Saan, juu, lähes koko ajan lukijapalautetta. Monenmoista, myötähyminää ja tiukkaa vastalausetta. Kaikki ovat tervetullutta palautetta, jokaisen palautteen takana on oma todellisuutensa ja uskoisin suurimman osan kirjoittavan sen vilpittömällä mielellä ja usein sydän väräjäten. Monet eivät uskalla antaa palautetta tänne, koska se vaatisi kasvojen esiintuomista.
Eräs palautteen antaja, joka ei ole lähestynyt minua suoraan, vaan toisen ihmisen kautta, on sitä mieltä, että olen kansankiihottaja. Eli että kiihottaisin ihmisiä vl-liikkeen jäseniä vastaan. Täytyy sanoa, että minua tämmöinen syytös ihan kourasee ja syvältä kouraseekin.
Nyt Vuokko Ilola, peilin eteen. Katso sieltä sitä naista, joka sinua herkiämättä katselee, laita käsi sydämelle ja mieti, oletko nyt ihan varmasti hyvällä asialla liikkeellä. Onko sinulla halu saada joku ihminen tai jotkut ihmiset vaikeuksiin tai jopa hirteen roikkumaan?
Ei, ei minulla ole sellaista halua. Jos nyt yksikin naama nousisi tämän kysymyksen edessä mieleeni, se täytyisi heti tunkkaista mielestä pois ja ajatella hänet Jumalan hyvyydessään luomaksi ihmiseksi, jonka ruusutarhaan ja risukasaan paistaa se sama armonaurinko, joka on tarkoitettu koko maailmalle, myös minulle, minun muutamaan kiupahtaneeseen ruusuun ja sitäkin isompaan risukasaan.
Joskus ihminen löytää itsensä sellaiselta paikalta, josta ei kuuna kullan valakiana haluaisi itseään löytää. Minä en halua löytää itseäni jonain päivänä kansankiihotuksesta. Tässä asiassa, kuten monessa muussakin, auttakoon minua Hyvä ja oikeudenmukainen Jumala, sekä kaikki te, jotka minut tunnette ja olette kanssani tekemisissä, niin elävässä elämässä kuin täällä netissäkin.
Edelleen eräs palautteen antaja oli sitä mieltä, että loukkaan vl-ihmisiä blogini esittelyssä olevalla lausahduksellani: ”Toivon kuitenkin, että vl-liike pienenisi pääkopassani ja tekisi tilaa terveelle kristillisyydelle”. Palaute lausahdukseeni: ”Tälla lauseella leimaat koko liikkeen epäterveeksi kristillisyydeksi, millä loukkaat tuhansia tavallisia lestadiolaisia”.
Koska varmaan moni muukin vl-ihminen on miettinyt tuota samaa asiaa ja loukkaantunut lausahdukseeni, niin selittelenpä sitä. Tota. Olen nähnyt ja kokenut vl-liikkeessä ollessani niin paljon pahaa tapahtuvan ja koen myös monien sääntöjen raskauttavan ihmistä tosi paljon, että minun mielestäni vl-kristillisyys on epäterve kristillisyys. Tämä EI tarkoita sitä, etteikö liikkeessä olisi myös oikeaa opetusta ja aitoja sydämenkristittyjä, jotka JUmala yksistään tuntee. En voi sille asialle mitään, että mielipiteeseeni loukkaannutaan.
Toisaalta samaan syssyyn ihmettelen suuresti sitä, että kuitenkin vl-liikkeen jäsenillä itsellään on paljon mielipiteitä muista uskontokunnista, varsinkin luterilaisen kirkon ihmisistä ja uskosta, että kuinka heitä sitten saisi ”loukata” omilla mielipiteillään? Saako heistä sanoa suoralta kädeltä, että heidän uskonsa on omavanhurskautta tai väärää uskoa?
Joo. Olen nähnyt paljon vääryyttä ja pahaa tapahtuvan vl-liikkeessä, sitä vastustan. En halua vastustaa ketään ihmistä, en inhota ketään, en puhua pahaa kenestäkään. Joskus sellainen olisi maukasta, mutta se ei olisi eikä OLE oikein, joten sellaisia tuntemuksia en halua lähteä seuraamaan. Kyllä ja joo, joskus joudun tekemään töitä tämän asian kanssa.
Asiat tapelkoot, ei ihmiset. Yritetään kaikki pysyä tässä motossa, se on ihan hyvä. Tosi hyvä.
Huomenna sammallan, vaikka en ole koskaan humalassa ollutkaan, Yle 1:sen ohjelmassa Horis(k)ontti kello 11.00. Melkoista sekoilua. Mutta kun jännitti ja kun sanat olivat hukassa jnejne. Lopussa kuitenkin kerron omasta, ihan ikiomasta möhläyksestäni, kun järjestin typeryydessäni ja omahyväisyydessäni hoitokokouksen Jämsän opistolla eräälle mukavalle ja herttaiselle tytölle. Kokous sitten ONNEKSI kääntyi minua itseäni vastaan. Eli ei tässä olla Lempäälän väkeä yhtään kummosempia. Nyt kun löytyisi vielä punastusnupikka, niin avot!
http://yle.fi/radio1/asia/horisontti/valta_turmelee_myos_hengellisissa_yhteisoissa_40370.html
Kirjoittele vaan, omien tietojesi mukaan…..
Muistaakseni Vuokko on kysellyt 15.12. 2008 lähtien tällä foorumilla Vanhoillislaestadiolaisen opin ja käytännön perään…. Alkuajan blogistit Voittonen ja Hautamäki eivät vaivautuneet vastaamaan heille esitettyihin kysymyksiin….Hänninen kait kerran yritti pari vuotta sitten…
Mutta mitäpä vastailla liikkeestä eronneelle…
Vl-liike pitää papit sivussa näistä oppi-ja sitomiskeskusteluista.
Piispat ja kirkkoherrat eivät voi mitenkään estää, ohjeistaa tai kieltää maallikoita puhumasta liikkeen omissa tiloissa tai toreilla ja kodeissa.
Jalovaara voitiin alistaa ennakkosensuuriin kirkon tiloissa, mutta muiden omistamissa tiloissa hänkin voi puhua niinkuin haluaa… Kirkkoahan ei kuulemma voi eroittaa ketään, ei ateistia, agnostikkoa tai skismaatikkoa.
Jään odottelemaan Vuokon huomista puheen vuoroa horisontissa 11.00 eli sen kuuntelua Areenasta.
Ohjelmaan ei ollu laitettukaan omaa hoippari-esimerkkiäni. Noh ja muht, ihan oon tyytyväinen editointiin ja ohjelmaan Muut voivat sitten halutessaan pistää vielä paremmaksi
Ohjelma oli ihan asiallinen ja luultavasti myös tarpeellinen.
Se partajuttu on kyllä lähes samanlaista urbaania legendaa kuin se ammoinen pesukonejuttukin. Itse en moiseen selitykseen ole ainakaan ennen törmännyt, mitä Vuokko radiossa kertoi. Jos tuo menee täydestä niin huh huh.
No hoh. Hannu, velä muutama vuosi sitten eräs sukulaiseni nukkui huonosti yönsä sen takia, että uskovaiset miehet ovat alkaneet kasvattamaan partaa. Hän voi suorastaan pahoin asian takia. Samoin muutama vuosi sitten eräs nokkamies nokitteli erästä miestä hänen parrastaan.
Parrat alkoivat ilmestymään 90-luvun lopulla. Muistan kuinka moni oli silloin tosi hämmentynyt asiasta ja suorastaan sairasti sellaisia uskovaisia, joilla partoja alkoi näkymään. Just tuon mainitsemani selityksen kuulin silloin viimeksi.
Hannu, samantapaisia selityksiä olen kuullut muidenkin ulkonäkö- tai tapanormien suhteen.
”Tanssi ei ole syntiä, mutta synti tanssittaa.”
Samoin jos on laittanut korvikset, asian takana on joku synti. Kyse on just niistä uskovaisen ihmisen tunnusmerkeistä. Jonain päivänä joku saattaa mitätöidä jonkun sun kokemuksen jostakin ”synnistä”: ”tuo on ihan urbaani legenda, että muka ei-veeällän kanssa ei olisi saanut avioitua tai että ei olisi saanut värjätä hiuksia; aina on saanut värjätä vaikka tuhannen kirjavaksi!”
En epäile sinun kuulemisiasi, toki joku on näin asian sinulle kertonut. Minusta tuo vaan on täyttä hömppää enkä ole moisia perusteluja kuullut.
Tämän päivän tapakulttuuriin sotkeutuu mielestäni vielä läpikäymättömät 70 -luvun ehdottomuudet ja varmasti sekottaa monen ihmisen päätä. Kaikenkaikkiaan noissa elämäntapa-asioissahan on pohjimmiltaan kyse pysymisestä uskovaisena ihmisenä. Ettei anneta suotta mahdollisuutta livetä pikkuhiljaa elämäntilanteeseen, jossa tämä ajallinen onkin tärkeämpää mitä iankaikkinen.
Hyviä elämäntapojahan lestadiolaisten elämä on pullollaan. Se, mikä niistä muista tavoista on oikeasti syntä onkin sitten eri juttu ja siitä saisi varmaan aika pitkän keskusteluketjun aikaan.
Hannulta:
”Kaikenkaikkiaan noissa elämäntapa-asioissahan on pohjimmiltaan kyse pysymisestä uskovaisena ihmisenä. Ettei anneta suotta mahdollisuutta livetä pikkuhiljaa elämäntilanteeseen, jossa tämä ajallinen onkin tärkeämpää mitä iankaikkinen.”
Ajatukseesi ei mahdu sellaista käsitystä, että usko on Jumalan työtä alusta loppuun asti. Eikä sitä, että Kristus on ainut syy autuuteen. Liioin se asia on ajatuksessasi hämärän peitossa, että yksin armosta. Jos ihminen katsoo piirunkin verran voivansa vaikuuttaa omaan pelastukseensa, Kristus ainoana pelastuksen lähteenä katoaa. Eli: minä pysyn uskomassa, kun teen ja toimin näin ja noin, kuljen tuota ja tätä polkua, vältän tätä ja tuota tekemistä ja syntiä.
Tällainen ajattelu ajaa ihmisen suoritususkoon. Se on ihan yhtä paha kuin joutuminen ”ryöttäsyntiin”, koska siinä mitätöidään Kristuksen ansio ainoana pelastukseen vaikuttavana asiana. Tämä asia on vaikea käsittää ja sitä on vaikea itsessä havaita. Ihminen on taipuvainen lihansa puolesta tähän: mitä minun tulee tehdä ja miten elää, jotta kelpaan Jumalalle? Siihen auttaa vain usko Kristukseen, ei mitkään tekemiset tai tekemättä jättämiset.
Jos ajattelisimme, että nuo vl-elämätavat olisivat ikään kuin viirustorjuntaohjelma viirusta, syntiä vastaan, niin se pitää sisällään ison viiruksen: omavanhurskauden.
Kristityn tulee tehdä hyvää ja elää kunniallisesti, mutta niillä asioilla ei ole mitään tekemistä pelastuksen kanssa. Vielä vähempi säännöillä, joilla ei ole mitään tekemistä Raamatun sanoman kanssa.
Nyt oli Vuokolta niin hyvä tää viimenen kommentti että on pakko kommentoida. Lukekaa ajatuksella toi 13:53 kirjoitettu teksti. Kaikista Vuokon kirjotuksista tykkään eniten tästä huomiosta. Siis että vl-liike on ajautunut tekojen tielle (tekojen välttäminen on sama asia). Se johtaa väistämättä farisealaisuuteen, ulkokultaisuuteen ja lakihenkisyyteen sekä pois armosta. Ei luoteta enää Kristukseen vaan painopiste siirtyy omaan kilvoitukseen ja viime kädessä siihen että ”jumalanvaltakuntaan” on jäänyt ”hyvä todistus” kilvoituksesta. Ja tällä kuvitellaan saavan autuus ja elämä. Vaikka oikeasti kaikki on jo täytetty. Kaikki on valmiina, on vain uskottava Jumalan hvyyyteen ja otettava Hänen lupaama pelastus lapsen lailla vastaan (vrt. lapsen usko) eikä rakennettava omia tekoja taivaaseen. Turhaanko on Kristus kuollut?
Hannu Aho kirjoittaa:
Kommentoin minäkin lyhyesti. Hyvillä elämäntavoilla ei ole mitään merkitystä & hyötyä ikuisuuden perspektiiviä vasten. Tuota keskustelua synnistä ja tavoista (ja niiden erottelemisesta) todella suosittelen käymään laajemminkin ry:n piirissä.