Veteraanien asiassa on edelleen jytyä. Sen osoitti kansallinen veteraanipäivä Jyväskylässä. Ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin juhlapuheen piti Tasavallan presidentti.
Tämä kertoo linjan reivauksesta. Presidentti Niinistö kohdisti sanansa nöyrästi kuulijakunnalle, joka on hankkinut maallemme itsenäisyyden. Hän kertasi puolustuspolitiikan peruspilarit, yleisen asevelvollisuuden, koko maan puolustamisen ja liittoutumattomuuden. Lopuksi hän viittasi netissä juuri avattuun sodan ajan 170 000 kuvan kokoelmaan. 100 000 kävijän halu nähdä veteraanit nuoruuden kuvissa ruuhkautti hetkeksi palvelun.
Tämän päivän puolustusta edusti ulkoalueella kalustonäyttely ja ylilento. NH-90 kuljetushelikopteri edustaa tämän hetken parasta tekniikkaa. Sain kopterista hyvän kuvan viime tiistaina istuessani sen ohjaamossa vierailulla Utin jääkärirykmentissä.
(otsikkokuvan lähde: YLe.fi)
_ _ _
Pirteän 92 –vuotiaan muonituslotan Aino Lehtosen olemus jäi mieleen. Hän tarvitsi koroketta näkyäkseen puhujapöntöstä. Hän edusti kuitenkin suurempaa asiaa puhuessaan 36 000 vielä jäljellä olevan veteraanin edustajana. Kuntien on etsittävä kodeissa apua tarvitsevat veteraanit ja käytettävä heille kohdennettu raha oikein.
Veteraanit eivät elä vain menneen muistelussa. Heillä on kirkas sanoma nykyhetkeen. Se näkyi Veteraanipäivän otsikossa: Veljeä ei jätetä – nuoria ei unohdeta. Nuorten syrjäytymisuhka ja sen ehkäiseminen tulivat esille myös presidentin puheessa. Nuoria juhlassa edusti mm. Jyväskylän reipas poikakuoro. Nuorin pojista oli kuoronjohtajan ehkä viisivuotias poika, joka hänkin jaksoi seistä paikallaan ja laulaa mukana mm. Finlandiaa ja Veteraanin iltahuutoa.
(Lähde: Presidentti.fi)
Aamun lipunnostossa ja hartaudessa puheen piti Lapuan piispa Simo Peura ja rukouksen KP arkkipiispa Leo. Minulla kenttäpiispana oli johdantosanat ja raamatunlukua sekä pääjuhlassa seppelpartion lähettäminen. Monesta suusta tuli toive, että kirkollinen sisältö voisi olla vahvemmin läsnä myös televisioitavassa pääjuhlassa. Se vastaisi veteraanisukupolven uskoa ja heidän kokoontumistensa yleistä sisältöä, johon virret ja papin lyhytkin puhe yleensä sisältyvät.
_ _ _
Kansallisen veteraanipäivän tausta on Lapin sodan ja viimeisen sotapäivän päättymisessä 27.4.1945. Ensi kertaa juhlaa vietettiin Lahdessa 1987, jolloin Neuvostoliitto oli vielä voimissaan ja veteraanien yleinen arvostus matalalla. Tämän muotoisena Kansallisen veteraanipäivän juhla on tarkoitus viettää viimeisen kerran itsenäisyyden 100-v juhlavuonna – Lahdessa. Uskon, että Kansallista veteraanipäivää vietetään senkin jälkeen yleisenä juhlapäivänä.
_ _ _
Veteraanien perintö, itsenäinen isänmaa on vaalimisen arvoinen. Siksi on pidettävä huolta siitä, että palveluskelpoinen ikäluokka suorittaa asevelvollisuuden. Nyt tämä on uhattuna. Palveluksen keskeyttämisten syihin on puututtava ja autettava varusmiehiä ensi viikkoina palveluksen alkuun. Tärkeää on myös, että kodeissa, koulussa ja seurakunnissa nuoria miehiä motivoidaan ja kannustetaan pitämään huolta kunnostaan. Minusta on outoa, jos jotkut seurakunnan työntekijät puhuvat kristityille nuorille sivarin ensisijaisuuden puolesta.
Ylipaino ja kannabiksen käyttö ovat suurimmat syyt palvelukelpoisuuden menettämiseen kutsunnoissa. Miten tähän voidaan vaikuttaa? Ei ainakaan marssimalla kannabiksen laillistamisen puolesta.
Myös koululla ja opettajien toiminnalla on vaikutusta. Luulen, että koulujen työrauhaa häiritsevät ovat samoja nuoria, joilla on vaikeuksia sopeutua armeijan järjestykseen. Usein he joutuvat psyykkisistä syistä keskeyttämään palveluksen. Samat ongelmat seuraavat opiskelu- ja työelämässä. Jos yhteisiä pelisääntöjä ei opita lapsina, voi seurauksena olla pysyvä syrjäytyminen. Annetaanko opettajille tähän välineitä?
…pidettävä huoli siitä, että palveluskelpoinen ikäluokka suorittaa asevelvollisuuden.
Menemättä syvemmälle puolustuspolitiikkaan totean vain sen, että puolustusvoimat pienentää palvelukseen otettavien määrää seulaa tiukentamalla. Tosiasiassa tässä toteutetaan valikoivuutta ja kriteerein, joita ei ole avoimesti ilmaistu. Valikoivuuden lisääminen on yhteydessä reservin määrän supistamiseen – puolustusvoimnien omasta tahdosta.
Kiitos Jorma hyvästä havainnosta. Valikoivuuden lisääminen johtaa valikoivaan asevelvollisuuteen, joka uhkaa romuttaa yleisen asevelvollisuuden periaatteen. Karsiminen on toki yhteydessä toimintakykyisten joukkojen tuotantoon, jossa parhaat tarvitaan. Toisaallta olisi löydettävä käyttöä erilaisille kyvyille. Esimerkiksi tietojenkäsittelytaidot ja hyvä fyysinen kunto eivät välttämättä ole aina samassa henkilössä. Asiassa on myös sosiaalinen puolensa, vaikka puolustusvoimien ensimmäinen tehtävä ei olekaan tehdä sosiaalityötä. Useampien palvelukseen ottaminen ja mahdollisuuden antaminen omaan kasvamiseen estäisi syrjäytymistä ja kansakunnan jakautumisen syvenemistä.
Ikävää muistoa on myös se, että ollessani komppanian vääpelinä 1973 palvelukseen tuli henkilö, jota ei oltu kutsuttu ja oli ilmeisesti pössytellyt viimetöikseen, kun tuli. Käytös osoitti sellaista. Me laitoimme hänelle vuoteen, kun hän tuli illalla ja aamulla maksoimme kahden päivän päivärahan käteen ja lähetimme kotiin. Onneksi olen jo vanha, mutta en olisi uskaltanut pitää joukossani sellaisilla ominaisuuksilla varustettua henkilöä ainakaan aseistettuna. Onneksi en tiedä tämän päivän tilannetta.
Lauri, juuri näistä mainitsemistasi syistä huumeiden käyttäjät eivät voi olla palveluksessa. Ase kädessä he ovat arvaamattomia.
”Ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin juhlapuheen piti Tasavallan presidentti.”
Uskomatonta! Onko veteraanien työ ollut jotenkin vähäarvoista edellisten presidenttien mielestä?
Arille: Vaikka minullekin tuo oli yllättävä tieto, niin en usko, että kysymys on ollut ollenkaan siitä että edelliset presidentit olisivat pitäneet veteraanien työtä vähäarvoisena. Ja kysymyshän koski nimen omaan juhlapuheen pitämistä: onko presidenttiä usein kysyttykään nimenomaan juhlapuheen pitäjäksi? Itse olin mukana Tornion valtakunnallisessa kansallisen veteraanipäivän juhlassa v. 2005 ja kyllä siellä juhlavieraana oli myös silloinen tasavallan presidentti Tarja Halonen.
Jos poliittista tahtoa löytyy, niin voisihan inttiä edeltää kuukauden kunnonkohotusjakso. Sen voisi jättää väliin jos todistaisi kuntonsa yksinkertaisessa testissä kutsuntojen aikana tai esimerkiksi puoli vuotta kutsuntojen jälkeen. Mallia voisi ottaa eräiden erikoisjoukkojen pääsykokeista, toki selvästi helpottaen rajoja. Kutsuntakirjeeseen pitäisi samalla lisätä jokin hyvin yksinkertainen kuntokuurin resepti.
Uskonnon näkyminen asepalveluksessa lienee nykyään enemmänkin pois työntävä tekijä. 20-vuotiaiden ikäluokka on jo niin selvästi maallistunutta.
Hei Jori, kuntokuuri ennen inttiä varmasti vähentäisi keskeytyksiä. Kunnon kohotukseen kannustetaan tuleville varusmiehille jaettavissa ohjeissa. Paremmin kuntokuuri toimisi ohjattuna, jos halutaa vaikuttaa niihkin, jotka eniten tarvitsevat kuntokuuria. Kuka sen järjestäisi? Tässä olisi esim. vapaaehtoisilla järjestöillä mahdollisuus toimia: puoli vuotta ennen palvelukseen astumista alkava ohjelma, jossa rasitus asteittain nousisi kunnon kehityksen mukaan. En tiedä, vaikuttaako uskonnon näkyminen puolustusvoimissa poistyöntävästi siinä merkityksessä, että se lisäisi keskeyttämisiä. Tarkoitus ainakin on päinvastoin tukea ja auttaa pysymään palveluksessa.
Ari ja Markku, uskon Tasavallan presidenttien aiemminkin arvostaneen sotiemme veteraanien työtä, mikä on näkynyt läsnäolona Kansallisen veteraanipäivän vietossa. Presidentti Niinistö on tuonut ilmi arvostustaan veteraaneja kohtaan vielä selvemmin. Viime joulukuussa hän piti puheen Kaunialan sotavammasairaalassa ja nyt Kansallisessa veteraanipäivässä.