Turun Mikaelin seurakunnan kirkkoherra oli kutsunut viime viikon maanantaina perussuomalaiset kirkkoon. Se oli oikein ja rohkea teko. Toisin kuin saksalainen äitikirkko luterilainen kirkkomme näet karttelee ja suorastaan pelkää yhteisku nnallisia aiheita. Ainoa poikkeus on itsenäisyyspäivä ja veteraanipäivät – silloin kirkko avaa ovensa yhteiskunnalle. Sekin poikkeaa käytännöstä Saksassa, mutta miksi suljemme kirkot keskustelulta yhteiskunnasta ja yhteisten asioitten hoitamisesta – siis ihmisen arkisesta elämästä?
Rohkea yritys meni vieraitten yksisilmäisyyden tähden vähän poskelleen, mutta vielä jälkikäteen Suomen Uutiset ja muu perussuomalainen viestintä koettaa saada siitä maksimaalista propakandahyötyä itselleen. Olin paikalla ja esitän tässä kommenttini. Ensin pitempi lainaus Laura Huhtasaarelta. Häneltä kysyttiin, mitä hänen määritelmänsä ”kristillis-sosiaalinen” puolueensa luonnehdintana tarkoittaa:
”Tärkeätä on sisäinen solidaarisuus. Me ollaan sitä mieltä, että meidän tulee pitää huolta omasta kansastamme. Esimerkiksi tämä käsky: Kunnioita isääsi ja äitiäsi. Se käsky on äärimmäisen tärkeä. Kunnioita myös isoisääsi. Kunnioita sitä verenperintöä, jonka olet saanut. Se kulttuuri ja kieli. Pidä huolta jokaisesta suomalaisesta. Suomalainen tulee aina ensin.—Kristilliset perinteet ovat meille äärimmäisen tärkeitä. Me ei olla valmiita luopumaan mistään. Ei suvivirrestä eikä jouluevankeliumista. Lisää vaan ristejä esiin.— Kyllähän Raamatussakin sanotaan, että jos muukalainen muuttaa tänne, niin olkoon niinkuin muutkin asukkaat. Ja tämähän on suoraan Raamatusta.”
Puheenvuoro sai perussuomalaiselta kuulijakunnalta raikuvat aplodit, vaikka lainausta ”suoraan Raamatusta” ei kyllä Raamatusta löydy. Huhtasaaren ajatus ”suomalainen tulee aina ensin” on suoraa Tramppia, mutta kristinuskolle ja Raamatulle se ei ole ainoastaan vieras, vaan suorastaan vastakkainen. Niin Vanhalle kuin Uudellekin testamentille.
Sain tilaisuuden lopulla lyhyen puheenvuoron, mutta koska aika oli vähissä, sanoin vain mielipiteeni. Ramattu-lainaukset tulevat nyt tässä.
Jesajan kirjasta: ”Tulkaa pakolaisia vastaan, tuokaa heille leipää, sillä he pakenevat miekkaa.” Voisiko näin ajatella syyrialaisista? Eero Junkkaalan mukaan Vanhan testamentin ajatus on, että ”Muukalaisille ei saanut tehdä vääryyttä, vaan sadosta piti antaa heillekin ja jos näin tehdään, Jumala lupaa siunata Israelia kaikissa sen toimissa.” ”Jokainen, joka riistää muukalaiselta, orvolta ja leskeltä näiden oikeudet, on kirottu.”
Uusi testamentti purkaa eron toisiin uskontoihin: ”Jumalan valtakunnan näkökulmasta kaikki ovat samanarvoisia, Jumalan luomia ja Jeesuksen lunastamia.” Eero Junkkaalan mukaan: ”Jeesuksen sanojen valossa suhtautuminen meille tuleviin pakolaisiin ja maahanmuuttajiin ei ole kysymys, jossa vastakkaiset näkemykset olisivat yhtä oikeita. Eivät ole. Kristitty rakastaa lähimmäisiään riippumatta kansalliusuudesta tai uskonnosta ja auttaa heitä pyyteettömästi ja erotuksetta.”
Huhtasaaren puhe muka kristillisten arvojen puolustamisesta kuullosti paitsi täysin harhaanjohtavalta, myös tosi vaaralliselta. Kristillisyyden hän sotki jopa ”veren perinnön kunnioittamiseen”, vaikka uuden ajan Euroopan historiassa verenperinnön kunnioittamisesta on vahvimmin puhunut Adolf Hitler.,
Silti pidän Mikaelin kirkon keskustelua hyödyllisenä. Miten voisimme vastustaa kristillisen uskomme vääristelyä ja väärinkäyttöä, jos jätämme sen erilaisten kuplien sisälle, niin ettemme pääse siitä edes puhumaan?
Antti Hämäläinen, lievennät ja perut kovia väitteitäsi sitä mukaa kun pyydetään tarkennusta. Sanoit kuitenkin, että Ruotsin kirkko on onnistuttu tuhoamaan sisältäpäin johdonmukaisella poliittisella ohjelmalla. Se ei voi olla totta.
En tunne sinua, mutta sen perusteella, mitä tällä palstalla kirjoitat, olet vähintäänkin ”puolueeton” porvari, ellet sitten tiukemmankin linjan porvari. Olet huolissasi keskusteluista marxilaisten kanssa. Jos jotakin puoluetta Ruotsissa voi sanoa marksilaiseksi, sosialidemokraatit ovat sitä olennaisesti suurempi poliittinen ryhmä.
Suomen kirkon äärioikeistolaisista virtauksista ja piispoista et tunnu olevan huolissasi. Vaarallisia ovat siis vain poliittiset liikkeet vaxsemmalla.
Puhut kauniisti Jumalan valtakunnasta. Mutta kun Jeesus neuvoi meitä rukoilemaan Jumalan tahdon toteutumista ”myös maan päällä”, eihän meillä ole siihen muuta tietä kuin yhteisten asioitten hoitaminen, jota myös politiikaksi kutsutaa.
Sitten puhut toisten epäraamatullisuudesta.Tänä päivänä ei ole sen suurempaa epäraamatullisuutta kuin Raamattu-fundamentalismi. Pyhä kirjamme Raamattu itse kumoaa sen. Raamatun henkilöt eivät ole taaksepäin katsovia Raamatun nimeen vannovia jäykkäniskoja. Raamatun henkilöt katsovat eteenpäin. Esimerkkinä nyt vaikka entinen Saulus, joka ensin oli vanhauskoinen, mutta sitten uudistui Paavaliksi. Hän ei toistellut vanhoja pykäliä, vaan luopui monista niistä. Kun osa Jeesuksen seuraajista vaati, että on pidettävä kiinni ympärileikkauksesta ja koko muustakin paketista, Paavali luopuyi niistä.
”Vapauteen Kristus vapautti meidät. Älkäämme siis antako sitoa itseämme uudestaan orjuuden ikeeseen.” (muistinvaraisesti)
Heikki Palmu.”Suomen kirkon äärioikeistolaisista virtauksista ja piispoista et tunnu olevan huolissasi. Vaarallisia ovat siis vain poliittiset liikkeet vasemmalla”.
Koetin juuri sanoa ihan muuta: “Minun oma lähtökohta kaikessa on Jumalan valtakunta, enkä siten itse kovasti politikoi. Myös esirukouksessa mandaattini on Jumalan valtakunnasta eikä jostain poliittisesta puolueesta tai kirkkokunnasta”.
Edelleen: “Tätä teemme sitä (esirukousta) riippumatta onko esivalta meistä huono vai hyvä. Tätä kutsumusta ei poliittiset tuulahdukset paljon hetkauta, koska se on ankkuroitunut Jumalan valtakuntaan, mikä on onneksi vähän syvällisempi juttu”.
Kai näistä ymmärrät, että puoluepolitiikka ei ole minun juttu. Kun Jesukselta kysyttiin, missä Jumalan valtakunta on, hän sanoi, että se “ei tule nähtävällä tavalla, vaan on sisäisesti meissä”, Luukas 17:20-21. En siis usko, että tässä seurakunnan ajassa minkään Jumalan valtakunnan rakentaminen maan päälle onnistuu sen kummemmin kristillisdemokraareilta, persuilta kuin vihervasemmistoltakaan. Sitä olen samaa mieltä kanssasi, että politiikan kautta hoidetaan yhteisiä asioita ja että se on tärkeää. Kuitenkaan sillä ei ole mitään tekemistä Jumalan valtakunnan kanssa.
Kun pyydän Jumalan valtakuntaa maan päälle, pyydän Jeesuksen tulemusta ja Hänen todellisen valtakuntansa ilmestymistä maan päälle. Sillä ei ole mitään tekemistä meidän politikoimisemme kanssa. Toki poliitikkokin voi olla Jumalan valtakunnan vaikuttama, niin että hän kokee sydämessään vanhurskautta, rauhaa ja iloa Pyhässä Hengessä, Room 14: 17b. Mutta tästä ei nyt synny mitään Jumalan valtakuntaa maan päälle ennekuin sellaisen aika on “eskatologisssa kalenterissa.” Ja nyt ei ole.
ANTTI,
Jätetään hetkeksi Paavali. Itse Jeesus opetti meitä rukoilemaan:
”Tulkoon sinun valtakuntasi. Tapahtukoon sinun (= Jumalan) tahtosi MYÖS MAAN PÄÄLLÄ NIINKUIN TAIVAASSA.”
Kun Jeesus neuvoi meitä sitä rukoilemaan, ei kai hän ajatellut, että pitäisimme vain käsiämme ristissä? Uskon hänen tarkoittaneen, että laittaisimme kätemme ja jalkamme, koko olemuksemme rakentamaan sitä, mitä Jumalalta pyydämme.
Vai onko Antti sinusta parempi vain istua ja uskoa? Pitää totena joitakin sanoja ja lauseita, ja välillä kääntää kylkeä?
Heikki Palmu. ”Vai onko Antti sinusta parempi vain istua ja uskoa? Pitää totena joitakin sanoja ja lauseita, ja välillä kääntää kylkeä?”
Minä en oe enää ihan nuori mutta toimin lähetyssaarnaajana nyt Nepalissa( työskenneltyäni ensin Sri Lankassa 10 vuotta) kaikkein köyhimpien ihmisten keskuudessa Himalajalla. Olemme sinne hommanneet paljon avustusta erityisesti maanjäristyksen jälkeen, koulutamme kymmeniä nuoria maksamalla heidän opinnot, autamme kirkkojen remonteissa ja tuemme rakennuttamaamme puhvelifarmi/suurkanalaa. Pidämme opetuskonferensseja monissa kirkoissa ja nyt suunnittelemme projektia erityisesti aloitekykyisten naisten toimien tukeiseksi.
Olen myös 15 vuoden ajan viettänyt yhden kuukauden vuodessa Kolumbiassa osittain kaikkein surkeimmilla paikkakunnilla jonne yleensä ei mennä. Olen vaimoni kanssa työskennellyt alueilla missä huumeliigat selvittelevät välejään niin, että tappaminen on ollut päivittäistä. En tiedä, oletko itse nähnyt läheltä todellista köyhyyttä ja kurjuuttaa. Minä olen, ja tänäänkin monet minun hyvät ystäväni ovat tällaisia köyhiä ihmisiä.
Minulle on turha puhua kädet ristissä makoilemisesta tai kyljen kääntelemisestä . Olen toiminut 30 vuoden aikana 60 eri maassa joista monissa säännöllisesti. Suuri osa näistä maista on ollut Itä-Euroopan köyhiä maita tai Eteä-Amerikan ja Aasian ”kehitysmaita”.
Minä uskon siis, että Jeesuksen periaatteet toteutuvat tämän päivän maailmassa kirjaimellisest Marain profetian mukaani:”Hän on osoittanut voimansa käsivarrellaaan, hän on hajoittanut ne, joilla on ylpeät ajatukset sydämessään. Hän on kukistanut valtiaat valtaistuimelta ja korottanut alhaiset.Nälkäiset hän on täyttänyt hyvyyksillä ja rikkaat hän on lähettänyt tyhjinä pois, Luuk 1:51-52.
Juuri näin tänään tapahtuu, kun rikkaissa länsimaissa Pohjola mukaanlukien kirkot tyhjenevät Ruotsin johdolla kun taas kolmannen maailman maissa, kuten Guatemalassa hengelliset herätykset ovat jatkuneet vuosikymmeniä niin että noin 60 % väestöstä kuuluu tänään vapaakristillisiin karismaattisiin seurakuntiin. Tämä on tapahtunut 2 maailmansodan jälkeen.Guatemala on maailman johtava seurakunnan kasvun maa. Se on ihmeellinen paikka.
Kun olen meenny Kolumbiaan olen aina seurannut Bogotan seurakunan kasvua. Sinä aikana kun minäolen siellä käynyt seurakuntiin on liittynyt satoja tuhansia ihmisiä. Bogotassa on hengellinen herätys ja ilmapiiri, jossa on luintevaa puhua Jeesuksesta. Olen nähnyt ihmisten tulevan uskoon kaupoissa, ravintoloissa ja takseissa. Helsingissä katuevanakelista saa helposti töhkät silmilleen.
Palmu. ”Kun Jeesus neuvoi meitä sitä rukoilemaan, ei kai hän ajatellut, että pitäisimme vain käsiämme ristissä?”
Kun rukoilemme, voimme hyvin pitää käsiämme ristissä. Miksei?
Jos vielä kiinnostaa ,minulla on toisessa talossani asumassa kristitty irakilaisperhe joka ei voi palata takaisin kotimaahansa. He odottavat Migrin tapaamista lopullisen pakolaisstatuksen suhteen. Tietysti rukoilemisen lisäksi tällaiset tarvitsevat kaikenlaista muutakin käytännöllistä apua. He rukoilevat kädet ristissä.
Antti Hämäläinen, korkea hatunnosto ansiokkaasta työstäsi köyhien pakanoiden ja käännynnäisten parissa. Ihan vilpittömästi, kunnioitan työtäsi. Toivoisin kuitenkin, että näkisit myös homoseksuaalit Jumalan luomina etkä tuomistsisi heidän ”homoseksuaalisia tekojaan” synniksi. Ruotsin edistyksellistä kirkkoa pidät turmeltuneena ja matkalla perikatoon, se on se malka sinun silmässäsi.
Tuo kiistely käsien ristissäpitämisestä on lähinnä naurettava, kuten myös monet muut kirkolliset rituaalit. Heikki Palmu kirjoitti ”vain kädet ristissä”, siinä tuo ”vain” on oleellinen sana, ja koko ilmaus enemmänkin kielikuva kuin konkreettisesti otettava toiminta.
Jeesus Kristus on suurin Raamattu-fundamentalisti. Hyvä niin!
Kristus maailmaan tullessaan sanoi: ”Uhria ja antia sinä et tahtonut, mutta ruumiin sinä minulle valmistit; polttouhreihin ja syntiuhreihin sinä et mielistynyt. Silloin minä sanoin: ’Katso, minä tulen – kirjakääröön on minusta kirjoitettu tekemään sinun tahtosi, Jumala.'” (Hepr. 10:5-7) Jeesus Kristus on sama eilen ja tänään ja iankaikkisesti. (Heb. 13:8)
Jeesus ei ole Raamattu-fundamentalisti. Hän on Raamatun fundamentti, sen perusta.
JUHA, tervetuloa mukaan, sinäkin heräsit.
Puhutko nyt siitä Jeesuksesta, joka monta kertaa hyvin painokkaasti sanoi: Te olette kuulleet sanottavan, mutta minä sanon teille.
Eihän Jeesus katsonut taaksepäin vaan eteenpäin. Hänen aposolinsa sanoi: Me olemme Jumalan lapsia, eikä vielä ole käynyt ilmi, mitä meistä tulee.
Kristittynä eläminen ei ole joidenkin lainausten totena pitämistä. Sinä lainaat Heprealaiskirjettä, mikset suoraan Herraamme Jeesusta? Monet oman aikamme fundementalisti-kiivailijat lainaavat Paavalia, joka aikaisemmin oli Saulus-vanhauskoinen. Mutta Paavali muutti uskoamme aivan olennaisella tavalla. Paavalista voi vetää suoran linjan Runebergiin: Olemme kaikki Jumalan lapsia, hänen tekoaan, meitä ei erota ihonväri eikä sukupuoli. Yleinen pappeus, kun Jeesus on ainutkertaisen uhrinsa antanut, me olemme kaikki yhdessä Jumalan lapsia, sisaria ja veljiä.
Myös suuresti kunnioittamasi Herra Tohtori Martti Luther oli sitä mieltä, ettei vanhauskoisten selibaatti ym vanhauskoisten säädöksiä tarvi noudattaa. Olemme vapaat, Kristus on tehnyt meidät vapaaksi. Siitä saamme iloita, vaikka eri uskontojen kirjanoppineet kuinka vannoisivat vanhojen kirjoitusten nimiin. Raamattu itse todistaa, että Jumala luo uutta. Ei meidän tarvitse elää pelossa, ei pakkojen alla, ei orjuudessa, vaan Jumaln lapsen vapaudessa.
MARTTI,
olen kanssasi samaa mieltä. Kun ajatellaan tämän päivän fundamentalisteja, on minusta oikein kummallinen ajatus leimata Jeesus fundamentalistiksi.
Keskiajan luostaseissa kopioitiin Uuden testamentin laitoksia ja hyvä niin, mutta olisiko Jeesus kopijoija, toistelija, tiukka jääräpää, autoaan peruutuspeilistä ohjaava kuljettaja? Ei, ei, ja vielä kerran ei.
On aivan sama vaikka lainaisin Vanhasta Testamentista. Seuraava Jeesuksen lempikirjasta.
Silloin minä sanoin: ”Katso, minä tulen; kirjakääröön on kirjoitettu, mitä minun on tehtävä. Sinun tahtosi, minun Jumalani, minä teen mielelläni, ja sinun lakisi on minun sydämessäni.”
(Psalmit 40:8-9)
Heikki sinä olet useasti pilkannut Jeesusta Kristusta. Hän toteutti täydellisesti Jumalan tahdon! Kiitos Jeesus!
”Hän toteutti täydellisesti Jumalan tahdon!” Niin toteutti, mutta ei hän sitä kirjasta oppinut. ”Mutta minun lähettäjäni puhuu totta, ja minä vain ilmoitan maailmalle sen, minkä olen häneltä kuullut.”
No onhan taas oikeiden kristittyjen jeesustelua. Arvostan entistä enemmän Heikki Palmun humaanisuutta ja sanankäyttöä. Kiitos, Heikki!
Kerropa nyt sitten Juha Heinilä vielä, missä kohdassa olen pilkannut Jeesusta. Sen muistanet, että vanhauskoiset kirjanoppineet syyttivät häntä Jumalan pilkkaajaksi. Nasaretin Jeesus on minun vapauttajani ja Jumalani, eikä sinulla Juha todellakaan ole mitään tuomiovaltaa minun ylitseni.
Jeesus Kristus jätti meille Jumalan Pyhän Hengen, eikä hän ole syyttäjä vaan puolustaja.Syyttäjän tehtävä on Jumalan vastustajalla. Siellä missä on iloa ja rohkeutta, elämää jossa katsotaan eteenpäin, siellä Jumalan Pyhä Henki toimii.
Kuten me Liisa Eerikintyttären sielun veljet ja sisaret ajattelemme:
Elämä ja elämä ja iankaikkinen elämä – se alkaa täällä jo maitten päällä ja kestää iäti taivaassa.
Kirkko ei ole täällä sitä varten, että täällä kuollaan, vaan sitä varten että täällä eletään. Jeesuksen opetuslapsena ja seuraajana rukoilen:
Pyhitetty olkoon sinun nimesi.
Tulkoon sinun valtakuntasi.
Tapahtukoon sinun tahtosi,
myös maan päällä niin kuin taivaassa.
Rukous ei ole mielestäni mikään korulause tai hurskas koriste, sana-reliikki, vaan jokapäiväinen kutsu ja haaste. Joka päivä meidän on upotettava vanha ihmisemme ja joka päivä uudestisynnyttävä Jumalan tahdon mukaiseen elämään.
Heikki, aina silloin kun pilkkaat ja haukut niitä, joille ovat Raamatun ja Kristuksen kirkon fundametit tärkeitä, pilkkaat Kirkon Herraa Jeesusta Kristusta. Jeesus täytti koko lain ja suoritti täydellisesti tehtävänsä maanpäällä. Jumala, Herra Jeesus Kristus on Kirkkonsa ainut Ylipappi!
Jeesus opetti voimallisesti Vuorisaarnassa:
”Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan; en minä ole tullut kumoamaan, vaan täyttämään. Sillä totisesti minä sanon teille: kunnes taivas ja maa katoavat, ei laista katoa pieninkään kirjain, ei ainoakaan piirto, ennenkuin kaikki on tapahtunut. Sentähden, joka purkaa yhdenkään näistä pienimmistä käskyistä ja sillä tavalla opettaa ihmisiä, se pitää pienimmäksi taivasten valtakunnassa kutsuttaman; mutta joka niitä noudattaa ja niin opettaa, se pitää kutsuttaman suureksi taivasten valtakunnassa. Sillä minä sanon teille: ellei teidän vanhurskautenne ole paljoa suurempi kuin kirjanoppineiden ja fariseusten, niin te ette pääse taivasten valtakuntaan.”
(Matt. 5:17-20)
”Sillä minä sanon teille: ellei teidän vanhurskautenne ole paljoa suurempi kuin kirjanoppineiden ja fariseusten, niin te ette pääse taivasten valtakuntaan.” Mikä se kirja olikaan, jonka oppineita Jeesus moitti? Mihin olikaan kirjattu ne säännöt, joita fariseukset tarkasti noudattivat? Samoja kirjaimia, samoja piirtoja hekin seurasivat kuin Jeesus. Eivätkö juuri he olleet oman aikansa fundamentalisteja? Mitä sitten olisi se suurempi vanhurskaus, joka vie taivasten valtakuntaan? Eiköhän se ole usko siihen, että Jeesus on täyttänyt kaikki nuo lain kirjaimet ja piirrot meidän puolestamme, jotka emme siihen pysty.
Vanhoilliset fundamentalistipapit ovat vaikeita tapauksia. Vanhoilliset fundamentalistimaallikot ovat kaksin verroin vaikeampia. He ovat rakentaneet itselleen helvetin jo täällä ajassa, ja koettavat saalistaa sinne matkaseuraa viattomista tavallisista ihmisistä.
ANTTI, Hyvä Veli,
minäkin rukoilen kädet ristissä.
En ole ollut lähetystyössä, vaikka rippikouluni kävin SLS:n Päiväkummussa Längelmäellä ja aina olen tukenut lähetystyötä. Kaksi veljeäni on ollut SLS:n työssä, toinen Hong-Kongissa ja toinen Etiopiassa. Itse olin 7 vuotta ulkosuomalaistyössä. Arvostan ja kunnioitan työtä, jota kerrot tehneesi. Oletko mahdollisesti ollut Helluntaiseurakunnan tai Vapaakirkon työssä? Isäni sisko oli Vapaakirkon työntekijä ja itse sain olla työnohjaajana Helluntaiseurakunnan työntekijöille Turussa.
Toivon sinulle hyvän Jumalan runsasta siunausta ja kaikkea hyvää.
Heikki, asian vierestä, muttei kuitenkaan niin paljon. 60-luvun puolivälin molemmin puolin Päiväkumpuun syyspäiville, hiihtoleireille ja muille sinä ja veljesi Matti tulitte Kalannista, Porista Takalan sisarukset ja suuri joukko muita Porin nuorisolähetyksen kasvatteja, minä yksinäisenä sutena Jämsästä. Sinä olit pasifisti – näin ainakin sen koin. Ihailin tinkimättömyyttäsi ja uskollisuuttasi Jeesukselle, joka asettui aina marginaalissa olevien puolelle. Vaikkakin tuota m-sanaa ei silloin tunnettu. Jeesus meni ”ulkopuolelle leirin”. Mutta siis terveiset nuoruudesta!
HELKA,
KIITOS paljon terveisistäsi. Päiväkummulla oli minulle lukiovuosina ihan fundamentaalinen (!).merkitys, porilaisilla, erityisesti Takalan Pentillä.
Hyvää syksyä, lämpöisin terveisin
Heikki
(Osoite: hkpalmu@gmail.com)
.
Heikki Palmu, lähetysharrastus on hyvä.
Minä olen vaimoni kanssa toiminut vain vapaiden kutsujen pohjalta. Almanakka on ollut täysi vuosikymmeniä. Tämä on siis erilainen kuvio kuin jos olisin ollut järjestön tai kirkkounnan perinteisenä lähettinä. Nyt olemme vastanneet kaikesta itse, myös taloudesta. Hyvä puoli on ollut vapaus.
Ks. toimin Jumalan valtakunnan lähtökohdasta, ja siihen aina kuuluu huoli köyhistä ja heikoista, kuten psami 72:1-4 opettaa: Jumala, anna kuninkaan tuomita, niinkuin sinä tuomitset, anna vanhurskautesi kuninkaan pojalle. Tuomitkoon hän sinun kansaasi vanhurskaasti, ja sinun kurjasi oikeuden mukaan. Vuoret kantakoot rauhaa kansalle, niin myös kukkulat,vanhurskauden voimasta. Auttakoon hän kansan kurjat oikeuteen, pelastakoon köyhäin lapset ja musertakoon sortajan”.
Tässä olen varma, että sympatiamme ovat yhteneväiset, mutta marksilaisuutta minä en pidä minään Jumalan valtakunnan aatteena. Sensijaan Raamatun todistus on, että lopulta Jumala tuo oikeuden maailman ja tuomitsee itse sortajat ja köyhän polkijat ja Jeesuksen tulemuksessa . NLO:ssa näimme että poliitisen ”jumalan valtakunnan” rakentaminen aan päälle voi epäonnistua pahasti. Stalin murhautti kai 10 000 000 omaa kansalaistaan. Myös en vaihtaisi Kristusta Che Guevaraan. No, tärkeää on, että emme erota Jumalan valtakunnan näkyä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden näystä. Köyhän hyväksi voimme nytkin tehdä paljonkin jos vaan tahtoa riittää.
”Lähetysharrastus on hyvä.” Voihan se olla hyvä harrastuskin.
Tunnen paljon ihmisiä, joille lähetys on kutsumus, elinikäinen elämäntehtävä. He toimivat sekä lähettäjinä että lähtijöinä. Lähetysjärjestöt mahdollistavat tämän luomalla kanavat niin lähettäjien tuelle kuin lähtijöiden työlle. Ennenkuin on olemassa seurakuntaa tai kirkkoa, joka voi kutsun esittää, on tehtävä pioneerityötä, uskallettava heidän joukkoonsa, jotka eivät ole koskaan evankeliumista kulleet. Vaikka Kristuksen kirkko onkin levinnyt ympäri maapalloa, näitä tietämättömiäkin vielä taitaa olla.
Pentti. ” Voihan se olla hyvä harrastuskin.
Tunnen paljon ihmisiä, joille lähetys on kutsumus, elinikäinen elämäntehtävä. He toimivat sekä lähettäjinä että lähtijöinä”.
Niinnpä niin, tätä lähetystyötähän minäkin olen vuosikymmenet tehnyt. Mukavaa, että sinäkin olet innostunut siitä.
Pentti. ”Ennenkuin on olemassa seurakuntaa tai kirkkoa, joka voi kutsun esittää, on tehtävä pioneerityötä, uskallettava heidän joukkoonsa, jotka eivät ole koskaan evankeliumista kulleet”.
Nämä kuviot menevät kyllä monella muullakin tavalla. Nepalissa olen tavannut tuhansia kristittyjä Himalajan rinteillä jotka ovat tulleet uskoon ihan omin päin paikallisten avittamana.
Kun menin ensimmäisen kerran niille alueille joilla toimin ne eivät koskaan olleet nähneet länsimaista ihmista ja varsinkaan lähetyssaarnaajaa. Kun minulla oli vaalea pellavapuku kävellessämme vuoristopolkuja kylien halki jotkut ajattelivat että olen joku erityisen hengellinen hahmo.
Yksi ystäväni siellä on naispapostoli jonka saarnatyö on kantanut valtavan hedelmän ja uskovia on vuorten rinteillä kirjaimellisesti tuhansia.
Nepalin virallinen tilasto ei anna oikeaa kuvaa uskovien määrästä. Muutama vuosikymmen sittenhän kko Nepal on hindumonarkia jossa ei ollut kristittyjä. Juuri nyt siellä on vainoaalto minunkin ystäviäni kohtaan meneillään.
”Nepalissa olen tavannut tuhansia kristittyjä Himalajan rinteillä jotka ovat tulleet uskoon ihan omin päin paikallisten avittamana.” Tämä lausunto on korvissani jo vähän koominenkin. Ei lähetystyö tarkoita pitkiä matkoja toisille mantereille. Nuo ’paikalliset avittajat’ ovat lähetyssaarnaajia siinä missä joku William Carey tai James Hudson Taylor aikoinaan.
Pentti. ”Ei lähetystyö tarkoita pitkiä matkoja toisille mantereille”.
No minun kohdalla se on kyllä tarkoittanut juuri tätä matkustelua . Useimmillehan se tarkoittaa että matkustaa kohdemaahan ja siletä lopulta kotiin ja ehkä silloin tällöin myös kotina kaäymään. Sitten useimmille suomalaisille uskoville se tarkoittaa sitä, että menee maanantaina duuniin, omalle lähetyskentälle.
Aikaisemmin perinteisesti lähetti on järjestön toimesta lähettey pitkäksi aikaa jonnekein ehkä ensin kieltä opiskelemaan ja sitten pikkuhiljaa tutustumaan paikallisiin ja evenkelioimaan tms. kuten itsekin totesit.
Pentti. ”Ennenkuin on olemassa seurakuntaa tai kirkkoa, joka voi kutsun esittää, on tehtävä pioneerityötä, uskallettava heidän joukkoonsa, jotka eivät ole koskaan evankeliumista kulleet”.
Harvinaisempaa on, että herätykset puhkeavat itsestään, suoraan hengen vuodatuksena, mutta Guatemalassakin tällaista on tapahtunut. Yleensä on kyllä joku paikallinen tai vieraileva saarnaaja paikalla.
Helluntailaisissa tapasimme naisia joita ei järjestön toimesta suostuttu lähettämään Kiinaan tai Taiwanile, joten he pakkasivat laukkunsa ja menivät omin päin. Nykyään on paljon enemmän erilaista ”teltantekijä”-meininkiä ja pätkä-lähetystyötä jne. Kännykät, tietokoneet ja tabletit sekä internet yms. ovat muuttaneet kuvioita paljonkin. Nuori polvi tekee tätä uusilla tavoilla.
”Aikaisemmin perinteisesti lähetti on järjestön toimesta lähettey pitkäksi aikaa jonnekein ehkä ensin kieltä opiskelemaan ja sitten pikkuhiljaa tutustumaan paikallisiin ja evankelioimaan tms. kuten itsekin totesit.” Järjestys on toinen. ’Paikallisiin’ tutustutaan heti, kun paikalle tullaan. Kieltäkin opitaan kanssakäymisessä sitä äidinkielenään käyttävien kanssa. Evankelioiminenkin on paljolti sanatonta, Kristuksesta todistamista arkipäivän tilanteissa kristittynä eläen. Sekin lähetystyö alkaa saman tien. Tämä perinteinen tapa tehdä lähetystyötä ei merkinnyt sitä, että työjakson päätyttyä palattiin kotiin. Koti perustettiin sinne, missä työtäkin tehtiin.
Pentti.”Järjestys on toinen. ‘Paikallisiin’ tutustutaan heti, kun paikalle tullaan. Kieltäkin opitaan kanssakäymisessä sitä äidinkielenään käyttävien kanssa”.
Järjestrys voi lla onenlainen. Kieltähän voidaan opiskella jo ennekuin mennään minnekään jne. Nykymaailmassa lähetystyötä voi hyvin tehdä englanninkielisenökin kunhan saa tulkkausapua. Tietysti kun mennään jonnekin vuosikymmeniksi opiskellaan paikallinen kieli. Plajonhan Wycliffet ym. kääntävät Raamattuakin kaikenlaisille kielille.
Pentti. ”Tämä perinteinen tapa tehdä lähetystyötä ei merkinnyt sitä, että työjakson päätyttyä palattiin kotiin. Koti perustettiin sinne, missä työtäkin tehtiin”.
Minä olen tavannut kymmeniä lähettejä jotka viettävät eläkepäiviään Suomessa oltuaan lähetyskentillä vuosikymmeniä. Elämä on monimuotoista ja lähetystyötä tehdään monella tavalla. Olen ollut kouluttamassa lähettejä Thaimaassa ja siitä tykkäsin kovasti. Useimmat niistä lopulta tulevet takaisin Suomeen.
”Minä olen tavannut kymmeniä lähettejä jotka viettävät eläkepäiviään Suomessa oltuaan lähetyskentillä vuosikymmeniä.” Tämä on hiukan eri asia. Kun käy Suomessa eläkepäiviään viettävän lähetystyöntekijän kotona, voi ympärilleen vilkaisten usein huomata, että monet esineet kertovat koti-ikävästä jonnekin kauas.
Pentti. ”Kun käy Suomessa eläkepäiviään viettävän lähetystyöntekijän kotona, voi ympärilleen vilkaisten usein huomata, että monet esineet kertovat koti-ikävästä jonnekin kauas”.
No minun koti on varmasi sellainen, koska moni asia muistuttaa eri maista ja maanosista. On toki eri asia, kun on pitkään asunut muualla. Minun ystäväpariskuna on Tansanian lähettejä ja kyllä he tuntuva viihtyvän siellä paremmin.
Muistoesinet ovat toki pintaa. Tärkeämmät siteet syntyvät ihmisten välille. Se näkyy Paavalin kirjeissäkin. Roomalaiskirjeen viimeinen luku käy esimerkistä. Se ei ole luettelo yhteistyökumppaneista vaan terveiset rakkaille veljille ja sisarille.
Mieti, harhauduimmeko pahasti aiheesta. Kenties emme. Ehkä saimme osoitetuksi, miten rajoittunut ja köyhä ’Suomi ensin!’ -näkökulma on.
Pentti. ”Roomalaiskirjeen viimeinen luku käy esimerkistä. Se ei ole luettelo yhteistyökumppaneista vaan terveiset rakkaille veljille ja sisarille”.
Minulle tässä ei ole mitään eroa. Minulla ei koskaan ole ollut yhteistyökumppaneita jotka eivät ensin ole rakkaita veljiä ja sisari. Tämän edun saa, kun ei toimi mistään järjestöstä ja asemista käsin, vaan ainoastaan ihmissuhteista syntyneestä luottamuksesta käsin. Minä olen ollut onnekas ja toiminut aina näin. Siksi minulla on paljon hyviä ystäviä ympäri maailmaa, kiitos Herralle.
”Minulla ei koskaan ole ollut yhteistyökumppaneita jotka eivät ensin ole rakkaita veljiä ja sisaria.” Entäpä toisinpäin? Onko sinulla rakkaita veljiä ja sisaria, jotka eivät ole yhteistyökumppaneita? Onko rakkaita vastaanhangoittelijoita ja kiusankappaleita? Onnekkaalle kertyy niitäkin.
Pentti. ”Onko sinulla rakkaita veljiä ja sisaria, jotka eivät ole yhteistyökumppaneita? Onko rakkaita vastaanhangoittelijoita ja kiusankappaleita?”
Ei ole vastaanhangoittelijoita eikä kiusankappaleita. Tämä johtuu siitä ettäkun toimii vapaiden kutsujen pohjalta niin meitä kohtaan on aina lähtökohtaisesti myönteinen asenne. Ne jotka eivät pidä meistä eivät myöskään kutsu meitä seurakuntiinsa. Tämä on hieno järjestely. Minut ja vaimoni yleensä on yhdessä kutsuttu konferenssi-tai seminaaripuhujiksi ja seurakuntiin saarnaamaan. Minusta parempaa työtä ei ole, paitsi esirukous, jota myös saan tehdä mielin määrin.
Voin vakuuttaa, että tämä Kotimaa 24 palsta on ensimmäinen kokemus vastaanhangoittelijoista ja kiusankappaleista. Se ei kuitenkaan haittaa minua koska on ihan mukavaa täällä chattailla ja pidän koko ajan mielessä eron tämän vänkäämisen ja kunnollisen hengellisen työn välillä. Minulla on ollut elämän tilanne, johon on sopinut hyvin pienet verbaaliset tappelut. En tätä ota kovin vakavasti
”Ei ole vastaanhangoittelijoita eikä kiusankappaleita. Tämä johtuu siitä ettäkun toimii vapaiden kutsujen pohjalta niin meitä kohtaan on aina lähtökohtaisesti myönteinen asenne. Ne jotka eivät pidä meistä eivät myöskään kutsu meitä seurakuntiinsa. Tämä on hieno järjestely.” Kutsutko tätä lähetystyöksi?
Pentti. ” Kutsutko tätä lähetystyöksi?”
Ne jotka kutsuvat meitä Sri Lankaan, Nepaliin,Venezuelaan ja Kolumbiaan kutsuvat meitä lähetystyöntekijöiksi. Minä siis en ole evankelista tai seurakunnan perustaja , vaan raamatun opettaja ja esirukoilija .Toteutamme lähetyskäskyn toista osaa”..menkää siis Ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni……ja opettamalla heitä pitämään kaikki mitä minä olen käskenyt teidän pitää,…, Matt 28:19-20.
Teemme myös köyhien avustustyötä ja autamme kirkon ym. rakennustöissä sekä autamme uskovia synnyttämään pienimuotoista liiketoimintaa kuten ravintoloita, kanafarmeja, sikaloita pieniä kalankasvatus laitoksia ja vaatekauppoja jne. Tästä tykkään kovasti, kun busines sitten työllistää uskovia ja tuo kymmenyksiä seurakuntiin.
Sitten esirukoiljana olemme menneet suljettuihin maihin, joihin ensin mennään esirukoilijana rukoilemeen läpimurtoja ja ovien aukeamista , sitten evankelioimeen ja lopulta istuttamaan seurakuntia.
Esirukouksessa voi olla kovakin vastus, erityisesti muslimi-ja hindu-sekä budhalaisissa maissa mutta tämä on hengellinen taistelu, ei mikään vääntö ensi kädessä ihmisiä vastaan. En siis ole kovasti joutunut kohtaamaan suoranaista vastustusta minua itseäni kohtaan. Kuitenkin olen palvellut Herraa täysillä kolmisenkymmentä vuotta monissa maissa. Minulla on ollut oikein hyvä ja siunattu elämä.
1990-luvulla toimin paljon maailman lähetys-ja evankelioimiskonferenssien yhteydessä esirukousjohtajana. Pidin siitä kovasti, ja tutustuin moniin hyviin lähetysjohtajiin ja järjestöihin.
Kiitos vastauksesta! Työsi alkaa vähitellen hahmottua. Kun välillä puhut monikossa, tarkoitatko myös puolisoasi vai jotain laajempaa ryhmää sanoessasi ’me’.
”Ensin mennään esirukoilijana rukoilemeen läpimurtoja ja ovien aukeamista.” Tämän toiminnan tarkoitus on vielä minulle hämärä. Rukous on puhetta Jumalalle, joka kuulee huokauksenkin. Miksi pitäisi mennä jonnekin suljettujen ovien eteen rukoilemaan? Kuulostaa pikemminkin ihmisille kohdistetulta mielenosoitukselta kuin Jumalan kohtaamiselta.
Pentti. ”Kiitos vastauksesta! Työsi alkaa vähitellen hahmottua”.
No hyvä. Silloin ei työn esittelyt mene hukkaan. Lähetystyötä tehdään monella tavalla. Etelä-Korealaiset ovat parhaasta päästä lähetystyöntekijöitä. Kerran Seulissa isossa maailman lähetyskonferenssissa näinkun stadionila siunattiin 8000 nuorta korealaista lähetystyöhön. Heidän toimintatavat ovat kovin erilaiset kuin esim. Suomen Lähetysseurassa tai vaikkpa Vapaakirkon lähetyskuvioissa. He lähettävät tiimin kohdemaahan ja muutamassa viikossa heillä on lähesysasema soppakeittiöineen ja raamatukoulunineen pystyssä. En ole kenelläkään muilla nähnyt vastaavaa tehokkuutta.
Uskonkin että Lähetyskäskyn tulevat saattamaan loppuun kolmannen maailman maiden yksinkertaiset apostolit ja evankelistat. Meillä Pohjolassakin lähetysinto hipuu ellei sitten jotain uutta esim. nuorisherätystä tule.
Minä olen toiminut vaimoni kanssa. Olemme molemmet raamatun opettajia. Myös meillä on ollut suomalaisia ystäviä mukanana pikku tiimissä. Kun pian menen taas Napaliin minulla on mukanani kolme nuorta lääkäriä ja pari muutakin nuorta ihmistä. Näin työt jatkuvat sitten kun minä en enää voi mennä vuoristoon.
Perillä nukun kirkon lattialla tai uskovien kodeissa. Molemmissa voi olla rottia. Nepalilaiset vuorilla pitävät samoja vaatteita viikon eivätkä pese muuta kuin kasvonsa ja kätensä. Minä otan kylmät suihkut kylän vesipisteissä ja pdän samaa paitaa pari päivää. Olen tässä vähän joustanut paikallisten tavoille, mutta en kovasti. Nepalissa on vaikka kuinka paljon tekemistä kaikille jotka Jumala johdattaa sinne.
1990-luvulta alkaen maailman lähetyskuvioissa, esim AD-2000 liikkeen piirissä alettiin oivaltaa esirukouksen tärkeys uudella tavalla. Tämä johti minutkin yhteyteen lähetysjohtajien kanssa ja rukoilemaan läpimurtoja suljettuihin maihain, missä ei ollut seurakuntaa, kuten Bhutaniin.
Tällainen esirukous tapahtuu siten, että ensin Jumala puhuu sinulle jostain maasta, sitten Hän johdattaa sinut oikeaan yhteyteen ja lopulta sinne rukoilemaan, että Herran työ voisi alkaa je kehittyä. Viisikymmentä vuotta sitten Nepalissa ei ollut mitään seurakuntaa. Meillä Suomessahan tällasta on vähän vaikea käsittää. Siis jossain vaiheessa kaikki alkoi tvallaan tyhjästä. Nyt minäkin olen nähnyt sielä paljon hienoja kyläseurakuntia ja keskellä vastustusta ja väkivaltaistakin vainoa seurakunnat kasvavat.
Kesäkuussa 1990 menin 15 muun miehen kanssa Irakiin. Pyörimme siellä kymmenen päivää rukoililemassa erilaisiisa muinaisissa tempeleissä ja myös Babylonissa. Ranskalainen nykyään professoriystäväni oli tutun matkatoimiston kautta organisoinut kiertomatkan näihin temppeleihin ja kulttipaikkoihin ”arkeologisia havaintoja” tekemään. Näin pääsimme sisään tähän Saddamin rautaotteessa olevan maahan ja pääsimme pitämään rukouksia strategisille paikoille joissa epäjumalia on palvottu vuosituhansia. Esirukoukseen kuuluu tällä tasolla että saatamme murtaa demoonisia linnakkeita, strongholdeja Pyhän Hengen johdatuksella ja näin ”purkaa”ja ”neutralisoida” tällaisten henkivaltojen vaikutusta. Pitää siis ymmärtää, että Saddam oli demomonisoitunut tavalla josta minun ymmärtääksen ei ollut paluuta ihmiseksi. Jotkut natsithan olivat samanlaisia. Ne siis tavallaan olivat jo pudonneet helvettin, eikä poispääsyä ollut. Saddam samaistui vanhoihin Mesopotamian valtiaisiin kuten Nebukadnesariin jne. Tämä identiteetti paljolti määräsi hänen toimiaan. Hänellä oli siis valta katkaista kenenkä tahansa kaula, ja tätä valtaa hän myös ahkerasti käytti.
Irakissa siis päämotiivimme oli rukoila läpimurtoa NLO:n juutalisten aliyalle, kotiin muutolle takaisin Israeliin. Niinpä ensin Saddam hyökkäsi Kuvaitiin, USA meni hätiin, mutta isä Bushilla ei ollut rohkeutta kaataa Saddamia niinkuin olisi pitänyt ja ninkuin kristitty kenraali Svartskopf olisi voinut tehdä.
.Olin sitten Jerusalemissa tammikuussa 1991 kun Saddam ampui scudeja Israeliin. Meilä oli siellä rukouskonferenssi joka alkoi samana päivänä kun Saddam alkoi ahdistella Israelia scudeilla. Silloinhan pelättiin, että näissä olisi vonut olla bakteereja tai myrkkykaasuja tautien levittämiseksi juutalaisten keskuuteen. Kutsumme vieläkin konferenssiamme ”kaasunaamarikonferenessiksi” kun aina välillä menimme kellariin kun tuli ohjusvaroitus.
Tämän konferenssin aikana Jumala sanoi meille, että on aika alkaa käytänön toimet NLO:n juutalaisten auttamiseksi Israeliin. Seuraavan kymmenen vuoden aikana olin mukana työssä, jonka kautta 100 000 entisen NLO:n juutalaista teki aliyan, siis muutti kotiin Israeiin. Tätä edelsi kuitenkin ainakin viiden vuoden esirukoustyö jollon kävimme mm. NLO:ssa, Irakissa ja Egyptissäkin.
Ymmärrät kai, että jos Jumala ei omista syistään käske sinun mennä Babyloniin nauttimaan ehtoollista, joka on kaikkein voimakkain profeetallinen julistus myös henkivalloille, ei sinne olisi voinut mennä omin päin. Jos taas Hän sanoo näin, ja sinä tottelet Häntä, Hän myös tietää, miten käyttää sinun rukouksiasi omassaa pelastussuunntelmassaan. Babylonissa olimme salaisen palvelun miesten ympäröimiä ja ehtoollisen otto näytti heidän silmissään piknikiltä. Tällaista ei tehdä ihmisten, vaan Herran ja henkivaltojen edessä. Kyse on vain hengellisestä taistelusta, ei taistelusta lihaa ja verta vastaan. En tiedä auttoiko tämä sinua ymmärtämään mitä ”läpimurto” tarkoittaa. Se on esirukouksessa ihan perusjuttu.
”Niinpä ensin Saddam hyökkäsi Kuwaitiin, USA meni hätiin, mutta isä Bushilla ei ollut rohkeutta kaataa Saddamia niinkuin olisi pitänyt ja ninkuin kristitty kenraali Schwarzkopf olisi voinut tehdä.” Kirjoitat sodasta ikäänkuin siinä olisivat osapuolina Irakin ja Yhdysvaltojen johtajat ja amerikkalainen kenraali. Muistettakoon, että sota kosketti näiden kolmen miehen lisäksi muitakin: ”Irakilaisia siviilejä kuoli sodassa 2278, ja haavoittui tai vammautui 5965.”
Pentti.” Muistettakoon, että sota kosketti näiden kolmen miehen lisäksi muitakin: “Irakilaisia siviilejä kuoli sodassa 2278, ja haavoittui tai vammautui 5965.”
No jos isä Bush olisi kaatanut Saddamin kun maailman sympatiat olivat hänen puolellaan ja se olisi pitänyt tehdä ei hänen poikansa olisi sittemmin sössinyt yrittäessään korjata isänsä jälkiä. Koko Irak on edelleen sekaisin Bush juniorin aloittaman sodan jäljiltä. Saddam on poissa, mutta hinta siitä on kyllä liian kova. Minullakin on toisessa talossani kristitty irakilaisperhe jonka kodin ISIS tuhosi ja melkein tappoi lasten ja vaimon silmien edessä. Kun keskustelen heidän kanssaan kyllä ymmärrän sotaa yksittäisen ihmisen kanalta.
No kun kerroin Irakissa käynnistämme päätavoitteemme oli valmistella aliyaa mikä sitten alkoikin. Saddam ei pudonnut valtaistuimeltaan kuten toivoimme ja rukoilimme, mutta se ei ollut pääasia meille vaan Jumalan pelastussuunnitelma juutalaisile aliyan muodossa.
Pentti. ”Muistettakoon, että sota kosketti näiden kolmen miehen lisäksi muitakin: “Irakilaisia siviilejä kuoli sodassa 2278, ja haavoittui tai vammautui 5965.”
Jos tahdot alkaa laskemaan ruumiita Saddamin jäljiltä niin eniten taisi lulla Irak-Iran sodassa 1980-luvulla. Sitten hän Irakissa kaasutti kokonaisia kyläkuntia hengiltä, hirtätti ja ammutti surutta kaikki vastustajansa jne. Myös, jos Israel ei olisi toiminut viisaasti ja vuonna 1981 tuhonnut Saddamin dinreaktoreita voimme vain kuvitella millainen maailma olisi ollut jos tällaisen pedon hallussa olisi ollut ydinase?
Siis Saddam oli samanlainenen demnisoitunut pahuuden henkilöitymä kuin Hitler ja Yassir Arafat. Minä uskon, että ihminen voi demonisoitua tavalla, jolloin ei enää voi pelastua. Kolumbiassa on ollut tällaisia huumeparoneja jotka ovat saatanan palvojia. Ne ovat samanlaisia. Koska ne eivät voi pelastua helvetiltä on ihan paikallaan anoa Herralta että ne joutuisivat sinne mahdollisimman pian.
Minä ymmärrän demonisoimisen toisin. Me ihmiset mielellämme demonisoimme vihollisemme (samalla kun idealisoimme omat johtajamme). Sinullakin näkyy olevan tuo taipumus.
Pentti. ”Minä ymmärrän demonisoimisen toisin. Me ihmiset mielellämme demonisoimme vihollisemme (samalla kun idealisoimme omat johtajamme)”.
No Hitler, Arafat ja Saddam eivät olleet henkilökohtaisia vihollisiani. Kuka heistä ei sinusta ollut demonisoitunut?
Minusta Judas Iskariotkin oli demonisoitunut tavalla jolloin hirsipuu oli lopulta ainoa oikea ratkaisu hänen ongelmaansa.
Kolumbian Medellinissä on satanistisia huumeparooneja jotka katkovat vauvojen pääitä irti ja tekevät niistä soppaa ja syövät tällaista. Oletko oikeasti ajatellut mistä tällaisessa pahuudessa on kyse. Se ei ole enää vain inhimllistä vihaa tms. vaan yliluonnollista pahuutta ihmisessä.
”Se ei ole enää vain inhimllistä vihaa tms. vaan yliluonnollista pahuutta ihmisessä.” Niin tai näin, mielestäni levität osaltasi sitä pahuutta vaikkapa kertomalla asian tässä ja siirtämällä pahuuden itsestäsi Kolumbian huumeparooneihin.
Pentti. ” Niin tai näin, mielestäni levität osaltasi sitä pahuutta vaikkapa kertomalla asian tässä ja siirtämällä pahuuden itsestäsi Kolumbian huumeparooneihin”.
Mikä on niin tai näin?
MInkä pahuuden siirrän itsestäni huumeparoneihi? Minähän kerroin niiden pahuudesta, joka siis on niissä itsessä?
Itse en syö vauvan päitä, mutta nämä satanistit kyllä tekevät sitä. Ei sillä ole minun kanssa mitään tekemistä joten en siirrä itsestäni mitään pahuutta minnekään, kun ei edes olisi mitän vastaavaa pahuutta siirtää.
Kun löydämme mahdollisimman karmean esimerkin ihmisen julmuudesta, näytämme omissa silmissämme putipuhtailta. Tätä vertailua tarkoitin pahuuden siirtämisellä itsestä huumeparooneihin. En tiedä enkä välitä tietää, onko tarina lapsenpääsopasta totta vai pahansuopaa valhetta. Sen levittäminen on kuitenkin pahuuden levittämistä.
Pentti. ”Kun löydämme mahdollisimman karmean esimerkin ihmisen julmuudesta, näytämme omissa silmissämme putipuhtailta”.
Tähän demonisoitumisaiheeseen päädyttiin kun tuli puhe Saddam Husseinista. Siis minulle aihe on vähän erilainen kuin sinulle kokemukseni takia kun Irak oli minule tärkeä rukousaihe 1990-luvulla. Ilmeisesti et ole kovasti tällaisia sioite edes pohtinut.
Oikea esirukous on miesten työtä, ja voimme Herran työtovereina käsitellä pimeyttä ja myös olla mukana siirtämässä pahoja hallitsijoita pois paikaltaan. Tämäkin kuuluu esirukoukseen esivallan puolesta.
En edellytä että edes ymmärrät mistä puhun.
Pentti. ”En tiedä enkä välitä tietää, onko tarina lapsenpääsopasta totta vai pahansuopaa valhetta”.
Minun medelliniläinen tulkkini joka on pastori kertoi minulle näistä. Myös Meksikossa on samanalaisia huumeparooneissa saatananpalvojia joilla on tällaisia rituaaleja. Pastori josta puhun on kiltti mies joka työskentelee tällaisissa kaupunginosissa ja heillä on siellä mm. lastenkoti.
Miten ajattelet, että joku kertoisi huumeparooneista pahansuopia valheita? Ajatteletko, ettei heistä saa puhua pahaa? Olet kyllä yksi naiveimmista ihmisistä minkä kanssa olen keskustellut.
”Oikea esirukous on miesten työtä, ja voimme Herran työtovereina käsitellä pimeyttä ja myös olla mukana siirtämässä pahoja hallitsijoita pois paikaltaan.” Onko tämä rukousta vai manaamista, kristillisyyttä vai shamanismia?
Pentti.”Onko tämä rukousta vai manaamista, kristillisyyttä vai shamanismia?”
Tämä on kristillistä esirukousta. On ollut iva chattailla ja vähän muistella asioita. Tässä vielä yksi iloinen muisto:
Olin 1980-90-luvuilla paljon mukana esirukousessa esivallan puolesta. Tämä oli jännää aikaa kun Euroopan kartta muuttui niin nopeaan tahtiin, että edellisen konferenssin kartat saatoivat olla vanhoja muutaman kuukauden kuluttua. Minulle nämä olivat ”ajoista parhaimpia” ja opin esirukouksesta paljon koska sain olla hienossa seurassa.
Vuoden 1989 lokakuussa meillä oli Frankfurtissa 300 hyvää esirukoilijaa koolla. Minulle mieleenjäävin rukous oli, kun asiasta neuvoteltuamme eräs vanhempi rukousjohtaja johdatti meidät rukoukseen Ramanian puolesat. Pyysimme Jumalaa siirtämään herra Causescun alas valtaistuimeltaan. Jokainen joka oli paikalla ymmärsi, että lähtölaskenta alkoi sillä hetkellä.
Joulukuun 55 1989 alkaen televisiossa näytettiin yhä udelleen ja uudelleen Causescujen vallasta syöksemistä ja teloitusta. Jumala päättäväisesti vastasi rukoukseemme.
Itä-Euroopan maista juuri Romania oli julmimman diktatuurin kourissa ja Causescut olivat kuin vampyyrit imeneet kaikki mehut kansastaan. Tässä vanhurskaus ja oikeus toteutui.
Romania sitten oli ainoa Itä-Euroopan maa missä oli oikea hengellinen herätys, sielläkin tosin vain vähän aikaa. Itsekin niihin aikoihin luulin, että materialismin houkutus ei näissä vapautuneissa maissa olisi tukahduttanut herätysten alkuja, mutta juuri niin kävi. Mutta se on toinen tarina.
”Jokainen joka oli paikalla ymmärsi, että lähtölaskenta alkoi sillä hetkellä.” Kokemus ei ole sama kuin ymmärrys. – – – MInun uskooni ei mahdu, että Jumalan toimiin voisi vaikuttaa rukoilijoiden määrän tai laadun kautta: ”Vuoden 1989 lokakuussa meillä oli Frankfurtissa 300 hyvää esirukoilijaa koolla.”
Pentti. ”MInun uskooni ei mahdu, että Jumalan toimiin voisi vaikuttaa rukoilijoiden määrän tai laadun kautta:”
No rukoilijoiden määrä on vähemmän tärkeää kuin laatu. Kun rukous syvenee esirukoukseksi tapahtuu se niin, että omatekoiset rukouksemme alkavat hiljenemään ja PYhän Hengen vaikuttamat rukoukset alkavat lisääntymään. Hyvälaatuinen esirukoilija on vain uskova, joka osaa näin olla kuuliainen Pyhän Hengen johdatukselle ja ymmärtää, missä Jumalan ”fokus” milloinkin on. Esirukoukset siis ovat rukouksia joita Jumala itse laskee sydämellemme, antaaksemme ne kuuliaisuudesa takaisin Hänelle.
Jos ei tällaista ole koskaan kokenut ei tietysti sitä ymmärräkään. Sinun kannattaa jatkaa rukoilemista oman seurakunnan rukouskokouksissa ”käsikirjan” mukaan. Kaikki rukous on hyvää.
Matt. 6:6 on se ohje, jota rukouksessa useimmin noudatan.
ANTTI, sorry, vastaukseni luiskahti toiselle sivulle. Voitko käydä sen sieltä lukemasa? Heikki
Heikki, sorry, minun jutut vääntyi lähetyksen puolelle. Kiitos kärsivällisyydestä vaikka Laura Huhtasaari taisi meiltä yllä olevassa keskustelussa kokonaan unohtua.
ANTTI,
en tiedä, luetko sinä tai lukeeko enää kukaan tätä – ison viestimeren keskeltä. Sinun ja Martin keskustelu sisältää mielenkiintoista, mutta nyt noin nopeasi luettuna menee kyllä noine kolumbialaisina vauvoineen jo käsitys- ja vastaanottokyvyn yli. Ja toisaalta Huhtasaari ei kyllä tässäkään keskustelussa kalpenisi. Mutta näin kai nämä blogikeskustelut toimivat. Ei näissä aina mitään logiikkaa ole.
Lainaan itseäni: ”Huuto on inflaation kärsinyttä puhetta.”
Minunkin on syytä pyytää anteeksi. On kenties turhaa käydä sivullasi Antti Hämäläisen kanssa tätä koko ajan kiusallisemmaksi käyvää keskustelua. Suo anteeksi, Heikki Palmu!
Heikki Palmu.” Sinun ja Martin keskustelu sisältää mielenkiintoista, mutta nyt noin nopeasi luettuna menee kyllä noine kolumbialaisina vauvoineen jo käsitys- ja vastaanottokyvyn yli. Ja toisaalta Huhtasaari ei kyllä tässäkään keskustelussa kalpenisi”.
Juu, tässä keskustelu lähti omille teilleen. Itse voin loputtomiin puhua lähetyksestä ja esirukouksesta.
On aivan totta, että jos puhutaan Stalinista ja Hitleristä, Arafatista tai Saddamista sekä erilaisista huumeparooneista puhutaan sellaisesta pahuudesta, mistä ihmiset eivät halua puhua, tai edes ajatella sitä. Se mitä ei ymmärrä, onkin ehkä parasta antaa olla. Minua on kiinnostanut ihmisen pyhittyminen, mutta myös ”demonisoituminen”. Eiköhän Laura Huhtasaari kumppaneineen kuitenkin ole kuin joku ”sudenpentu” verrattuna tällaisiin tosi ”pahiksiin”?
Heikki. ”Sinun ja Martin keskustelu sisältää mielenkiintoista, mutta nyt noin nopeasi luettuna menee kyllä noine kolumbialaisina vauvoineen jo käsitys- ja vastaanottokyvyn yli”.
En tiedä kuinka paljon sinua pahuuden olemus askarruttaa. MInä elän Jumalan yhteydessä rauha sielussa ja ilo sydämessä, olen siten kyllä täysin keskittynyt elämään Jumalan hyvyydestä.
Silti minusta on koetettava ymmärtää pahuuttakin. Eurooppalainen ihminenhän ei edes holocaustin jälkeen oikein kykene hyväksymään ajatusta yliluonnollisesta pahuudesta, vaan haluaisi pitää pahuudenkin oman ymmärryksensä rajoissa ja ehkä ”kontrollissa”. Humanismi toimii näin.
Heikki. “Huuto on inflaation kärsinyttä puhetta.”
Tämä on hyvin sanottu. Olen mukana työssä jossa järjestämme Euroopa-parlamentissa seminaareja mm. Israelin puolustautumistarpeen ymmärtämisen lisäämiseksi. Kymmenisen vuotta siten Israelin EU-suurlähettiläs alkoi kesken puheen korottaa ääntään ja sanoisin että hän hillitysti huusi. Hän huusi ja sanoi, että miksi eurooppalaiset ihmiset eivät ymmärrä yliluonnollista, saatanallista pahuuttaa. Tässä hän tietyst viitasi hamasin ja islamailaisen jihadin tapaisiin terroristeihin, jotka ovat demonisoituneita kuten Hitlerkin joidenkin toverinesa kanssa oli.
En tiedä, oletko perehtynyt filosofi/kirjailija Hannah Arendtin yritykseen ymmärtää pahuuttaa. Hänet lähettetiin Amerikasta raportoimaan Adolf Eichmanin oikeudenkäynnistä Jerusalemista 1960-luvun alusta. Hänen ”nerokas” johtopäätöksensä oli lopulta, että pahuus on empatian puutetta.
Minusta tämä on aika naivi johtopäätös. Tietysti Eichmanilta ja monilta muilta natseilta puuttui empatiakyky, mutta holocaust ei ollut vain empatian puutteen tuotos, vaan yliluonnollisen, saatanallisen ja aktiivien pahuuden järkyttävin ilmaus mitä ihmiskunnan historia tuntee.
Josef Mengelen järjestelmälliset kokeet kaksosilla ym. olivat pahuudessaan aivan toista luokkaa kun kolumbialaisten tai meksikolaisten huumehöyryisten kokaiinikauppiaiden alkeelliset ehkä muinaisia mayoja tms. jäljittelevät rituaalit joissa uhrataan lapsia. Israelissahan Molokin palvonta oli tämmöistä.
Minä kehoitan kaikkia käymään joskus Auschwitzissa. Siellä siis kannattaa ottaa tavallisen aika pikaisen esittelykierroksen jälkeen omaa aikaa jos tahtoo syvemmin pohtia näkemäänsä. Viimeistään siellä puhe demnisoitumisesta muuttuu ymmärrettäväksi. Mitä tavallisissa kunnon sakslaisissa oikein tapahtui kun he päätyivät tekemään tällaista? Minusta siis oli kyse myös hengellisestä prosessista, siis demonisoitumisesta. Auschwitz ei selvästi ollut vain vinoutuneen saksalaisen insinööritaidon tuotos.
Minusta on hyvä, että Holocaustin kieltäminen on joissain maissa lailla kielletty. Sitten halu kieltää ja unohtaa se eri syistä on tietysti ymmärrettävää. Minusta kuitenkaan pahuden ymmärtäminen ei ole sama kuin siihen sotkeutuminen, vaan päinvastoin. Pahuuden ymmärtämien antaa meille etäisyyttä siihen jotta voimme järkevällä tavalla toimia.
JUHA,
tarkoitatko sinä ihan oikeasti, että se joka pilkkaa sinua, pilkkaakin Jumalaa? Korotat siis itsesi Jumalankin yläpuolelle?
Vaikka Jeesus itse varoitti: Ei jokainen, joka sanoo HERRA HERRA…
Heikki, jos pilkkaat kristittyjä sen perusteella, että he luottavat Jumalan sanaan ja turvaavat Kristukseen, niin pilkkaat Kristusta.
Minua saat pilkata ihan miten vain, en siitä loukkaannu.
Juha: Mielestäni sinä itse olet se, joka ainakin tällä palstalla usein pilkkaat ja nimittelet toisia kristittyjä. ’Luopio’ -termiä ainakin olet viljellyt taajaan ja ’lipilaaria’. Tällä tavallako siellä teidän ’lähetyshiippakunnassanne’ opetetaan kristittyjä veljiä ja sisaria puhuttelemaan? Tällä tavallakosiellä opetetaan taivastietä kulkemaan? Eipä siis tee mieli osallistua teidän pippaloihinne, ja kehotan kaikkia muitakin kristittyjä kaukaa kiertämään pilkkaajien kerhon kokoontumiset.
Kyllä tämä keskustelu eli keskinäisen kehunnan kerho ei vastannut ollenkaan aiheelle asettamiani odotuksia, Heikki Palmun blogi oli hyvä, mutta keskustelu ei sitä paljoakaan sivunnut. En ole jaksanut lukea puoliakaan puheenvuoroista. No erehdyksiä sattuu.
JUHA,
Pyysin sinua kertomaan, yksilöimään missä olet minulla pilkkaamista huomannut, kun niin isoja tuomioita latelet. En haluaisi pilkata oikeastaan ketään. Jos ja kun olen siihen syyllistynyt, pyydän sitä anteeksi.
Jeesusta en ole koskaan pilkannut. Syytöksesi on absurdi ja loukkaava.
Juha Heinilä 21.10.2018 13:21
””Heikki, jos pilkkaat kristittyjä sen perusteella, että he luottavat Jumalan sanaan ja turvaavat Kristukseen, niin pilkkaat Kristusta.””
Juha Heinilä kommenttisi kuvastaa kyllä ylpeyttä ennenkuin nöyryyttä, siis tuot esille ”luottavat Jumalan Sanaan”, entä miksi tuot itse niiiiin paaaaljon esille Lutheria ja hänen oppiaan jota ei muuten löydy Raamatusta? Siis koko oppi kasteen pelastuksesta, mistä sen löytää, ei ainakaan evankeliumista?
”Huhtasaaren puhe muka kristillisten arvojen puolustamisesta kuullosti paitsi täysin harhaanjohtavalta, myös tosi vaaralliselta. Kristillisyyden hän sotki jopa ”veren perinnön kunnioittamiseen”, vaikka uuden ajan Euroopan historiassa verenperinnön kunnioittamisesta on vahvimmin puhunut Adolf Hitler.”
Huhtasaari käyttää kristinuskoa samalla tavalla ideologiansa keppihevosena kuin natsit. Voiko se olla Huhtasaaren tasolla tahatonta? Hän on jäänyt kiinni useat kerrat muiden tekstien blagionnista.
Vähän överiksi menee verrata Huhtasaarta natseihin. Pohjolan vastarintaliike sensijaan on kohta kielletyjen listalla Suomessa. Kyllä meillä kontrolli pelaa.
Ruotsissa ei saa sanoa poikkitelaista sanaa maahanmuuttajista tai maahanmuuttopolitiikasta. Samalla Malmössä vierailin kaupunginosassa missä kaikki kaupan nimet ja kai kadutkin oli arabiaksi. Isäntäni sanoi, että ”täällä ei sitten voi astua ulos autosta koska on vaarassa joutua pahoinpidellyksi”. Kyllä täysin ymmärrän, jos joku ”svensson” sanoo, että tässä on menty vähän pieleen. Eihän tämä ihan vastaa kansankoti-ajatusta mitä sodan jälkeen alettiin siellä rakentaa.
Minulla itsellä siis on kristitty irakilaisperhe talossani ja autamme heitä eri tavoin kun he odottavat Migrin päätöstä stauksestaan. Ruotsissa tämä on käytännössä hoidettu huonosti pitkään. Erilaisiis lähiöissä on potentiaalisia terror-ja väkivalta pesäkkeitä ja vihaisia ihmisiä jotka ovat kuin kävelevuiä käsikranaatteja. Toki suurin osa sielläkin on sopeutunut aika hyvin ruotslaiseen yhteiskuntaan.
Kaikkinensa mielenkiintoisa kommentteja… Niitä lukiessa tuli mieleen, että Jumalan antaa sateensa kaikille, niin hyville kuin pahoille. On myös muistettava, vaikka kaikki ihmiset ovat Jumalan luomia, niin kaikki eivät ole (vielä) Jumalan lapsia.
Jumalan on valinnut kaikkien kansojen joukosta yhden, jonka kautta hän on saattanut Sanansa maailmaan: ”Pelastus on Juutalaisista” samoin on Jumala Lahjoittanut maailmaan Armotyönsä Kristuksessa ihmiselle pelastukseksi, mutta kaikille se ei ole kelvannut, eikä tule kelpaamaan,mutta kuitenkin Jumala on kutsunut lapsensa maailmasta omien siipiensä suojaan.
On siis varmasti niin, että kaikkia ihmisiä tulee kohdella, kuin jokaista kaltaistaan, mutta Jumalan lapsia kaikki eivät luonnostaan ole. (Näin siis Raamattu selkeästi opettaa)
Ismo: Mitä tarkoittaa ’kaikki eivät luonnostaan ole’, siis Jumalan lapsia?
Eihän meistä kukaan ’luonnostaan’ ole. Kaikkihan me tarvitsemme Välittäjän. Vai mitä tarkoitit?
Juuri näin. Kukaan ei luonnostaan ole Jumalan lapsi, mutta välillä tulee sellainen tunne, että kaikkia ihmisiä tulisi kohdella kuin Jumalan lapsia. Kaikkia tulee kohdella kuin Jumalan luomia ihmisiä ja kaikilla tulee olla samanlainen ihmisarvo, olkoon ihmisen status sitten mikä hyvänsä. Mutta onko Kristityn kannettava yhteistä iestä Jumalattoman kanssa, jos maailma niin vaatii? Kaiken suvaitseminen on maailman henki, eikä se ole Rakkautta, vaan välinpitämättömyyttä.
Luther sanoi kerran, että Paavalin vanhurskauttamisoppia on turha selittää, ihmiselle, joka ei usko vielä edes Jumalaan. Tätä tarkoitin. Eihän sisällä olevien pidä tuomita ulkona olevia, vaikka ulkona olevat tuomitsevatkin sisällä olevia. Jos joku on Jumala lapsi, niin vain häntä koskee perheen sisäiset asiat. (1.Kor 5.)
Joskus tuntuu siltä, että Suomalaisista monikin istuu mielellään tuleen laina huosuissa. Omat housut on turvattuna kaapissa, etteivät vain likaantuisi ja kuluisi, ja ettei joutusi itse maksamaan. Moni on valmis lupaamaan kaikille kaikkea, mutta itse ei ole valmis maksu mieheksi.
Uskonto ja uskominen on vakava asia, mutta joskus riemastuttava.
Olipa kerran eräässä pohjoisessa pitäjässä lahkolaisten tupailta. Maallikkosaarnaaja lietsoi kuulijoita hurmostlaan. ”Te olette Kristuksen morsiamia, jokainen!” Tätä hän toisteli, muuan vanha nainen oli vähän epäileväinen, mutta vähitellen hänkin alkoi lämmetä ajatukselle. ”Te olette Kristuksen morsiamia, jokainen teistä!” pauhasi omatekoinen hengenmies. Jonkin ajan kuluttua tuo vanha nainen sai herätyksen, hyppäsi pystyyn ja huusi nyrkit pystyssä yli muun melun ja pauhun: ”Halleluja,minäkin olen Kristuksen morsian, minä vanha eukonruppana, minäkin olen Kristuksen morsian!!!” – Tapaus on tosi, lähes sadan vuoden takaa, luotettavan silminnäkijän kertomana. Hän oli muutaman kaverinsa kanssa, pikku poikana, mennyt kuuntelemaan pelkästä uteliaisuudesta, että mitä tuolla väenkokouksessa tapahtuu.