Piispainkokouksen selonteko: ‘Kirkkojärjestyksessä ja kirkkokäsikirjassa määrätään myös avioliiton siunaamisesta, joka on liturgisesti vaihtoehtoinen toimitus kirkolliselle vihkimiselle. Siinä siunataan sellainen avioliitto, joka ”on solmittu muussa kuin evankelis-luterilaisen kirkon käyttämässä järjestyksessä” (KJ 2:20). ‘
Piispainkokouksen selonteko: ‘Vaikka Suomen evankelis-luterilaisen kirkon vihkimisen käytännöt eivät muutu avioliittolain muuttuessa, syntyy uudenlainen tilanne: kirkkoon kuuluu samaa sukupuolta olevia aviopareja 1.3.2017 jälkeen. Kuten edellä on todettu, kirkko on kaikkia varten. Samaa sukupuolta olevat parit ovat tervetulleita kaikkeen kirkon toimintaan ja heitä tulee kohdella perheenä, vaikka heidän avioliittonsa onkin solmittu muussa kuin kirkon järjestyksessä.’
Piispainkokouksen selonteko: ‘Piispainkokous katsoi vuonna 2010 antamassaan rekisteröityjä parisuhteita koskevassa selvityksessä, että kirkolliskokous on tarkoittanut avioliittoon siunaamisen kaavan miehen ja naisen välisen avioliiton siunaamista varten: ”Otsikossa, ingressissä ja kaavan yksityiskohdissa käy ilmi, että toimituksen hyväksyjä on tarkoittanut sen miehen ja naisen välisen avioliiton siunaamiseen” (s. 120). Kirkkokäsikirjan liturginen aineisto ja ohjeet on laadittu niin, että ne heijastavat voimassa olevan katekismuksen avioliittokäsitystä. Siksi kaavaa ei voida ilman kirkolliskokouksen erillistä päätöstä käyttää esimerkiksi samaa sukupuolta olevien liittojen siunaamiseen. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että 1.3.2017 voimaan astuva avioliittolain muutos ei vaikuta papin oikeuteen vihkiä kirkolliseen avioliittoon. Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa avioliittoon vihkimisestä määrätään kirkkojärjestyksessä ja kirkkokäsikirjassa. Papin vihkiessä kirkolliseen avioliittoon hänen velvollisuutenaan on toimittaa vihkiminen näiden määräysten mukaan. Tämä koskee myös avioliittoon siunaamista.’
Minusta loogisempi johtopäätös on: ‘Avioliitto, joka on solmittu maistraatissa voidaan siunata (KJ 2:20). Koska käsikirja on kirjoitettu miehen ja naisen avioliiton siunaamiseen, sitä pitää soveltaa siihen asti kunnes ongelmat saadaan korjatuksi. Tai sitten KJ 2:20 pitää muuttaa.
P.S. Minulla ei ole pienintäkään aikomusta rikkoa KJ 2:18:n toista momenttia tai KJ 2:20.
Kiitos taas Heikki!!
Heikki, ontuuko tässä oma logiikkasi, kun harrastat ”eisegeesiä” ”eksegeesin” sijaan?
Luet kirkkojärjestykseen sisälle sellaisen avioliittokäsityksen, jota ei faktisesti ollut olemassakaan silloin, kun kirkkojärjestyksemme tehtiin.
Kaikki muu on tuon lähtökohdan eksegeesiä (selitystä).
Onneksi on heikkejä ja sareja, jotka rohkeasti jaksavat puolustaa oikeudenmukaisuutta kirkossamme. Heidän ansiostaa katson luottavaisin mielin tulevaisuuteen, vaikka muutoin tuntuu toisinaan kornilta olla sellaisen kristillisen kirkon jäsen, joka kieltäytyy minua ja kaltaisiani siunaamasta.
Kiitos Seija ja kiitos itsellesi hyvistä keskusteluista!
Asian logiikka on siinä että 1.3.2017 jälkeen avioliitto juridisessa merkityksessä merkitsee käsiteenä eri asiaa kuin avioliitto kirkollisessa merkityksessä.
Suomen evankelisessa-luterilaisessa kirkossa vihitään 1.3.2017 jälkeenkin kirkollisesti vain sellaiseen avioliittoon, johon voidaan vihkiä vain yhden miehen ja yhden naisen muodostamia pariskuntia. Samalla pariskunnan välille muodostuu myös juridinen avioliitto, joka voi Suomessa 1.3.2017 jälkeen muodostua myös samaa sukupuolta olevien välille, siis samanlainen avioliitto, johon pariskunta voitaisiin vihkiä myös maistraatissa.
Kaikki maistraatissa vihityt avioliitot ovat juridisia avioliittoja ja myös kirkko tunnustaa ne 1.3.2016 jälkeen sellaisiksi, riippumatta siitä ovatko pariskunnan osapuolet samaa vai eri sukupuolta. Seikka, että avoliiton tunnustetaan olevan juridisesti pätevä ja että pariskuntaan suhtaudutaan pariskuntana, ei kuitenkaan tarkoita, että kyseisen avioliiton katsottaisi täyttävän avioliiton kirkollisen määritelmän.
Kirkkojärjestyksen 2 luvun 20 § säädös: ”Avioliitto, joka on solmittu muussa kuin evankelis-luterilaisen kirkon käyttämässä järjestyksessä, voidaan pyydettäessä siunata.” tarkoittaa vain sellaisia avioliittoja jotka kirkollisessa merkityksessä täyttävät avioliiton määriteelmän, mutta jotka on solmittu muussa kuin kirkollisessa järjestyksessä.
Sellaista juridisesti pätevää avioliittoa, joka ei kuitenkaan kirkollisessa merkityksessä ole avioliitto, kyseinen kirkkojärjestyksen kohta ei tarkoita. Ratkaisevaa on siis sisältö ei järjestys. Avioliito joka kirkolliselta sisällöltään ei ole avioliitto ei voida ko. järjestyksen kohdan perusteella siunata.
Jukka,
mitä sinä siihen sanot, kun piispat ilmoittavat kirkon suhtautuvan sinun määrittelemiisi ei-avioliittoihin kirkon sisäisessä elämässä yhdenvertaisesti heteroavioliittojen kansssa?
Tässähän se on selvästi sanottu. Meille maallikoille täswä voiolla jotain uuttakin mutta miten on mahdollista että tämä on joillekin papeille epäselvää? Piispojen kannanotto oli selkeästi kirjoitettu mutta tuntuu oudolta että se on kirjoitettu papeille joille asian pitäisi muutenkin olla selvä.
Jorma Hentula
Asiassa ei ole mitään outoa.
Periaatteen mukaisesti kirkko suhtautuu yhdenvertaisesti myös niihin perheisiin, joiden vanhemmat ovat avoliitossa. Perheen isälle ja äidille suositellaan toki avioliiton solmimista, mutta perhettä taikka perheen lapsia ei tästä syystä aseteta eriarvoiseen asemaan.
Kiitos Jukalle erittäin selvästä tekstistä. Näinhän se juuri menee.
Jukalla on taiti tuoda esille asian ydin. Lillukanvarret ja niihin takertuminen sotkevat usein asian kuin asian.
Piispoilta odottaisi jotain järkevämpää. He vaikuttavat jotenkin – avuttomilta. Tekstin kummallisuus ja sen sisältämät ristiriitaisuudet kertovat miten vaikea asia on kyseessä.
Mistähän johtuu, että kyseessä on vaikea asia? Eikö siitä, että yritetään väkisin muuttaa kristillisen kirkon Raamattuun pohjautuvaa avioliitto-opetusta? Kuka sitä yrittää muuttaa? Jokainen menköön itseensä, ennenkuin arvostelee piispoja avuttomiksi.
Salme on täysin oikeassa. ”Yritetään väkisin muuttaa Raamattuun perustuvaa avioliitto-opetusta.” Miksei maistraatissa vahvistettu liitto ei kelpaa?
Tuntuu hassulta että naistutkimuksen edustaja pitää tekstiä kummallisena ja ristiriitaisena kun naustutkimuksessa ei muuta tekstiä olekaan. Niin, ovathan ne tietysti lisäksi järjettömiä mitä Tästä piispojen tekstistä tuskin voi sanoa.
Salme on varmaan sen verran Raamattua lukenut, että tietää siellä esiintyvän useampia avioliittomalleja.
Piispojen kannanotto oli avuton, koska yleiseen hyminään ja kauniisiin sanoihin paketoituna, tämä vaikea ja monille kipeäkin asia lakaistiin maton alle.
Seija,
kuinka monta avioliittomallia sinä olet Raamatusta löytänyt? Olen saanut kommenttiesi perusteella vaikutelman, että sinäkin tunnet Raamatun.
Oletko löytänyt Raamatusta kahden samaa sukupuolta olevan henkilön solmiman avioliiton? Jos olet, niin kerrotko, missä Raamatun luvussa sellainen on!
Daavidin ja Joonatanin suhde on tulkittu homosuhteeksi.
Raamatusta löytyy myös moniavioisuutta, kuin myös järjestettyjä avioliittoja.
Daavid ja Jonnatan eivät olleet avioliitossa. Eikä heidän suhteensa muutenkaan ollut homoliitto, vaikka sitä sellaiseksi yritetään vääntää oman agendan läpiajamiseksi. Niissä avioliitoissa, missä oli useampia henkilöitä, oli aina mies ja vaimoja eli ne olivat heteroliittoja.
Myös järjestetyt avioliitot olivat heteroliittoja.
Joten Raamatusta ei löydy kahden samaa sukupuolta olevan henkilön keskenään solmimia avioliitoja.
Sanoit, että Raamatussa esiintyy useampia avioliittomalleja. Näin on, mutta kahden samaa sukupuolta olevan solmimaa avioliittomallia sieltä ei löydy.
Se on täysin selvää, että Raamatusta ei löydy yhtään kohtaa, joka viittaisi samaa sukupuolta olevien avioliittoon. Päinvastoin. Heikki Lepän perustelut homoliitoille ovat lievästi sanottuna jotain muuta, kuin Raamatun sanasta nousevia.
Daavidin ja Joonatanin liitto-sanana käytetään Salme täsmälleen samaa tässä kontekstissa sukupuolista sanaa BERIT kuin Adamin ja Eevan vastaavasta!
Heikki Leppä, olet voimakkaasti propagoinut homoavioliittojen puolesta. Silti nyt täällä ilmoitat että itse et aio vihkiä heitä. Tähän mennessä on tulkittu että jos pappi vihkii vastoin kirkon ohjeita niin avioliitto on silti pätevä. Vihkimällä et siis voi aiheuttaa haittaa vihkiparille.
Odottelet ilmeisesti että joku muu vihkii ensin ja kärsii mahdolliset seuraukset. Ihmiset ovat maailmassa joskus joutuneet uhrautumaan vakaumuksensa puolesta. Sinä et ole valmis uhraamaan mitään. Ehkä kyse ei olekaan vakaumuksesta vaan tuulenhaistelusta. Rohkenen pitää menettelyäsi selkärangattomana.
Juhani Ketomäen kommentti asiattomalla tavalla Heikki Lepän henkilöön käyvä, perustettomasti häntä leimaava.
”Liputin” kommentin..
Juhani Ketomäki, tarkensin jälkikirjoitusta. Painopiste on KJ 2:18 toisella momentilla, jossa ja vain jossa säädetään siitä, kuka voidaan vihkiä kirkollisen avioliittoon. Toki käsikirjaa täytyy hieman soveltaa tilanteen mukaan.
En nyt puutu siihen eettiseen ongelmaan, johon erimielisyydet tässä asiassa perustuvat. Mutta mielestäni piispojen lausunto on kylläkin täysin looginen. Sekä avioliitton vihkiminen että avioliiton siunaaminen ovat jumalanpalveluksen luonteisia toimituksia, ja hengelliseltä merkitykseltään samanlaisia: rukoillaan yhdessä avioliiton solmivan parin kanssa ja puolesta Jumalan varjelusta ja johdatusta heidän liitolleen ja evästetään avioparia aiheeseen liittyviä raamatun saoja lukien ja selittäen. Tällöin on selvää, että kummankin toimituksen taustalla on täysin sama käsitys avioliiton olemuksesta erityisenä Jumalan säätämyksenä.
Yrjö Sahama, mikä se eettinen ongelma käsityksesi mukaan on?
Homoseksuaalisen aktin hyväksyttävyydestä on kirkon piirissä hyvin monenlaisia, osin jpa täysin vastakkaisia mielipiteitä.
Oikeampaa on puhua seksuaaliaktista samaa sukupuolta olevien kesken. Sen Paavali roomalaiskirjeessään tuomitsee.
Homoseksuaalisuuden ei – sen enempää kuin heteroseksuaalisuudenkaan – ei voi istuttaa Raamatun teksteihin. Nykytietämyksemme ihmisen seksuaalisuudesta ja seksuaali-identiteetistä on parisataa v
kommentti karkasi kesklentekoisena:
…sekaali-identiteetistä on parisataa vuotta vanhaa.
Jos käytetään nykyisiä termejä, Paavalille ihminen oli heteroseksuaalinen, joka sitten epäjumalanpalvelun seurauksena ”luopui” luonnollisesta yhteydestä ja ”vaihtoi” yhteyteen samaa sukupuolta olevan kanssa.
Jos homoseksuaalinen parisuhde ymmärretään ensisijaisesti seksiaktin kautta, ts. sen asian, jonka Paavali tuomitsee, kavennetaan ihmissuhde torsoksi. Emmehän me heterosuhteitakaan ymmärrä ensisijaisesti seksin kautta.
Mistä Paavali siis puhuu?
vielä kerran:
karanneesta tekstistä puuttuu sana käsite; puhe on siis homoseksuaalisuuden tai heteroseksuaalisuuden käsitteen istuttamisesta Raamatun tekstiin
Minun käsittääkseni Jumala kyllä tiesi ja suunnitteli ihmisen luodessaan myöskin sen, miten ihminen toimii seksuaalisessa kanssakäymisessään.
Vasta viime aikoina on alettu väittää, että Jumala ja Paavali eivät tarkoittaneet sitä, mitä Raamatussa lukee vaan ihan jotain muuta ihmismielen tuotoksen mukaista.
”Minun käsittääkseni Jumala kyllä tiesi ja suunnitteli…” Oliko tämä Jumalan tieto ja suunnitelma Mooseksen tai Paavalin tiedossa? ”Olitko mukana kuulemassa Jumalan neuvonpitoa, sieltäkö olet siepannut viisauden?”
Martti Pentti,
olitko sinä itse kuulemassa Jumalan neuvonpitoa? Eikö meidän kaikkien tule itse ottaa selvää tuosta Jumalan neuvonpidosta perehtymällä Raamatun kirjoituksiin, joissa nuo neuvonpidon tulokset tuodaan ilmi? Ilman Pyhän Hengen apua ne eivät tosin kenellekään aukea.
Seija löysi Raamatusta järjestettyjä avioliittoja ja moniavioisuutta. Niiden löytäminen ei olekaan vaijeaa. Mutta hän ei löytänyt yhtään homoliittoa vaikka juuri sitä kysyttiin.
Väite Daavidin homoudesta on lähinnä säälittävä kun tuedetään että hän oli naistenmies.
Valitettavasti nämä ’naistenmiehet’ ovat usein piilohomoja.
Väitetystä piilohomoudesta ei kuitenkaan Raamatussa ole mainintaa eikä Raamattu muutenkaan anna aihetta sellaista olettaa saati väittää.
”Väite Daavidin homoudesta on lähinnä säälittävä kun tiedetään että hän oli naistenmies.” Tiedetäänkö? 1, Samuelin kirjan 18.luvussa kerrotaan, ettäSaulin tytär Mikal rakastui Daavidiin. Daavid on pikemminkin kiinnostunut pääsemään kuninkaan vävyksi. 25. luku kertoo, miten tylyn ja karkean Nabalin vaimo, Abigail liehitteli Daavidia ja pääsi hänen toiseksi vaimokseen. 2. Samuelin kirjan 11. luvussa kerrotaan Batsebasta. Daavidin tunteisiin ei viitata. Kerrotaan vain, että hän näki kauniin naisen peseytymässä ja lähetti hakemaan häntä luokseen. 1. Kuningasten kirjassa kerrotaan, ettei Daavid yhtynyt häntä vanhoilla päivillä hoitaneeseen kauniiseen Abisagiin.
Jonatanin kohdalla kerrotaan Daavidin syvästä rakkaudesta ja Jumalan edessä solmitusta liitosta.
Kuitenkaan ei puhuta Jumalan edessä solmitusta avioliitosta. Kyse oli ystävyydestä.
Minua jokseenkin huvittaa nämä yritykset saada Daavid näyttämään homoseksuaalilta. Sehän ei palvele ketään, ei edes homoseksuaaleja.
Entä sitten Jonatan? Hän ’kiintyi Daavidiin ja rakasti häntä tästä lähtien kuin omaa henkeään.’
Entä sitten Joonatan?
Kun todetaan, että Joonatan rakasti Daavidia, kuin omaa henkeään, niin painotus on sanalla ”henki” joka ei todista mitään muuta.
Joonatan oli valmis antamaan henkensä Daavidin puolesta vaikkapa sodassa jos sellainen tilanne olisi tullut.
Jeesus sanoi: ”Se suurempaa rakkautta ei ole kuin antaa henkensä toisen puolesta”. Jeesus antoi henkensä meidän kaikkien pelastumisen puolesta. Se on rakkauden suurin muoto.
”Kun todetaan, että Joonatan rakasti Daavidia, kuin omaa henkeään, niin painotus on sanalla ’henki’ joka ei todista mitään muuta.” Aivan. Se ei todista minkään puolesta eikä mitään vastaan. Mitä sitten tarkoittaa, että Jonatan kiintyi Daavidiin?
”Mitä sitten tarkoittaa, että Jonatan kiintyi Daavidiin?” Martti
Se tarkoittaa, että Joonatan oli ihminen.
Hyvä havainto Pentiltä, onkin kysyttävä minkäluonteinen oli esim. se tanssi, jonka Daavid tanssi liitonarkin edessä pelkkä kasukka yllään,joka ’kaikessa potenssissa’ tanssivalta Daavidilta paljasti niin paljon intiimialueita, että etä vaimo Miihkali alkoi halveksia mietsään eikä mennyt enää tämän kanssa aviovuoteeseen.
Järkeeni ei mahdu iuinka naistenmies voi olla piilohomo. Joka tapauksessa väitreewi Daavidin piiilohomoudesta on täysin hatusta vetäisty. Toki on niin että hattu ei ole sinun vaan väite on esitetty aikaisemminkin. Oleellista kuitenkin on että tälläkin palstalla on jatkuvastipyydetty osoittamaan Raamatusta edes yksi homosuhde joka esitetään myönteisessä valossa. Yhtään einole löytynyt ja siksi sellainenon pitänyt keksiä.
Olet Juhani oikeassa Daavidin suhteen – kun asiaa katsotaan vain ja ainoastaan Raamatun valossa.
Kuningas Daavid ei todellakaan voinut olla homoseksuaalisessa kanssakäymisessä Joonatanin kanssa, vaikka heidän välillään oli syvä kiintymys. Vastaavanlaisia syviä ihmissuhteita kuvaillaan muuallakin Raamatussa, sellainen oli Jeesuksen ja Johanneksenkin välillä. Kukaan ei kaiketi ole nähnyt edes unta Vapahtajamme sukupuolisesta poikkeavuudesta?
Ai että miksikö Daavid ei voinut olla homoseksuaalisissa suhteissa? Siitä olisi seurannut ikävyyksiä sekä Joonatanille että Daavidille. Olihan Mooseksen laissa määräys, jonka KR92 otsikoi ”Kielletyt sukupuolisuhteet” ja jossa luonnottomuuksien joukkoon kirjataan määräys: ”Älä makaa miehen kanssa niin kuin naisen kanssa maataan, sillä se on kauhistuttava teko.”(3.Mo18:22).
Seuraavassa jakeessa on sama kauhistelu eläimiin sekaantumisesta, mikä tulkoon kontekstista tähän esille otettua.
Mikäli Daavid olisi siis harjoittanut edeltäjänsä Sauli pojan kanssa sukupuolista kanssakäymistä, hänestä ei olisi tullut Israelin kuningasta vaan vainaja. Mooseksen laki oli varsin yksituumainen tällä kohden.
Koska otsikkona on plogistilla ”Logiikka , hoi” annetaan tähän ”looginen” nollaus Mooseksen lain määräykselle ”Älä makaa miehen kanssa niin kuin naisen kanssa maataan”.
No, eihän sitä miehen kanssa maata ”samalla tavalla” kuin naisen kanssa. Joten turhaa se Luoja tuommoista menee sanomaan. Perustelu on vapaasti käytettävissä niille, jotka haluavat Raamatun selkeän määräyksen tältäkin kohdalta vesittää.
Rauli, Vanha testamentti on tulvillaan kertomuksia kuninkallisista, jotka ovat toimineet lakia vastaan ilman että heitä siitä olisi aina rangaistu…Ja Jeesuksen mukaan jo tietty ajatuskin on synti…
Rauli kirjoittaa hyvin mutta eivät kaikki halua antaa faktojen pilata hyviä ennakkoluuloja.