Tänään on taas virsikirjamme tarjonnut runsasta antiaan. Mitä jos alamme alkuvirrellä Nummisuutarin Eskon tapaan. Monessako kirkossa ”messuttiin” näin. Esko: ( ulkomuistista) Kun Nummisuutarin Esko vihitään, niin messuttaman ja laulettaman silloin pitää. Ja vihkimisen päätyttyä aloitan minä itse virren.”
Vaikka eiköpä se kuulunut silloin lukkarin hommiin. Mutta minkä virren Eskomme olisi aloittanut. Kansanmusiikin professori Heikki Laitisen mukaan se olisi ollut tänään alkuvirreksi esitetty 327: Kaikki maat, te riemuitkaatte, kansat, Herraa palvelkaa!
Mutta vanhan virsikirjan 1701 mukaan paljon konkreettisemmin ja voimallisemmin: COco Mailm iloit mahta / Caikest sielust / mielestäns /.
– Olisi se ollut liikuttava esitys. Esko itse jatkoi: Minun täytyy itkeä. .
Nykyvirsikirjamme mukaan vain yksi säe kiitosta ja heti toisessa palvelemaan. 1886 kirjassa vielä toistettiin kaksinkertainen kiitos: Koko mailma iloitkohon Sydämestään, sielustaan; Tällaiset muutokset eivät ole tarpeellisia , eivätkä teologisia, vaan puritaanisia, spontaanin tunteen tukahduttajia. Meidän ruotsinkielinen virsikirjamme, samoin kuin Ruotsin kirkon virsikirja jaksaa ja pystyy iloitsemaan: Hela världen, prisa Herran.
Gläd er, folk, av hjärtans grund. Ylistää Herraa, koko maailma; iloitkaa ihmiset koko sydämestä. Frackin virsiä on Ruotsissa vielä neljä, meillä vain tämä yksi. – Tällaisia esimerkkejä olen esittänyt täälläkin kymmenittäin,mutta suomalainen virsitutkimus ei tällaiseen juuri altistu.
Virsi on alunperin saksalaisen Johann Franckin vuonna 1653 psalmin 100 pohjalta tekemä. Tauno Väinölä arvelee tekoaikaan viitaten aivan osuvasti, että” teksti heijastaa varmaankin myös syntyaikansa mielialoja Saksassa, iloa siitä että 30-vuotinen sota vihdoin oli päättynyt Westfalenin rauhaan 1648.” Tuosta ei mitään muistelmaa toki ole, mutta tätä tukee netistä löytämäni tieto. Sukulaismiehen kouluttama Frank opiskeli Königsbergin yliopistossa, joka oli ainoa sodan aikana toimiva yliopisto. Hänen äitinsä kutsui pojan kotiin suojakseen 1640. kun kotikaupungissa oli yhtä aikaa Ruotsin ja Saksin joukkoja. Franckin tekstin ensimmäinen säkeistö julistaa riemuisasti: Alle Welt, was lebt und webet, was in Feld und Häusern ist, was nur Stimm und Zung erhebet, jauchzet Gott zu jeder Frist! Dienet ihm, wer dienen kann, kommt mit Lust zu ihm heran!
Tämän virren erikoisuus on sen lyhyys. Alunperin vain neljä, jotka Ruotsissa vähenivät heti kolmeen; eli lyhyestä virsi kaunis!
– Muutakin merkittävää päivän virsisuosikeissa on. Yksi on roviolla poltetun anabaptistin ( aikuiskasteen kannattajan) Georg Grünwaldin Matteuksen 17: 28 pohjalta tgekemä virsi Kommt her zu mir, spricht Gottes Sohn,All’ die ihr seid beschweret nun, Mit sünden hart beladen. Lyhyesti: Tulkaa tyköni, kaikki raskautetut.
Virsigurumme Tauno Väinölä pitää Grünwaldia vain mahdollisena tekijänä, mutta saksalaisen nettiaineiston perusteella asia näyttää selvältä.
Muutenkin voi olla toista mieltä Väinölän kanssa. Väinölän mukaan: Jotkut ovat ymmärtäneet ilmaisun ”neugesungen und gedichtet” niin, että Grünwald muokkasi jonkin vanhemman virren tai että hän vain lauloi sen ennen kuolemaansa.” Ymmärtääkseni tuo neugesungen und gedichtet ”uudelleenlaulaminen ja runoilu” tarkoittaa ¨nimenomaan entiseen pohjaan tekemistä. Ja kaiken lisäksi sävelmäkin on tunnettu: se oli 1490 muistiin merkitty kansansävel.
Tuo ei ollut ainoa kuolemaantuomitut lähtölaulu, vaan kymmenet kaikkien kolmeen pääsuunnan katolisten, luterilaisten ja reformeerattujen vainoamat hurmahenkiset kuten kasteenuudistajat saivat kokea tämän kohtalon. Paras tapa sen välttämiseen oli siirtyä manner-Euroopassa toiseen maahan ja viime vaiheessa Amerikkaan.
Seppo
Kiitos mielenkiiintoisesta ja sisältörikkaasta jutusta.