Lukutaito on taito elämänhallintaan

Istumme pienessä kokoushuoneessa Malawin Mangochissa pöydän ympärillä. Kuuntelemme, kun Lukutaitoa naisille Afrikassa -hankkeen jaonkieliset ja lomwenkieliset lukutaitotyöntekijät kertovat vuorollaan siitä, mikä on ollut lukutaitotyössä innostavaa kuluneena vuonna.

Eräs ilonaihe on ne oppilaat, jotka ovat oppineet lukutaidon perusteet puolessa vuodessa, kun he saivat opetella lukemaan omalla äidinkielellään. Valtion kouluissa kansallisella chewan kielellä lukutaitoa saatettiin opetella vuosia näkemättä tuloksia.

Lukutaito voimaannuttaa yhteisössä

Lukutaitoluokan käyneet naiset ovat lukutaitonsa ja siitä seuranneen voimaantumisensa ansiosta päässeet mukaan erilaisiin kyläkomiteoihin. He ottavat innolla osaa keskusteluihin ja kylänsä toimintaan sekä osallistuvat myös kylien väliseen yhteistyöhön.

Eräs lukutaitotyöntekijä sai joukon nauramaan ja nyökyttelemään kertoessaan, että kun hän on palvellut kyläyhteisöjä järjestämällä lukutaitoluokkia, opettamalla opettajia ja kiertämällä kylissä seuraamassa lukutaitoluokkien etenemistä, ovat ihmiset alkaneet suhtautua häneen kunnioittavasti. Aiemmin hän ei ollut kukaan ja nyt häntä puhutellaan herraksi.

Sekin oli yksi ilon aihe, että uskonnolliset johtajat, jotka aiemmin opettivat vain muilta kuulemansa perusteella, ovat lukutaitoluokan käytyään saaneet mahdollisuuden ja innostuksen Raamatun lukemiseen ja voivat nyt hyödyntää sitä opetuksessaan.

Suuri asia on sekin, että sekä jaon että lomwen kielen asema on vahvistunut merkittävästi lukutaitoluokkien myötä.

Lukutaito saavutetaan parhaiten omalla kielellä

Useimmista kuulemistamme kommenteista jäi päällimmäisenä mieleen se, kuinka suuri merkitys äidinkielellä on tämän lukutaitohankkeen hyviin tuloksiin ja vaikuttavuuteen. Omalla kielellä oppimistuloksia saavutetaan helpommin ja nopeammin. Opetus omalla kielellä mahdollistaa tasa-arvoisen osallistumisen ja syvemmän ymmärryksen. Se vahvistaa kulttuurillista identiteettiä ja itsetuntoa.

Lukutaitoon sisältyvät myös numerot

Lukutaito määritellään kyvyksi lukea ja kirjoittaa, kun taas laskutaito viittaa kykyyn ymmärtää yksinkertaisia ​​matemaattisia käsitteitä. Molemmat ovat välttämättömiä taitoja, joita tarvitaan jokapäiväisessä elämässä.

Yhdistyneiden Raamattuseurojen lukutaidon määritelmään kuuluvat sekä lukutaito että laskutaito. Peruslaskutaidon oppimiselle on suuri tarve lukemaan opettelevien naisten keskuudessa, sillä suurin osa heistä on myös laskutaidottomia. Kun Ulkoministeriö myönsi Lukutaito naisille Afrikassa Malawin hankkeelle rahoitusta seuraavaksi neljäksi vuodeksi, tarjoutui samalla mahdollisuus aloittaa myös laskutaitoon liittyvän oppimateriaalin ja koulutuksen kehittäminen.

Meillä on parhaillaan menossa ensimmäinen laskutaitomateriaalityöpaja täällä Malawissa. Samat lukutaitotyöntekijät, jotka kertoivat innoissaan lukutaitotyön vaikutuksista, olivat vakuuttuneita siitä, kuinka laskutaito avaa ovia ja mahdollisuuksia lukutaitoluokkien naisille. Monet laskutaidottomat naiset ovat muista riippuvaisia talousasioissa. Kun he tekevät ostoksia tai yrittävät myydä viljelystensä tuotteita ymmärtämättä rahan arvoa, he usein häviävät kaupoissa.

 

Teksti ja kuvat: Ari Vitikainen, johtava asiantuntija, lukutaitotyö, Suomen Pipliaseura

nainen hedelmätiskin takana hymyilee kameralle

Ilman laskutaitoa on riippuvainen muista ostoksilla. Monille naisille omien viljelystuotteiden myyminen teiden varsilla on tärkeä toimeentulon lähde Malawin maaseudulla. Yksinkertainenkin kaupankäynti on haasteellista kun laskutaito on puutteellinen.

  1. Kiitos Ari mielenkiintoisesta kuvauksestasi lukutaidon merkityksestä. Kiitos Malawin esille nostamisesta.

    Kamerunissa meillä oli tilanne, missä periaatteessa kaikilla piti olla mahdollisuus koulun käyntiin, mutta käytännössä näin hyvä ei tilanne siellä ollut. Maan 281 elävästä kielestä ( vuonna 2007 meidän pois lähtiessämme) vielä moni oli ilman omaa raamatunkäännöstään. Vaikka maassa oli jo vuosikymmeniä tehty merkittäviä käännöksiä ja Raamattuja myytiin alennetuin hinnoin.

    Huhtikuun 2023 mennessä olin kuunnellut ja/tai lukenut Roomalaiskirjeen lukua kahdeksan noin yhdeksälläkymmenellä eri kielellä, joita Kamerunissa käytettiin, esim bible.is -sivustolta. (Käytännössä yhdellä yrityskierroksella sai kuunneltua ja/tai luettua vain noin 80 eri kielellä. Useampia tekijöitä, mikseivät kaikki toimineet samoihin aikoihin. Eri kierroskerroilla eri kielien syöttö ei toiminut.)

    Lähettikolleegani Kamerunin ajalta Soili Norro toi väitöskirjassaan esille sen miten tärkeätä on huomioida oppilaiden kieli. Hän tutki tätä ilmiötä käytännössä monikielisessä ympäristössä Namibiassa.

    Väitös (soveltava kielentutkimus) Soili Norro, 29.4.2023. Hänen väitöskirjansa aihe oli “Namibian primary school teachers beliefs and practices in a multilingual context. Language ideologies underlying the language education policy and its implementation”

    Tiivistelmä on luettavissa täällä:

    https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/vaitos-soveltava-kielentutkimus-fm-soili-norro

Suomen Pipliaseura
Suomen Pipliaseurahttp://www.piplia.fi
PIPLIA voimasanoja -blogin kirjoittajat ovat Suomen Pipliaseurasta. He kertovat ajankohtaisista aiheista, jotka koskevat sanaa ja koskettavat ihmistä maailmanlaajuisesti.