LIITONARKKU

Tämä on samalla kannanotto palstalla olevaan ketjuun koskien Ilmestysmajaa; teen sen liitonarkku-motiivista oman uuden aiemmasta laajennetun blogin koska olen tullut aiheesta pariinkin otteeseen deletoiduksi.

LIITONARKKU
Sivuilla on kuvattu heprealaisten erämaavaelluksella Jumalan käskystä rakennettua Jahven ilmestyksiin ja palveluksiin tarkoitettua Ilmestysmajaa joka tunnetaan myös Tabernackelina. Tässä laajassa lähinnä telttaa muistuttavassa suojassa oli myös siis Kaikkein Pyhin, jossa erityisesti pidettiin ns. Liitonarkkia, joka Raamatun nykykäännöksessä vastaa paremmin alkutekstin sille antamaa nimeä Liitonarkku.
Arkki oli sivuiltaan ja kanneltaan suorakaiteen muotoinen kahden korennon varassa kannettava arkku. Se rakennettiin vuorella,(Siinai) missä Jahve oli jylisten ja pauhaten ilmestynyt Moosekselle, ja siinä säilytettiin Mooseksen Jahvelta silloin saamia kansalle tarkoitettuja laintauluja ja sittemmin erämaavaelluksella kansan nälältä pelastanutta taivaallista mannaa sekä Mooseksen veljen Aaronin arkussa viheriöimään alkanutta sauvaa.
Liitonarkku oli merkkinä Jahven kansan kanssa tekemästä liitosta, jonka tämä antaessaan laintaulut kansalle sen kanssa teki. Arkku oli tehty akasiapuusta ja se oli ulkoa ja sisältä kullattu. Sen sivuilla oli kaksi kultarengasta kummallakin niin, että niiden läpi voitiin vetää kullatut akaasiapuiset korennot, joilla arkkua voitiin kantaa. Myös arkun kansi kapporet (suomeksi ”armonistuin”), oli kultaa ja kannen päällä oli siipikärjet suojelevasti pystyssä kaksi kultaista kerubia. Ilmestysmajassa ja sittemmin Jerusalemin temppelissä arkku asetettiin paksun esiripun taakse.
Arkilla oli heprealaisten jumalanpalveluselämässä, mutta myös sodankäynnissä keskeinen merkitys. Kun israelilaiset olivat 40 vuotisen erämaavaelluksen päätteeksi lopulta vallanneet Kanaanin, pystytettiin Ilmestysmaja Siiloon, missä sitä ja Liitonarkkua tuomari Eelin aikaan asti pidettiin. Mutta kun arkku israelilaisten ja filistealaisten välisen erään sodan aikana otettiin tukemaan Eben-Eseriin taistelua, filistelialaiset kaappasivat sen ja veivät mukanaan Asodiin, missä pitivät sitä seitsemän kuukautta. Arkku aiheutti ryöstäjilleen kuitenkin pahoja ongelmia; heitä kohtasi outo sairaus, hiukset lähtivät päästä ja kielet turposivat suussa. Ja niin arkku päätettiin palauttaa israelilaisille takaisin. Nyt arkku sai sijan Kirjat Jearemissa, mistä se Daavidin aikana tuotiin Siioniin. Kun Salomo myöhemmin rakennutti Jerusalemin temppelin, liitonarkku sijoitettiin temppelin kaikkein pyhimpään, missä Jahven palvelus jatkui vuoteen 586 eKr. saakka, jonka jälkeen ei Raamattu arkkua enää mainitse.

Tästä historiaan jäänestä ja paljon pohdinta aiheuttaneesta oudosta esineestä oli annettu tarkat rakentamisoheet, II Mooseksen kirjan luvun 25 alku kertoo arkin rakentamishistorian.

Noine em. kirjassa annettuine ohjeineen Pyhän Arkun valmisti taidoistaan tunnetun Besalel ja siitä ja sen käytöstä huolehtivat leeviläiset papit, joiden virkapuvuista oli annettu myös tarkat määräykset. Arkissa säilytettiin Aaronin sauvaa tai sauvoja, jotka ovat kenties olleet radium- tai uraanisauvoja. Radium-hohtavia sauvoja käytettiin aikanaan yleisesti myös Euroopassa jopa leikkikaluina kun ei ymmärretty radiumin vaarallisuutta. Juutalaisen perimätiedon mukaan palvelu liitoarkin edessä olikin hyvin vaarallista ja niinpä papeilla oli oli mm. kultaiset esiliinat, kulta raskaana metallina suojasi säteilyltä. Mutta onnettomuuksia sattui ja niissä kuolleet papit piti vetää arkin edestä kultaista nilkkaketjuista pois, sillä ruumiiseen ei saanut koskea. Papin kontaminoituneet vaatteet piti edelleen viedä leirin ulkopuolelle ja polttaa.
Tätä liitonarkkua hepreaksi Aron ha-berithiä ארון הבּרית säilytetiin ensin siis Ilmestysmajassa ja sitten Salomonin temppelin Kaikkein Pyhimmässä. Nimi merkitse kirjaimellisesti yhteysarkku ja se edessä ylipapit saivat Urimimin ja Tummimin (valot, totuudet) välityksillä (puhe)yhteyden Jumalaan. Liitonarkki katosi heprealaisilta Jeremian aikaan ja se nykyisestä olinpaikasta keskustellaan, jotkut sijoittavat sen Etiopiaan, jotkut Jerusalemin temppelivuoren kätköihin. Arkin nimi aron merkitse arkku ja berith merkitse liitto yhteys. Sanalla berith oli/on myös sukupuolinen merkitys. Niinpä liitonarkun kannella olleiden kahden kultaisen kerubin siipien muodostamaa soikio-aukkoa onkin kuvattu naiselliseksi yoniksi. Ja arkussa ollut Aaronin sauva olisi vastannut tällöin maskuliinista phallosta. Mutta kun arkissa asui myös Herran nimi eli kirjaimet JHVH niin myös näissä kirjaimissa on mukana yoni ja phallos, sillä kirjain JOD י on phallos ja kirjain ה on Yoni.
Herran eli JHVH:n nimen kirjaimista kolme erilaista sisältyy arkin tilavuusmittoihin, sillä arkin mitat ’puolenkolmatta kyynärän pituinen, puolentoista kyynärän levyinen ja puolentoista kyynärän korkuinen’(antavat tilavuuden 5,625 kuutiokyynärää, (131x79x79 cm) missä luvut 5 ja 6 edustavat Jahven nimen kirjaimia He ja Vav. Pyöreästi 565, jolloin tule kirjaimet HVH, jotka ovat samat kuin Herran nimen
J HVH kolme viimeistä elämään viittaava kirjainta.
Herra sanoo ’asuvansa’ liitonarkissa ja kun papit palvelevat ’Herran edessä’ he itse asiassa palvelevat – kuten sanottu edellä – liitonarkin edessä. Palveluksessa heillä tuli olla kultaiset suojaesiliinat, sillä työskentely Kaikkein Pyhimmässä oli äärimmäisen vaarallista. Kulta raskaana metallina suojasi hyvin säteilyltä, jos ei tehnyt arkin käsittelyssä virheitä kuten ilmeisesti kännissä palvelleet Nahum ja Abihu, jotka kuolivat arkin luona.
Arkin käyttöön näyttää liittyneen 10:stä käskystä toinen ja siinä on selvä varoitus:
“Älä turhaan lausu Herran sinun Jumalasi nimeä, sillä Herra ei jätä rankaisematta sitä joka turhaan Hänen nimensä mainitsee.” sillä oikea käännös kuuluu: ” Älä turhaan ota Herran Jumalasi nimeä, sillä Herra ei pidä viattomana sitä joka nimensä turhaan ottaa.” Käsky tarkoitti luultavimmin sitä, että aron ha berith’ n kantta ei saanut turhaan nostaa, sillä se oli hengenvaarallista.
Vaarallisuutta kuva myös Ussan tarina: ”Ja he panivat Jumalan arkin uusiin vaunuihin ja veivät sen pois Abinadabin talosta, joka oli mäellä; ja Ussa ja Ahjo, Abinadabin pojat, ohjasivat niitä uusia vaunuja. 4. Niin he veivät Jumalan arkin pois Abinadabin talosta, joka oli mäellä, kulkien Jumalan arkin mukana, ja Ahjo kulki arkin edellä. 5. Ja Daavid ynnä koko Israelin heimo karkeloi kaikin voimin Herran edessä soittaen kaikenkaltaisilla kypressipuisilla soittimilla, kanteleilla, harpuilla, vaskirummuilla, helistimillä ja kymbaaleilla. 6. Mutta kun he tulivat Naakonin puimatantereen luo, ojensi Ussa kätensä Jumalan arkkiin ja tarttui siihen, sillä härät kompastuivat. Liitonarkki oli vaarassa pudota vaunuista, ehkä juuri Ussan päälle häntä ehkä horjuttaen. Hän siis joko suojeli itseään painavalta arkilta tai koetti muuten estää arkkia putoamasta vaunuista, ja rakastava Jumala kiitti – kuten muistamme – tappamalla Ussan. Luultavimmin arkin eli suprajohtavan kondensaattorin antamaan sähköiskuun.
Arkin vaarallisuuden saivat tuta kuten edellä jo kerrottu myös sen väliaikaisesti haltuunsa saaneet filistealaiset, sillä he alkoivat sairastua ja kuolla joukoittain, hiukset lähtivät heidän päästään ja he saivat vaikeita kasvaimia. Filistelaiset kauhistuivat arkkia ja luovuttivat sen takasin. On perimätieto, että arkki kykeni levitoimaan eli leijumaan ilmassa ts. se kykeni kehittämään ns. Meissnerin sähkömagneettisen kentän: ”Meissnerin ilmiö.(Wikipedia) Aineessa, jonka sähkönjohtavuus on rajaton, ei voi olla sähkökenttää, muutoin sähkövirta kasvaisi äärettömän suureksi. Samasta syystä siellä ei voi olla myöskään ajallisesti muuttuvaa magneettikenttää, sillä se indusoisi sinne sähkökentän. Jos suprajohdekappale kuitenkin sijoitetaan ulkoiseen magneettikenttään, kenttä ei tunkeudu kappaleen sisään ennen kuin se kasvaa niin suureksi, että suprajohtavuus häviää. Tällöin kappale magnetoituu. Aikoinaan oletettiin, että jos ulkoista magneettikenttää tämän jälkeen jälleen heikennetään, kunnes kappale tulee jälleen suprajohtavaksi, se myös jäisi pysyvästi magneettiseksi. Vuonna 1933 Meissner ja Ochsenfeld kuitenkin osoittivat kokeellisesti, että näin ei tapahdu, vaan suprajohtavassa kappaleessa magneettikenttä palautuu tämän jälkeenkin nollaksi. Suprajohteet ovat siis täydellisiä diamagneetteja. Tätä ilmiötä sanotaan Meissnerin ilmiöksi.”
Kuvaukset liitonarkin rakenteesta ja toiminnoista ovat hätkähdyttäviä; tekniset yksityiskohdat ja toiminnat viittaavat aivan selvästi sähkövarattuun laitteeseen, joka toimii moniulotteisesti voimanlähteenä eri tarkoituksiin. Arkkiin koskettajaa Jumala siis rankaisi ankarasti! Koskettamiskieltoa rikkonut kuoli. Luultavimmin voimakkaaseen sähköiskuun? Acharon ha berit oli varsin vakuuttavin aihetodistein tekninen laite, eikä arkin kannen kapporeth כפורת merkitys ole lempeä ‘armoistuin’ joka on Lutherin keksimää kristillistä sanahelinää. Sana kapporeth kun tarkoittaa yksinkertaisesti ‘kate’, ‘peite’, ‘kansi’. Kannen alla oli kahden uraanisauvan muodostama nukleoninen voimanlähde, joka mahdollisti tämän voima-akun käytön moniin eri tarkoituksiin kuten mannan valmistamisen lehtivihreästä ja kasteessa erityisessä mannakoneessa, josta kertoo insinööri George Sassoonin kirjassaan The Manna Machine. Voimanlähteenä se toimi myös taisteluissa viholliskansoja vastaan. Historia näyttää toistavan itseään, sillä:
Nuclear-powered submarines (SSNs3) have been operating since 1954 (USA) and 1963 (UK). The main advantages of nuclear–powered submarinesare that they act as a deterrent by having the capability of being anywhere in the region;
Johtopäätös, että liitonarkki ei ole ollut vain legendaa eikä pelkkä vertauskuva, kuten on myös ajateltu, voidaan tehdä mm. niistä vammoista, joita arkin kerrotaan aiheuttaneen niille, jotka eivät sitä osanneet käsitiellä. Vammat olivat tyypillisiä säteilyvammoja! Vammat on kuvattu aivan liian yksityiskohtaisesti ja nimen oman säteilyvammoihin sopivasti, jotta kuvaus niistä vois olla vain sattumaa. Amerikkalaiset teekkarit ovatkin tehneet myös Raamatun ohjeitten mukaan kultalevyistä ja seetripuusta arkin mallikappaleen, ja saaneetkin syntymään kondensaattorin.
Koska ylipapit tekivät suurena sovituspäivänä, jolloin lähinnä interpoloitiin juhlakalenterit kohdalleen, työtä arkin edessä, yhdistettiin myös arkin kansi syntien sovitukseen eli ‘peittämiseen’..
Arkki katoaa Raamatun teksteistä babylonialaisten valloittaessa Jerusalemin vuonna 586 eaa. Tällöin se olisi mahdollisesti viety Mesopotamiaan. Etiopialaisessa kokoelmassa Gebra Nagastissa kerrotaan, että liitonarkku olisi tuotu 900-luvulla eaa. Aksumiin. Paikalliset väittävätkin sen olevan tässä etiopialaisessa kaupungissa yhä tänään sen erään kirkon sivurakennuksessa. Muita kätköpaikkoja olisivat Jerusalemin temppelivuori tai Egypti. Tässä katoamisessa ei näin ole mitään mystistä, kätkemiseen oli aivan järkevä syy. Arkki vietiin yhdessä muiden temppeliaarteiden kanssa turvaan vieläpä valloittajakansan ‘silmien edessä’. Sanonta ‘silmien edessä’ on hyvä vihje ja tienviitta kohti arkin kätköpaikkaa. Kun ajatellaan että ‘silmä’ on sama sana kuin ‘lähde’ (ajin)…. Myöhemmät kätköpaikat on pidetty salassa luultavimmin arkin liian järkyttävän luonteen vuoksi.
Raamattu antaa liitonarkun kätköpaikasta kuitenkin tarkemmankin vihjeen, sillä Hesekielin kirjassa kuvattu kuvitteellisen tulevaisuuden temppelin pohjapiirros saattaa viitata arkin kätköpaikkaan. Suomalainen tutkija Valter Juvelius olisi päässyt Hesekielin sisältämän salakirjoituksesta perille ja hän tekikin tutkimusmatkan 1900-luvun alussa Jerusalemiin löytääkseen arkun. I maailmasota tuli väliin ja asia hautautui. Juvelius kuvaa etsintöjään Heikki Kenttä nimellä kirjoittamassaan ’Valkoisessa kameelissa’. Myös Salomonin temppeli saa häneltä kuvauksen kirjassa ’Maahengen salaisuus’ missä kuvattu suuren kartanon ihmeellinen navetta vertautuu kätketysti temppeliin. Hesekielin kirja loppuu dramaattisesti sanoihin: המש הוהי ”Herra on täällä” missä siis Jahve samaistuu liitonarkiksi. Arkki oli siis monikäyttöinen voimanlähde, joka antoi voima radiolaiteille, räjähteille mutta mahdollisesti myös salaperäiselle mysteeriesineelle eli ’Jumalan sormelle’ , joka eräissä legendoissa tunnetaan ns. shamirina. Mikä ihme se siis oli?