasi! 14:4 Syntyisikö saastaisesta puhdasta? Ei yhden yhtäkään. 14:5 Hänen päivänsä ovat määrätyt, ja hänen kuukausiensa luku on sinun tiedossasi; sinä olet asettanut hänelle määrän, jonka ylitse hän ei pääse (Job)
Syntyisikö saastaisesta puhdasta? Ei yhden yhtäkään. Tämä koskee koko ihmiskuntaa.
Kristus kuoli koko maailman syntien edestä ennen syntymäämme. Kristus antoi kastekäskyn. Kristus haluaa liittää ihmiskunnan itseensä. Aadamilta saatu perintö on kuolema. Kristukselta saatu perintö on iankaikkinen elämä.
Ari
1) Vastaus ensimmäiseen kysymykseesi, mitä syntiä olen tehnyt ennen kastetta.
Ensinnäkin kiinnität huomiota vain tekosynteihin. Sen sijaan jätät huomiotta ihmisen syntisyyden perustavan lähtökohdan: Ihminen on syntinen jo syntymästään asti. Kaikki ihmiset ovat synnin vallassa. Kukaan ei siitä pääse vapaaksi tämän elämän aikana.
Roomalaiskirje:
3:23 Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla
5:12 Sentähden, niinkuin yhden ihmisen kautta synti tuli maailmaan, ja synnin kautta kuolema, niin kuolema on tullut kaikkien ihmisten osaksi, koska kaikki ovat syntiä tehneet
Tekosyntejähän tuohon mahtuu vain muutaman päivän verran syntymäni jälkeen. Sen sijaan kasteen jälkeen niitä sitten mahtuu valtavasti enemmän, koska synnin valta kasvattaa joka päivä uusia sanoja, tekoja ja ajatuksia, asenteita jne jotka ilmaisevat varsinaista syntiä eli ihmisen syntistä olemusta Aatamin perintönä.
Tiedäthän että sienen maasta nouseva hattuosa on vain pienen pieni pikkuriikkinen osa sienen KOKO RIHMASTOA. Sienihän varsinaisesti elää maan pinnan alla.
Samaten tietänet, että suurin osa jäävuorta on pinnan alla. Pinnan ylle nousee vain sen huippu.
Samalla tavalla varsinain synti on se mikä nousee ihmisen syntisestä taipumuksesta, ihmisen sydämestä.
Matteuksen evankeliumi:
15:18 Mutta mikä käy suusta ulos, se tulee sydämestä, ja se saastuttaa ihmisen.
15:19 Sillä sydämestä lähtevät pahat ajatukset, murhat, aviorikokset, haureudet, varkaudet, väärät todistukset, jumalanpilkkaamiset.
Ari
2) Toinen kohta on kasteen merkitystä ajatellen vieläpä tärkeämpi kuin ensimmäinen kohta. Kaste nimittäin liittää meidät uuteen elämään Jumalan yhteyteen. Tässä uudessa elämässä meillä on jokapäiväinen syntien anteeksianto koko maallisen elämämme ajan.
Tämän näköalan takia voimme riemuita kasteen alati uudistavasta voimasta, ylösnousemusvoimasta, kuten Room. 6:2-11 sanoo. Tämän takia saamme rohkeasti suunnata katseemme elämässämme eteenpäin ja ottaa jokaisen uuden päivän vastaan suurena mahdollisuutena. Kasteen lahja kantaa meitä eteenpäin koko ajan. Päiviä, kuukausia, vuosia, vuosikymmeniä, niin paljon kuin Herramme hyväksi näkee.
Joten tämän rohkean eteenpäin kurottautumisen valossa saanen kutsua sinut sitten satavuotisjuhlilleni käymään, jos elät, kun se päivä koittaa.
Kasteen takia me myös pääsemme ruumiin ylösnousemukseen ja iankaikkiseen elämään. Tulevan maailman elämä on Jumalan lapsille varattu. Siitä on päätös tehty jo ennen maailman luomista.
Efesolaiskirje:
1:4 niinkuin hän ennen maailman perustamista oli hänessä valinnut meidät olemaan pyhät ja nuhteettomat hänen edessään, rakkaudessa,
Ilmestyskirjassa kasteesta puhutaan kastepukuun viitaten. Valkea vaate viitta aina kasteeseen. Niinpä taivaan iloonkin pääsemme vain siksi että meidät pyhän kasteen välityksellä on pesty puhtaiksi Karitsan uhrikuoleman takia, hänen verensä voimasta.
Ilmestyskirja:
7:14 Ja minä sanoin hänelle: ”Herrani, sinä tiedät sen.” Ja hän sanoi minulle: ”Nämä ovat ne, jotka siitä suuresta ahdistuksesta tulevat, ja he ovat pesseet vaatteensa ja valkaisseet ne Karitsan veressä.
Kari
Kiitos hyvästä kommentistasi
Todellakin. Kristuksen armon varassa meidän elämämme on pelastettu.
Ari
Edelleenkin sotket parannuksen ja kasteen välisen suhteen.
Olen monella raamatunkohdalla osoittanut sinulle että kaste on parannus.
” — parannuKSEN kaste —”
Irrottamalla parannuksen kasteesta toimit kuin yrittäisit sammuttaa janon ilman vettä tai nälän antamatta ruokaa.
Kiitos Matias selkeästä, hyvästä opetuksesta koko ihmiskunnan lankeemuksen tilasta sekä Jumalan ihmeellisistä töistä Jeesuksessa Kristuksessa meidän iankaikkiseksi autuudeksi!
Kari
Kiitos kommentistasi!