Tänään Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä useimmat seurakunnat ja monet toimijat ovat sosiaalisessa mediassa (Facebook, Instagram ja Twitter) ilmaisseet kansainvälisenä homo-, bi- ja transfobian vastaisena päivänä tukensa syrjintää vastaan. Tämä on tärkeä symbolinen ele monille meistä.
Rakkaus kuuluu kaikille, sillä meidät on luotu rakastamaan. Tähän ei vaikuta seksuaalinen suuntautuminen eikä sukupuolisuus. Jokainen meistä on arvokas ihminen. Siten voidaan sanoa, että meistä jokainen on luotu arvokkaaksi.
Onko meitä luotu syrjimään toisiamme? Ei ole. Sen sijaan meidät on luotu vastustamaan syrjintää ja tekemään kaikkemme, ettei ketään syrjittäisi. Täydelliseen syrjimättömyyteen on vielä matkaa. Monissa seurakunnissa on onneksi töissä ihmisiä, jotka välittävät sateenkaari-ihmisten hengellisestä hyvinvoinnista.
Haastan kaikki toimimaan syrjintää vastaan. Pienet julkiset teot ja eleet ovat jo sitä. Voit myös seurata näillä alempina olevilla tunnuksilla, kuinka eri tavoin asian puolesta ollaan.
Voit siis lisätä omat syrjinnän vastaiset ajatuksesi sosiaalisen median kanaviin seuraavin tunnuksin:
#luotuarvokkaaksi
#älskadavgud
#1705
Lämpimin kevätterveisin,
Jukka, sateenkaareva seurakuntalainen
Hyvä Jukka, rohkeutta eteenkin päin. Toivottaa suvakki isoisoisä.
Ketään ei syrjitä, kirkko ei vihi homoseksuaaleja avioliittoon, se kuuluu miehelle ja naiselle. Onko tämä Jukka mielestäsi syrjintää ja millä perusteella. Kirkko ei omasta Itse ymmärryksestään ajattele näin. Suurin osa kristikunnassa ei ajattele näin.
” Ketään ei syrjitä, kirkko ei vihi homoseksuaaleja avioliittoon”. Levität Sami hyvä nyt väärää tietoa.
Kirkko vihkii samaa sukupuolta olevia henkilöitä aika monessa maassa (https://en.wikipedia.org/wiki/Blessing_of_same-sex_unions_in_Christian_churches ).
Tilastoimisen ongelma on siinä, että useimmissa maailman valtioissa kirkko ei ole virallisesti mikään vihkimisviranomainen. Useimmissa maailman valtioissa kaikki vihkimiset suoritetaan siviiliviranomaisten toimesta. Siis käytännössä kaikki avioliitot ovat siviililiittoja.
Sami kirjoitat vielä: ” Kirkko ei omasta Itse ymmärryksestään ajattele näin. Suurin osa kristikunnassa ei ajattele näin.” Harmillisesti kyllä, et tässäkään osu oikeaan (lähde: https://en.wikipedia.org/wiki/Blessing_of_same-sex_unions_in_Christian_churches ).
Kerrotko vielä, mikä on mainitsemasi kirkon Itse ymmärrys? Näin maallikolle se on vähän outo termi. Onko se kirkon katolinen, jonkun protestanttisen haaran, ortodoxisen, reformoidun… lista on loputon… vain minkä käsitys Kirkosta?
Hei, Seija tietosi koskevat protenstanttista kirkkosiipeä,siinäkään ei ole mitään konsensusta, joten väitteesi ei pidä paikkaansa.
Siviiliavioliitolla ei myöskään voida kumota sitä mikä on kirkon itseymmärrys suurimmassa osassa kristikuntaa. Dogmaattisesti ja selvästi homoliitot torjutaan.
Protestanttiset kirkot aika laajasti maailmassa vihkivät samaa sukupuolta olevia henkilöitä. Mitä muuta todistusaineistoa vielä haluat?
Hienoa Jukka! Ainakin me vanhat lesbomummot seisomme takanasi. Annetaan sateenkaaren kaikkien värien kirkkaana loistaa omassa rakkaassa ev.lut. kirkossamme.
Ja, katoliset näköjään tulevat perässä (lähde: https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000007971770.html ).
Sama kehitys näyttäisi toteutuneen idän kirkossa. Mutta huojuvia kulisseja pidetään toki sitkeästi pystyssä. Vaikka väkivalloin, kuten esim. ystävällismielisessä naapurimaassamme.
Joten hyvään suuntaan ollaan matkalla – hitaasti toki – mutta päivä päivältä kohti valoisampaa tulevaisuutta. Olin iloinen ja ylpeä, kun aamulla herätessäni näin ikkunastani sateenkaarilippujen rivistön. Ajattelin: ”Näin vanhaksi piti elää, että sain nähdä tämän ilon päivän. Mitähän vielä saan nähdä?”
Kiitos hienosta tuestasi. Maailma ei ole valmis, mutta parempaa kohti pyritään.
Kristityt eivät voi olla syrjimättä koska koko uskonto on yhtä kuin syrjiminen ja panettelu, siksi on naurettavaa, että joku sisäpiiristä tulee edes ehdottamaan sellaista niille, jotka eivät kuulu joukkoon. Se on yhtä uskottavaa kuin että paatunut varas ryhtyy opettamaan, että älkää varastako se on niin ruma tapa.
Se panettelu, mitä evankeliumiin on kirjoitettu, on ja pysyy siellä. Siitä ei voi irrottautua muuten kuin eroamalla koko opista.
Kaikki uskonnot omivat jumalan/jumalat itselleen. Jumala/t eivät kuitenkaan sitoudu tiettyyn uskontoon. Jumala/t nauravat ihmisten riidoille, jotka perustuvat heidän jumalansa sanaan. Kaikki tämä on vain ihmisen pienuutta. ”Minun isä on isompi kuin sinun isä” (lapsi päiväkodin nahinoissa). Kasvaisipa ihmiskunta joskus itseään suuremmaksi.
Yleensä me puhumme Luojasta ikäänkuin hän olisi puoluejohtaja, jonka voi määritellä jonkun toisen kuten Jeesus kautta. Tai sanalla Hän, ikäänkuin Hän olisi vasta kolmannessa persoonassa ja ensin olisi Minä ja sinä. Tai isä ja poika.
Jokainen ihminen ominaisuuksistaan riippumatta on arvokas. Mutta ihmisissä on paljon semmoisia taipumuksia, muitakin kuin sukupuolielämään liityviä, joiden toteuttamista tekoina ei voi kenellekään suositella. Jeesuksen ohje seuraajilleen onkin kieltää itsensä, siis kilvoitella Jumalan tahdon täyttämiseksi myös ja nimenomaan silloin kun se on vaikeaa ja vastenmielistä.
Kirkon konservatiivisiiven tekstejä vuosikymmeniä lukeneena olen saanut sen käsityksen, että ainoat ihmiset, joiden pitäisi ’kieltää itsensä’ ovat seksuaalivähemmistöihin kuuluvat. Jeesus puolestaan ei puhunut homoista mitään.
Mutta tosiaan, joillakin heterokristityillä näyttäisi olevan suorastaan maaninen tarve nostaa toisten kristittyjen seksuaalisuus ikään kuin tikun nokkaan, erityiseksi synniksi, jonka varjolla voidaan kätevästi vaieta kaikista niistä synneistä, joista Jeesus oikeasti moneen otteeseen puheissaan varoitti (ahneus, kovasydämisyys, ylpeys, diskriminointi, kateus, ulkokultaisuus…lista on pitkä). Jotenkin tulee vain väistämättä mieleen, että nämä kristityt haluavat sitoa toisten kannettavaksi kaikenlaisia taakkoja. Itse eivät halua kantaa tikkuakaan.
”on paljon semmoisia taipumuksia,”
Homoseksuaalisuus EI OLE taipumus vaan ominaisuus. Eikö ole vieläkään mennyt perille?
Kannattaa lukea ja tietää, mitä Raamattu sanoo asioista, jos haluaa olla totuudesta selvillä. Termien viljelyt ei meitä auta loppuviimeksi, vaan se totuus.
Totuus tässäkin asiassa Kettunen on tieteen vahvistama.
Sepolle: En näe loogista eroa käsitteiden ominaisuus ja taipumus välillä. Onhan taipumus eräs ominaisuus. Seijalle: Kyllä ihmisessä on vaikka kuinka paljon semmoisia taipumuksia, joita pitää hillitä. Muutamia esimerkkejä: On ihmisiä, jotka koviin helposti reagoivat loukkauksiin ja vastoinkäymisiin aggressivisuudella. Tätä taipumusta eli ominaisuutta on hillittävä, koska muutoin ihmisten yhteiselo käy vaaralliseksi. On ihmisiä, joilla on kyltymätön rahanhimo. Tällaisesta kärsivät vähemmän puolustuskykyiset lähimmäiset, ja siksi tarvitaan lainsäädäntöä ja työehtosopimuksia turvaamaan heikommassa asemassa olevia ahneiden öykkäröinniltä. On ihmisiä, joilla on tarve urkkia muiden ihmisten yksityisasioita ja jotka miellään kertovat pahansuopia paljastuksia toisten törttöilyistä. Tämmöisen hillitseminen voi olla vaikeaa, sillä esim. kunnianloukkaujutun nostaminen voi vahingoittaa kolhiintunutta mainetta entisestäänkin.
Käsiteiden välillä on olennainen ero, silmiesi väri on ominaisuus, johon et voi itse vaikuttaa. Taipumus on tahdonvaltaista.
Yrjö: Tuo ei ollut kirjoitukseni pointti.
Tarkoitukseni oli ilmaista, että ’pahuuden’ tai ’syntien’ ulkoistaminen jollekin vähemmistöryhmälle – kuten esim. siis seksuaalivähemmistöille – tuntuu joillekin kristityille olevan erityisen kätevä ja mieluisa tapa olla käsittelemättä pahuutta tai syntiä omassa elämässä, omissa tekemisissä. Tehdään näyttävästi Raamattua heiluttelemalla (symbolisesti tai konkreettisesti) parannusta toisten synneistä, niin omia pimeitä puolia ei tarvitse kohdata.
Tästä samasta ajattelusta lähtevät monet kristillisyyden nimissä toteutetut hirmuteot.
Yrjö Sahama, ymmärrän hyvin pyrkimyksen esittää taipumus ja ominaisuus synonyymeinä, sehän antaa mahdollisuuden selittää ihmisen seksuaalinen suuntautuminen – heteroseksuaalinen tai homoseksuaalinen – tahdonvaraiseksi, josta voi oppia pois. Ymmärrän kirjoituksistasi, että olet hetero. Miten on, voitko oppia pois heteroseksuaalisuudestasi?
En väitä, että seksuaalinen suuntautuminen olisi tahdonvarainen asia. Pointtini oli, että ihminen on vastuussa siitä, miten elää niiden ominaisuuksien kanssa, jotka hänellä on. Jotkut ominaisuutemme voivat olla semmoisia, että niiden toteuttamista on pyrittävä hillitsemään. Juuri tästä on kyse ns. kilvoittelussa. Omin voimin ei haitallisistakaan ominaisuuksista tietenkään voi vapautua, mutta uskomme mukaan voimme saada Pyhän Hengen voimaa kilvoitteluumme, jonka tavoitteena on oppia elämään Jumalan tahdon mukaista elämää. Täydellisenä se tosin ei voi toteutua tässä maailmassa. Siksi tarvitaan armoa. Mutta armoa tarvitsee vain se, joka tajuaa oman syntisyytensä.
Yrjö: Et oikeastaan vastannut minun etkä Jormankaan kysymyksiin.
Voimmeko nyt päätellä, että sinun käsityksesi mukaan ’synnit’ voidaan ulkoistaa ainoastaan sukupuolivähemmistöjä koskeviksi?
Ja että armoa tarvitsevat vain näihin ihmisryhmiin kuuluvat?
Ja että Jeesus teki varmaan jonkun fiban kertoessaan esim. vertauksen laupiaasta samarialaisesta?
Seija: syntisiä tekoja tekevät kaikki ihmiset. Useimmilla synneillä ei ole mitään tekemistä seksuaalisuuden kanssa. Kymmenestä käskystä kahdeksan ja puoli käsittelee aivan muita asioita. Seksiä sivuavat vain meidän katekismuksemme 6. käsky ja osittain myös 10.käsky. Nykyajan yleisimpiä syntejä lienevät ahneus ja panettelu. Se, että seksistä niin paljon puhutaan nykyisin johtuu siitä, että on laajahko miepidesuunta, joka kieltää monen aiemmin syntinä pidetyn toiminnan olevan syntiä ylipäänsä lainkaan. Me perinteisemmän raamatuntulkinnan kannattajat emme tätä mielipidettä voi pitää ainakaan kokonaan oikeana.
Vertaat Yrjö homoseksuaalisessa parisuhteessa elämistä sellaisiin asioihin kuin aggresiivisuus, kyltymätön rahanhimo, tirkistelynhalu ja juoruilu. On helppo ymmärtää, miksi em. kaltaisia ominaisuuksia omassa luonnossa on tarpeen hillitä. Mutta mikä on perusteesi liittää samaa sukupuolta olevien suhteet joukon jatkeeksi? Miten se saa ”ihmisten yhteiselon käymään vaaralliseksi”?
Tuntuu aika toivottamalta saada itseään ymmärretyksi, mutta yritän vielä viimeisen kerran. Tekosyntejä ovat kaikki, siis kaikki, semmoiset teot, jotka ovat vastoin raamatun opetusta oikeasta ja väärästä. Kyse ei siis ole perimmältään tekojen vaikutuksesta muihin ihmisiin, joskin sekin on tietysti tärkeä asia. Kyse on siitä, mitä tekomme vaikuttavat suhteesemme Jumalaan. Kun syntisiä tekojaan katuva ihminen lähestyy rukouksessa Jumalaa, hän saa syntinsä anteeksi. Tämä koskee aivan kaikkia syntejä yhtäläisesti. Mutta se, joka ei koe olevansa syntinen ei tarvitse armoakaan, ja tällöin yhteys Jumalaan voi katketa.
Vaikeus ymmärtää johtuu siitä, että perustelet synnin olemusta järjellä silloin kun siitä on hyötyä, ja hylkäät järjen silloin kun siitä ei ole hyötyä. Tuollaisen logiikan pohjalta on mahdotonta ymmärtää, mikä lopulta tekee jostakin asiasta syntiä. On vain luettava Raamattua kuin kattavaa lakikirjaa, ja oletettava sen sisältö sekä yhtenäiseksi että erehtymättömäksi. Se on ainoa keino pysyä väleissä Jumalan kanssa. Ei ole lopulta tärkeää miettiä, mitä hyvää tai pahaa näin muodostetuista moraalikäsityksistä seuraa itselle ja muille ihmisille, ja sille mitä kutsuit ”ihmisten yhteiseloksi”. Moraalin avulla kalastellaan ensi sijassa Jumalan suosiota ja ajetaan omaa etua.
Tällainen Raamatun suurista periaatteista (Room. 13:10) etääntynyt, fundamentalistinen ajattelu on epäilemättä vanhaa ja perinteistä, mutta vanhassa ja perinteisessä on aina vanhentuneisuuden vaara. Asioita ymmärretään aikaa myöten syvällisemmin. Eksegeettinen ja eettinen taju tarkentuvat, erityisesti niissä kirkoissa, jotka harjoittavat säällistä teologiaa, ja jotka hyväksyvät periaatteen ”ecclesia semper reformanda est”.
Ei ihme, että lukuisat teologit arkkipiispoja ja professoreita myöten ovat ottaneet etäisyyttä sokeaan kuuliaisuuteen perustuvaan raamatunlukutapaan. Mistä syystä heidän esiinmarssinsa, jos kysymys synnistä on niin simppeliä luetun ymmärtämistä kuin perinteisin teologia esittää?
Rakkaudettomuus on syntiä. Se on syntiä, että teen toiselle sen, mitä en toivoisi tehtävän itselleni.
Homoseksuaalisuus ei ole ominaisuus kuten vaikka tummaihoisuus. Se nimenomaan taipumus jota ihminen tahdollaan suostuu toteuttamaan. Lopulta siitä tulee elämäntapa joka on luonnollista ilman mitään moraalist ongelmaa.
Puhut Paajanen epätieteellistä roskaa.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/suomalaistutkijat-selvittivat-miten-homoseksuaalisuus-maaraytyy-nykyaan-on-vankat-todisteet-siita/7060658#gs.1n0add
Ote edellisestä linkistä: ”Nykyään on vankat todisteet siitä. Nimenomaan raskauden 6–8 viikko on se, jolloin aivot kehittyvät joko miehen tai naisen aivoiksi, kertoo aamun Huomenta Suomessa vieraillut Turun yliopiston evoluutiobiologin ja -psykologian dosentti Markus J. Rantala.
Hänen mukaansa seksuaalista käyttäytymistä säätelee inah3:ksi kutsuttu alue aivoissa hypotalamuksen alaosassa. Testosteronin ja estrogeenin tasot ovat vaikuttimena.”
Seppo Heinola tuossa artikkelissa on kysymys jonkinlaisesta häiriöstä homojen kohdalla,puhut kuin Päivi Räsänen.
Kyse on kohdun sisäisestä eli siis synnynäisestä kehityksestä, johtuu sitten mistä hyvänsä, jonka lopputulemana on sikiölle esim. penis, mutta naiselle ominaiset aivot ja aivot eikä penis määräävät käyttäytymisen, naisen aivot naisille tyypillisen.
Aivojesi rakennetta et voi tahdonvaltaisesti muuttaa, niiden laatu on ominaisuus.
(MOT)
Ps. Viestilläni ei ollut mitään tekemistä Päivi Räsäsen kanssa, Pajasen argumentointi on ala-arvoisen valheellista.
Kiitos Jukka Väisänen näkökulmasta.
Syrjimättömyys on tärkeä tavoite, joka koskee sekä ns. valtaväestöä, että kaikkia erinäisiä vähemmistöjä, siis mukaan luettuna erinäiset seksuaalivähemmistöt. Jumala on luonut ihmisen kuvakseen ja tämä pätee yhtälailla erinäisiin enemmistöryhmiin, kuten myös vähemmistöryhmiin. Tämä siis ketään erityishuomion kohteeksi nostamatta.
Syrjimättömyys lähtee siitä, että itse kohtelee muita yhdenvertaisesti, siten kuin kyseisessä tilanteessa oikeaksi kokee. Syrjimättömyys ei ole sitä, että itse vaatii itselleen jotakin tiettyä kohtelua, kenties samalaista kuin toisenlaisessa tilanteessa jollekin toiselle. Syrjimättömyys ei siis ole valtataistelua.
Syrjimättömyys on kuitenkin asia jonka tulee olla keskuudessamme vuoden jokaisena päivänä, ei vain yhtenä.
Nämä ovat sensitiivisiä asioita, jossa on myös syytä muistaa: Missä on ylpeys, sinne tulee häpeä, nöyrien kumppani on viisaus. (San. 10:2)
When pride comes, then comes shame, But with humility comes wisdom.
Sukupuoli (sex) ja sukupuoli-identiteetti (gender) ovat eri asioita, jotka nyt pyritään sekoittamaan. Sukupuoli on biologinen tosiasia. Sukupuoli-identiteetissä on kyse ideologiasta.
Jos kuten Seppo Heinola väittää, kohdunsisäisesti on biologisesti miespuoliselle kehittynyt naisen aivot, niin silloin kyse on kehityshäiriöstä.
”Jos kuten Seppo Heinola väittää, kohdunsisäisesti on biologisesti miespuoliselle kehittynyt naisen aivot, niin silloin kyse on kehityshäiriöstä.”
Vaikeuksia luetun ymmärtämisessä Sistonen, kyse ei ollut minun ’väitteestäni’ vaan suomalaisten tiedemiesten tutkimustulos. Ei ei ’jos’ vaan ’kun’.. Tietenkin kohdunsisäiset poikkeukselliset tapahtumat voi luokitella häiriöiksikin tai muunnelmiksi, mutta ne ja niiden seuraukset eivät ole tietenkään luonteeltaan lähtökohtaisesti psykososiaalisia, kuten väärin väitetään.
Termi gender-ideologia on alunperin lähtöisin Vatikaanista, konservatiivisista katolilaisista piireistä, ja siitä on tullut poliittinen lyömäase. Puolan viimevuotisissa presidentinvaaleissa se oli keskeinen iskusana, jota kansalliskonservatiivisen laki ja oikeudenmukaisuus -puolueen ehdokas Duda käytti kautta vaalitaiston.
Termi yhdistää kristillistä uusoikeistoa, konservatiivisia katolilaisia, protestanttisia evankelikaaleja, poliittista laitaoikeistoa, etnonationalisteja, salaliittoteoreetikkoja, valkoisen ylivallan kannattajia, ylipäänsä yhteiskunnan oikealla äärireunalla liikkuvia.
Se liittyy pyrkimyksiin kaventaa naisten asemaa yhteiskunnassa, palauttaa ”perinteinen” sukupuolijako, asettaa erilaiset vähemmistöt (etniset, seksuaalkiset etc.) ”omalle” paikalleen yhteiskunnassa.
Olen samaa mieltä Riitan kanssa. Seppo ei tietysti häiriötä tunnusta, koska silloin hoitoakaan ei tarvitse antaa. Muille vastaaville apua ja hoitoa pyritään antamaan.
Nyt Paajanen alkaa jo suorastaan valehdella, kun juuri edellä sanoin, että kohdunsisäisesti alkiokehityksessä voi olla muunnelmia, joita voi kutsua vaikkapa häiriöiksi, mutta kaikki ’häiriöt’ kuten esim. vasenkätisyyden aiheuttavat, eivät aiheuta lopputulemia, joita tarvitsi hoitaa.