Luterilaisessa maailmanliitossa tapahtuu

Luterilaisen maailmanliiton neuvoston kokouksessa tehtiin jälleen olennaisia päätöksiä ajatellen sen kantavan strategisen ajatuksen ”Intohimoisesti kirkon ja maailman puolesta” toteuttamista. Rakenteellisesti ja Geneven keskustoimiston toiminnan kannalta keskeisin päätös oli uuden rakenteen hyväksyminen luterilaisen kirkon keskus-toimistolle (Communion Office). Sen yksiköt ovat nyt: 1) pääsihteerin toimisto, 2) teologian, lähetyksen ja oikeudenmukaisuuden osasto, 3) Maailmanpalvelun osasto, 4) Suunnittelun ja koordinoinnin osasto. On korostettu ydintehtävien yhteenkuuluvaisuutta tuomalla teologia, lähetys ja oikeudenmukaisuus yhteen sekä erottamalla omaksi yksikökseen suunnittelu ja koordinointi sekä alleviivattu pääsihteerin edustuksellista tehtävää yleisen johtajuuden ohella. Ekumeenisten asiain apulaispääsihteeri voi nyt täysipäiväisesti omistautua kahdenvälisille ekumeenis-teologisille dialogeille yhteistyössä Strasbourgin ekumeenisen instituutin kanssa.

Vuosikatsauksessaan pääsihteeri Martin Junge nosti esiin toimintaympäristöstä nousevia keskeisiä huolenaiheita:
”1) Vetäytyminen, fragmentoituminen, turvattomuus ja sulkeutuvat identiteetit, monenkeskisten rakenteiden ja instrumenttien hylkääminen konfliktien käsittelyssä,
2) kansainvälisen järjestyksen ja sääntöjen vähättely, mukaan lukien kansainvälisen lain ja ihmisoikeuksien viitekehys,
3) kansalaisyhteiskunnan kutistuva tila, mukaan lukien kirkot. Siellä missä ne ovat vähemmistötilanteissa, kirkot ovat usein syrjinnän ja väkivallan kohteina,
4) Monissa kirkoissa jäsenmäärä laskee, millä on monia seurauksia kirkkojen nykytilalle ja niiden pitkän tähtäimen kestävälle kehitykselle,
5) Käänne populismiin, muukalaiskammoon ja fundamentalismiin, mikä vie yhä enemmän tilaa vapaudelta – trendi, joka näkyy myös kirkoissa. Tähänastiset teologiset perusteet ja oletukset ovat nyt paineen alla,
6) Nuoret ihmiset painostavat päätöksentekijöitä tarttumaan ilmastohaasteeseen ja tosiasiaan, että biodiversiteetin menetys on välitön eksistentiaalinen uhka planeetalle. Olemme saavuttaneet hätätilan, sanovat tieteentekijät, mutta tarvittavaa ymmärrystä kiireellisyydestä vastata ei näytä muodostuvan.”

Tänä vuonna aletaan toteuttaa ohjelmaa, jossa ilmaistaan globaalin vuorovaikutuksen kautta luterilaista identiteettiä tämän päivän maailmassa. Pääsihteeri haluaa korostaa, että tulee tietoisesti ymmärrtää Luterilainen maailmanliitto resurssien järjestelmänä. Katolinen ja kontekstuaalinen ovat siinä vuorovaikutuksessa toinen toisiaan rikastaen. Tämä vuorovaikutus on keskeinen osa luterilaista identiteettiä. Globaalin kommuunion rakennetta ajatellen yksi keskeinen muutos on, että LML:n Latinalaisen Amerikan/Karibian ja Pohjois-Amerikan alueet ovat yhdistyneet yhdeksi alueeksi, Amerikoiksi.

Junge totesi, että LML puhuu – ekumeenisen liikkeen yleisen tavan mukaan – holistisesta missiosta, kirkon ja LML:n kokonaisvaltaisesta työnäystä, jossa ihminen kokonaisuutena otetaan huomioon. Julistus, diakonia ja vaikuttamistoiminta kuuluvat yhteen. Mitään osa-aluetta ei ole syytä unohtaa tai vähätellä. Tässä on kuitenkin vielä tekemistä. Sukupuolten välinen oikeudenmukaisuus on keskeinen tähän liittyvä prioriteetti, samoin nuorten osallistaminen. ”Minkään kirkon… etenkään niiden, joissa jäsenien määrä laskee, ei tulisi visiointiprosessissaan jättää nuoria ulkopuolelle.” Mobilisoiminen, voimaannuttaminen ja osallistaminen ovat LML:n nuorisotyön avainsanat.

Joissakin konteksteissa kirkkoon kuuluminen ei ole enää kulttuurinen normi. Toisissa se ei ole sitä koskaan ollutkaan. Junge rohkaisi näitä jo pitempään tällaisen vähemmistötilanteen kokeneita välittämään kokemukseen pohjautuvaa ”know-howta” toisille resurssiksi pohdintoihin. LML pyrkii yhdistämään alueellisen ja paikallisen ja edistämään niiden keskinäistä vaihtoa ja vuorovaikutusta.

Yksi ongelma luterilaisillekin on pastori-keskeisyys ja klerikalisoituminen, mikä on vastoin luterilaisten kirkkojen itseymmärrystä. Samaanhan on myös esimerkiksi paavi Franciscus kiinnittänyt huomiota katolisen kirkon todellisuudessa, niin kuin monet vaikkapa Suomessa jo pitkään. On pyritty rakentamaan aiempaa yhteisöllisempää seurakuntaelämää jo melko tovin.

Ekumeeniset suhteet ovat LML:lle keskeinen asia. Tämä neuvoston kokous otti vastaan luterilais-roomalaiskatolisen ykseyskomission tuoreen raportin ”Baptism and Growth in Communion”. Seuraavan ykseyskomission teemoina ovat suomalaisenkin dialogin sen taustaksi ja pohjamateriaaliksi työstämä kolmikko: kirkko, eukaristia ja virka. Ortodoksien kanssa dialogi jatkuu Pyhästä Hengestä. Dialogi helluntailaisten kanssa jatkuu syyskuussa. Keskeinen prosessi on jatkaa työtä Yhteinen julistus vanhurskauttamisopista ekumeenisen reseptioprosessin kanssa yhdessä kaikkiaan nyt viiden maailmankommuunion kanssa, jotka ovat liittyneet julistukseen: luterilaiset, katolilaiset, metodistit, reformoidut ja anglikaanit. On määrä seurata yhteistyön kehitystä joka kolmas vuosi pidettävissä monenkeskisissä kokouksissa. Niissä on mukana vähintään kaksi henkilöä kustakin maailmankommuuniosta.

Neuvoston kokouksen juhlavin hetki oli sunnuntaina Geneven pääkirkossa pidetty juhlava sanajumalanpalvelus, jossa juhlistettiin YJV:n 20-vuotisjuhlaa. Yhteistä kasteen muistamista eri kristittyjen kesken, ei vain katolilaisten ja luterilaisten kesken, halutaan rohkaista myös muissa yhteyksissä – ajatuksella yhteyden kokemuksen kautta ykseyden rakentumista. Korjaavien kokemusten rakentaminen jatkuu. Vuonna 2021 muistettaessa Wormsin valtiopäivien 500-vuotisjuhlaa on teemana ”Tässä seison – tässä matkaamme”. Teologisesti kiinnostava on myös teologisen koulutuksen verkoston kehittäminen, niin että LML:n eri osat voisivat myös tästä näkökulmasta kohentaa yhteistyötään.

Pääsihteeri ja LML:n presidentti Panti Filibus Musa ovat yhteisessä kannanotossaan torjuneet kaiken profiloinnin, stigmatisoinnin tai stereotyypit yksilöistä ja yhteisöistä heidän uskontonsa tai uskomuksensa vuoksi. He ovat myös vaatineet jumalanpalveluspaikkojen suojelua, mukaan lukien kirkot. Ne ovat yhä enemmän väkivallan kohteena eri puolilla maailmaa.

Maailmanpalvelu palvelee tällä hetkellä noin 3 miljoonaa ihmistä eri puolilla maailmaa, jotka ovat vaikeissa elinolosuhteissa, pakolaisena tai muuten. Maailmanpalvelu jatkaa humanitaarista työtään. Se on tehostanut työtään Kolumbiassa ajatellen Venezuelan pakolaisia, Kamerunissa, Kongon ja Etelä-Sudanin pakolaiskriisiin vastaamista Kongon demokraattisessa tasavallassa, Ugandassa, Etiopiassa ja Keniassa. He ovat auttaneet myös rohingya-pakolaisten hätään vastaamista Bangladeshissa. Maailmanpalvelun ohjelmat työskentelevät kehitystyön eri vaiheissa hätäavusta pitkän tähtäimen kehitykseen. UNICEF:n kanssa on vastattu nälänhätään Kongon demokraattisessa tasavallassa. Maailmanpalvelu on yhä enemmän yhteistyössä kirkkojen kanssa – myös ekumeenisesti. Ajatellaanpa vaikkapa yhteistyön kehittämistä katolisen Caritas-järjestön kanssa. Äskettäin on jäsenkirkkojen työtä tukemaan julkaistu LWF Advocacy Handbook, joka on verkosta ladattavissa. LML pyrkii osaltaan, yhdessä muiden ekumeenisten toimijoiden kanssa tukemaan myös YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista, mm. Waking the Giant -hankkeen kautta.

Keskeinen keskustelunaihe on myös se, missä muodossa LML:n toimisto jatkaa läsnäoloaan Genevessä. Se on tunnetusti kallis kaupunki, mutta siellä on myös keskeisiä ekumeenisia ja YK:n toimijoita, joiden kanssa etenkin Maailmanpalvelu on jatkuvasti vuorovaikutuksessa. Tätä nykyä LML:n yksiköistä on hajasijoitettuna esimerkiksi Wittenbergin keskus sekä LML:n ekumeenisia dialogeja palveleva Strasbourgin ekumeeninen instituutti. Itsenäisyydestään huolimatta se on aikanaan LML:n perustama. Sen panosta on välttämättä tarvittu LML:n teologisissa dialogeissa, erityisesti ajatellen Yhteistä julistusta vanhurskauttamisopista.

LML:n ja Kansainvälisen luterilaisen neuvoston (ILC) – suurimpana jäsenkirkkona Missouri-synodi – välillä on tiettyjä jännitteitä ajatellen etenkin sitä, että ILC voi käytännössä laajentua vain tuomalla LML:n jäsenkirkkoja tai niiden osia yhteyteensä. Kannettiin myös huolta siitä, miten naisten tasa-arvon tukemisen käy nykyisessä kansainvälisessä henkisessä ilmapiirissä. LML:lla on asiaan liittyviä ohjelmia. Myös uskontojenvälinen toiminta on yksi keskeinen työn osa-alue, jonka kehittämisestä on olemassa visioita osana uuden rakenteen käytäntöön viemistä. On kuitenkin hyvä huomata, että LML pitää ekumenian ja uskontojenväliset suhteet selkeästi toisistaan erillisinä, niin ettei turhaa hämmennystä synny tai mielikuvia synkretismistä. Strasbourgin instituutti kuitenkin pohtii esimerkiksi kesäseminaarissaan ekumenian ja uskontodialogin vuorovaikutusta. On samaten selvää, että kaikkien kynnelle kykenevien yhteistyötä tarvitaan maailman hätään vastattaessa. Tarvitaan silti myös teologista pohdintaa ymmärryksen lisäämiseksi. Esimerkiksi Maailmanpalvelu on kehittänyt suhteitaan Islamilaiseen maailmanapuun.

Pieni Puolan luterilainen kirkko piti hienon esittelyn filmimateriaaleineen Puolan luterilaisuudesta sekä Krakovasta yleiskokouksen pitopaikkana seuraavassa yleiskokouksessa kesäkuussa 2023. Puolan luterilaisen kirkon yleiskoousisännyys hyväksyttiin mielihyvin. Mukana järjestelyissä ovat myös Slovakian ja Tsekin luterilaiset kirkot.