Lutherin rukouksia

Minä kuulun mukaan

Herra, sinä olet pannut asian alkuun, sinä olet antanut minulle pyhän sanasi ja ottanut minut niiden joukkoon, jotka ovat sinun kansaasi, tuntevat sinut, ylistävät ja kiittävät sinua.

Anna siis nyt armosi, että pysyisin sanassasi enkä ikinä erottautuisi kristikunnastasi.

”Sula hyvyys ja laupeus seuraavat minua kaiken elinaikani; ja minä saan asua Herran huoneessa päivieni loppuun asti.” Psalmi 23:6

Lohtua vailla

Kaiken lohdutuksen Jumala ja Isä, lahjoita meille pyhän sanasi ja Henkesi kautta luja, iloinen ja kiitollinen usko, jolla voimme autuaasti voittaa tämänkertaisen ja jokaisen hätämme.

Anna meidän vihdoinkin maistaa ja kokea, miten totta on se mitä rakas Poikasi Kristus itse on sanonut: Olkaa turvallisella mielellä, minä olen voittanut maailman.

”Tämän minä (Jeesus) olen teille puhunut, että teillä olisi minussa rauha. Maailmassa teillä on ahdistus; mutta olkaa turvallisella mielellä: minä olen voittanut maailman.” Johannes 16:33

Päämäärä

Herra Jeesus Kristus, sinä olet käskenyt meidän pyytää Isämeidän-rukouksessa: Tulkoon sinun valtakuntasi.

Auta meitä ahkerasti sitä pyytämään ja samalla lujasti uskomaan, että me lopulta pääsemme tähän kirkkauteen.

Anna sen iloisen ja autuaan päivän, lunastuksemme kirkkaan aamun pian
koittaa ja anna meidän silloin kokea todeksi kaikki, mitä me nyt sanasta kuulemme ja uskomme.

Room 8:18-23 (Itse lisäisin vielä samasta luvusta jakeet 35-39.)

Rukouskirjasta ”Rukoilemme Lutherin kanssa tänään”, (Heute mit Luther beten), valikoima Martti Lutherin rukouksia Anna-Maija Raittilan (1928-2012) suomennoksina, SLEY-Kirjat, 1980.

  1. ””3. Älkää antako kenenkään vietellä itseänne millään tavalla. Sillä se päivä ei tule, ennenkuin luopumus ensin tapahtuu ja laittomuuden ihminen ilmestyy, kadotuksen lapsi,
    4. tuo vastustaja, joka korottaa itsensä yli kaiken, mitä jumalaksi tai jumaloitavaksi kutsutaan, niin että hän asettuu Jumalan temppeliin ja julistaa olevansa Jumala.””
    Tess.2:2-4

  2. Jokunen vuosi sitten julkaistu Metallimessu-levy oli erittäin positiivinen yllätys, tyylikkäine sovituksineen ja esityksineen. Tämä live-homma, varsinkin tuolla videolla kuitenkin hieman ihmetyttää. Onko tarkoitus, että kirkossa seurataan metallibändin keikkaa?

    Se, että kaverit moshaavat alttaripöydän edessä, pappien hääriessä taustalla alboissaan, näyttää tahattoman koomiselta ja luo vaikutelman, että jompikumpi on tullut kuokkimaan toisen kekkereihin. Eikö bändi voisi soittaa vaikka parvelta / olla vähemmän esillä? Messussahan keskeinen asia lienee kuitenkin joku muu kuin esiintyjät (tähän joukkoon luen toki myös papit :).

    Oma asiansa (joka tässäkin äänityksessä kuuluu) on vielä tietenkin kaikuisten kirkkotilojen kertakaikkinen akustinen sopimattomuus oikeastaan minkään bändisoitannan paikaksi.

    Virret taipuvat kyllä heviksi erittäin hyvin, eikä siitä tarvitse turmion iljetystä seinille maalata, mutta tekniset vaatimukset niiden elävänä esittämiseen ovat sen verran korkeat, että lähtisin tarjoamaan niitä vain konserttitoimintaan suunnattuihin paikkoihin.

  3. Näin entisenä kovan metallimusiikin kuuntelijana voin todeta, että sävelmästä huokuu rauhattomuus, melankolia, kuolema ja ahdistus, ei sovi kristillisyyteen.

    Kristillisestä musiikista pitäisi huokua ennen kaikkea rauha, rakkaus ja onnellisuus sekä pyhyys. Kristillisyyden ei ole tarkoitus mukautua kaikkien virtauksien mukana, varsinkin kun metalli musiikkilla juuret ovat niin selkeästi pimeydessä eikä valossa.

  4. The Holy Spirit makes of many flesh and many bodies one flesh and one body (…) for, as we see what great grace we have received in Christ, our heart rejoices in having someone toward whom we can do good according to Christ’s example.

    F. G. Hedberg, The Doctrine of Faith Unto Salvation, page 69, Finnish Evangelical Lutheran Mission Inc., 1998, Second Printing, 2001, Thunder Bay, On Canada.

    Pyhä Henki tekee monesta lihasta ja monesta ruumiista yhden lihan ja yhden ruumiin – sillä nähdessämme, kuinka suuren armon olemme saaneet Kristukselta, sydämemme iloitsee siitä, että meillä on edes joku, jolle voimme Kristuksen esikuvan mukaisesti tehdä hyvää.

    F. G. Hedberg, Uskonoppi Autuuteen, s. 69, Sley, 1986.

  5. Juuri tämä elävä ja varma pelastuksen toivo Kristuksessa tekee meidät kärsivällisiksi ristin alla, iloisiksi murheissa ja vaivoissa, vakaiksi uskon kilvoituksessa, väsymättömiksi hyvissä teoissa.

    F. G. Hedberg, Uskonoppi Autuuteen, s. 116, 1986, SLEY.

    Minäkin toivon ja rukoilen, että voisin jatkuvasti kasvaa ja vahvistua edellä mainituissa.

  6. Voi kuinka suuri on tuskani ja vaivani!

    Voita se jalomielisesti.

    Ole väkevä Herrassa ja kärsi vastoinkäymisesi kärsivällisesti kuin sankari. Sillä mitä raskaampi kärsimys on, sitä rohkeampi pitää sydämen olla ja sitä enemmän kärsivällisyyttä vaaditaan jokaiselta kristilliseltä sankarilta. Pakanatkin harjoittivat kärsivällisyyttään ja pitivät sitä hyvänä avuna, kerskaillen siitä monesti. En nyt tahdo mainita mitään stoalaisista, jotka kylmäverisesti tukahduttivat tuskansa, kerron ainoastaan vähän Aleksanteri Suuresta. Kun nuoli kerran lävisti tämän hallitsijan, antoi hän partaveitsellä ottaa pois nuolen jalastaan eikä yhtään valittanut, vaan oli iloinen ja tyytyväinen, aivan kuin olisi onnettomuus kohdannut toista henkilöä. Samanlainen oli hänen hovipoikansa, joka jumalille uhratessaan piti tulista hiiltä rohkeasti kädessään. Sillä kuningas Aleksanteri oli luonnostaan väkevä ja rohkea, sentähden saattoi hän sisäisen voimansa vuoksi helposti voittaa kaikki ulkonaiset tuskat ja vastoinkäymisensä. Ole sinä taas väkevä Jumalan voimassa, niinkuin nuo pyhät marttyyrit, joiden kärsivällisyydestä voisimme monta esimerkkiä mainita. Ilman Jumalan apua ei sinun sydänraukkasi voi mitään, se vain pelkää ja valittaa. Mutta sano sinä: ”Oi laupias Jumalani ja Isäni, sinä elämäni Herra, auta minua pyhyydestäsi, lähetä minulle Pyhä Henkesi vahvistamaan sydäntäni ja lieventämään tuskaani! Herää, sinä Pyhä Henki, ja osoittaudu minussa jalona, kirkkaana ja voimallisena!”

    Stefan Prätorius, Uskovaisten Hengellinen Aarre-aitta.

Mika Rantanen
Mika Rantanen
Teologian maisteri, uimamaisteri ja koulutettu hieroja.