Lomailimme aikoinaan myös Kreikan saarella. Minulla on tapana tutsutua hautausmaihin ja sielläkin saimme oikein opastusta paikallisista tavoista. Osa vainajsita haudattiin siellä sellaiseen maanpäälliseen kiviarkkuun. Sitten kolmen vuoden kuluttua arkku avattiin ja otettiin luut ja puhdistettiin ne ja sitten ne laitettiin pieneen luuarkkuun ja vietiin kappelin kellarin hyllylle.Profeetta Hesekiel näki myös luulaakson, jossa oli hajallaan kuolleita luita. Hänen käskettiin saarnata niille luille. Nykyisille luuvarastoille ei kai kukaan enää saarnaa?
Kun silmäilin juttuja ehtoollisasiasta ja siihen tulleen vastauksen, tuli kristikunnasta jotenkin se luulaakso mieleen. Jos tuuli jotenkin häälyttäisi niitä kuivia luita, niin sieltä kuuluisi vain kolinaa. Ja kuitenkin Hesekiel sai käskyn puhua niille luille elämää. Kuka olisi sellainen hesekiel, joka saisi sanottua, että hajallaan oleva Kristusruumis on kuoleman tilassa, kun ei ole edes jänteitä jäljellä, jotka pitäisivät luita koossa. Inhimillisesti mahdoton tehtävä puhua elämää luille, mutta Jumala teki ihmeen ja luut alkoivat liikkua. Luut liittyivät toisiinsa ja vähitellen elämä alkoi vaikuttaa ja voittaa alaa. Onko siis Kristusruumiissa niitä luuihmisiä, jotka pitävät jäseniä ryhdissä eivätkä jousta mihinkään suuntaan. Luuihmiset teidän on vastuu löytää yhteys toiseen luuihmiseen ja liittyä yhteen.
Jos kirkot eivät kykene nauttimaan yhdessä Kristuksen ruumista ja verta, ei voi sellainen ruumis pysyä elävänä, jossa verenkierto ei ulotu kaikkiin jäseniin. Jos joku jäsen irroitetaan tai irtoaa, sen käy kuin puun oksan, se kuivettuu.
Arkkipiispa kiertelee joitakin kysymyksiä ja vaikka häneltä kysytään vielä toistuvasti hieman eri tavoin että oliko esitetty kanta arkkipiispan vai yksityishenkilön niin hän vastaa muuta kuin kysytään.
Tässä tiivistelmä A-studiosta 3.12.2014 21:05. Kuuntelin ja kirjoittelin parhaan taitoni mukaan lyhennelmänä ylös.
Teitte heti samana päivänä saman tien melkein Facebookissa sosiaalisessa mediassa päivityksen jossa iloitsitte yhdessä Sateenkaariväen kanssa ja heidän puolestaan. Miten harkittu teko tämä oli ?
Kyllä mä olin tätä miettinyt….Se oli harkittu.
Oliko päivityksen tekijä arkkipiispa vai Kari Mäkinen ?
-Arkkipiispa Kari Mäkinen
Miten tämä on tulkittava, oliko se kirkon virallinen kanta ?
– Se oli minun Facebook-päivitykseni ja siinä ilmaisin sen mitä ajattelen sillä hetkellä.
Mietittekö sellaista vaihtoehtoa että olisitte vain kirjanneet tapahtuneen ja todennut että maallinen valta on tehnyt maallisen päätöksen joka ei vaikuta kirkon linjaan tai asioihin ?
– Näinhän asia lopulta on että nyt eduskunta on tehnyt päätöksen joka vaikuttaa ainoastaan sillä tavalla että se pitkällä jänteellä laittaa kirkon arvioimaan ja käsittelemään avioliittokysymystä mutta ei suoraan vaikuta siihen…. on paikallaan katsoa ihmisten näkökulmasta eikä ainoastaan kirkon päätösten näkökulmasta…
Kirkon vanhoilliset suuttuivat, teistä on tehty kantelu Tuomiokapituliin ja palaute on ollut muutenkin raakaa. Kaduttaako ?
-Palautetta on ollut monenlaista ja kyllä mä ajattelen että seison edelleen sanojeni takana.
….odotellaan että kuohu asettuu…
— taiteilija piirtää Mäkisen naamioitumassa Joulupukiksi —-
Siinä on taiteilijan näkemys miten Joulukuun joudutte pakoilemaan konservatiivien vihaa.
Miten aiotte palauttaa keskusteluyhteyden kirkon sisällä ?
– Ajattelen että yhteys on jo olemassa. Tilanne jossa on oltu on tuonut esiin monia näkemyksiä ja tulokulmia kirkon sisällä……siinä on selvästi jotain sillä tavalla hyvää että se antaa mahdollisuuden katsoa sitä todellisuutta jossa ollaan……ok, kirkossa ajatellaan eri tavoin, meillä on kirkon käytäntö, kirkon päätökset avioliitosta joiden mukaan eletään…
15.000 jäsentä lähti suuttuneena tämän Facebook-päivityksen jälkeen, ei kai se hyvää ole ?
– Se tässä on minulle ollut raskainta….
Oletteko kokeneet epäonnistumisen tunnetta ?
– En mutta surua kyllä.
Eikö teidän velvollisuus arkkipiispana ole huolehtia kirkon yhtenäisyydestä ?
– Kyllä kyllä mutta se tapahtuu sitä kautta että nähdään että tässä kirkossa ajatellaan eri tavoin…muutokset kirkon käytännöissä tapahtuvat sitten kun löydämme riittävän yksimielisyyden.
— keskustelua kirkon taloudesta ym. —
Hyvin sekavaa ja hämmentynyttä puhetta kirkon arkkipiispalta. Kirkon kanta avioliittoon on selkeä, se on miehen ja naisen solmima liitto, mutta arkkipiispa huhuilee aivan jotain muuta epämääräistä kuten ”Tilanne jossa on oltu on tuonut esiin monia näkemyksiä ja tulokulmia kirkon sisällä……siinä on selvästi jotain sillä tavalla hyvää että se antaa mahdollisuuden katsoa sitä todellisuutta jossa ollaan..”. Todellisuus on nyt se, että suuri osa kirkon jäsenistä katsoo, että arkkipiispa on pettänyt heidät.
Vuosikymmeniä kirkollista keskustelua seuranneena, olen nykyisenkin arkkipiispan sanomisia myöskin kuunnellut ja en ole koskaan kuullut hänen vetoavan juurikaan Raamatun kirjoituksiin. Lienee hänen tapansa, mutta kristittynä odottaisi että juuri arkkipiispa argumentoisi Raamattua siteeraten.
Näin on yleensä ollut tapana, kun hengellisillä johtajilla on ollut asiaa kirkkoväelle.
”Mutta meille Jumala on sen ilmoittanut Henkensä kautta, sillä Henki tutkii kaikki, Jumalan syvyydetkin.
Sillä kuka ihminen tietää, mitä ihmisessä on, paitsi ihmisen henki, joka hänessä on? Samoin ei myös kukaan tiedä, mitä Jumalassa on, paitsi Jumalan Henki.
Mutta me emme ole saaneet maailman henkeä, vaan sen Hengen, joka on Jumalasta, että tietäisimme, mitä Jumala on meille lahjoittanut; ja siitä me myös puhumme, emme inhimillisen viisauden opettamilla sanoilla, vaan Hengen opettamilla, selittäen hengelliset hengellisesti.
Mutta luonnollinen ihminen ei ota vastaan sitä, mikä Jumalan Hengen on; sillä se on hänelle hullutus, eikä hän voi sitä ymmärtää, koska se on tutkisteltava hengellisesti.
Hengellinen ihminen sitä vastoin tutkistelee kaiken, mutta häntä itseään ei kukaan kykene tutkistelemaan.
Sillä: ”kuka on tullut tuntemaan Herran mielen, niin että voisi neuvoa häntä?” Mutta meillä on Kristuksen mieli.” 1.Kor 2
Sympatiani ovat edelleen vahvasti Kari Mäkisen puolella, joka joutuu olemaan johtaja vaikeana murrosaikana. Sen sijaan joka asiasta kitisevien konservatiivien jatkuvaa marinaa on kuultu kyllästymiseen asti. Fundamentalisteillehan on tyypillistä kaiken mustavalkoistaminen, mutta kun Mäkinenhän ei homoseksuaalisuutta aiheuttanut.
Ei arkkipiipsa ole koko kirkon johtaja, hänen vaikutusvaltansa ei ulotu omaa hiippakuntaa kauemmas.
” Piispalla on vastuu siitä, että kirkossa toimitaan kirkon tunnustuksen mukaisesti. Yksittäisen piispan toimivalta rajoittuu hänen omaan hiippakuntaansa. Tämä koskee myös arkkipiispaa.” ote ev-lut.kirkon sivuilta
Tarkentaisin: Arkkipiispan valta piispana ei ulotu kahta rovastikuntaa laajemmalla. Toki arkkipiispalla on oma valtansa myös kokonaiskirkossa. Mitä arvovaltaan tulee, niin koko väestön keskuudessa se ulottuu Hangosta Pets… ups… Utsjoelle.
Heikki, mitä sana ”arvovalta” tässä yhteydessä tarkoittaa? Sitäkö, että arkkipiispa edustaa arvovallallaan koko kirkon ääntä antaessaan kirkon virallisen kannan kanssa ristiriidassa olevia lausuntoja, vai mitä?
Kirkon virallinen kanta ei tarkoita, että se pitäisi poikkeavaa kantaa kadotukseen vievänä syntinä. Arkkipiispa voi siis hyvin osoittaa ymmärrystä niille, joiden elämä kohentuu sellaisenkin maallisen lain vuoksi, jota kirkko ei voi virallisen kantansa takia itse toiminnassaan toteuttaa.
Epäilemättä konservatiivit vielä keksivät jonain päivänä seksittömän avioliitonkin. Mutta tällainen keskustelu on kaukana asiallisuudesta ja myös yhteiskunnan vaikeimmista ongelmista.
Helena,
etkö enää parempaa keksi? Kommenttisi on sairaan absrakti.
Onkohan sensuuri iskenyt, kun en löydä kirjoitttamaani kommenttia, jossa mainitsin Jeesuksen olleen homo, ja jota oli parikin henkilöä kommentoinut? Se siis siitä suomalaisesta sanavapaudesta ja avarakatsaisuudesta! En siis voi vastata heidän kommentteihinsa. Toisessa muistaakseni puhuttiin Jeesuksen synnittömyydestä.
Oli miten oli, Jeesuksen ajan juutalaisuudessa käsitteellä synti ymmärrettiin kaikkea moraalisesti arveluttavaa tai paheksuttavaa asiaa. Näin ollen se oli yhteinen nimittäjä esimerkiksi huorintekijälle, viininjuojalle (=juopolle), veronkiertäjälle, homolle jne. Jopa sairasta tai sairautta saatettiin pitää syntisenä tai synninistä johtuvana. Koska juutalaiset nimittivät Jeesusta syntiseksi, he tiesivät hänen olevan homo, minkä vuoksi he – lakinsa mukaan – tuomitsivat hänet Jumalalle kelpaamattomana kuolemaan. Kysymys on siis IHMISTEN, ei Jumalan määritelmästä, kuka tai millainen ihminen kelpaa/ei kelpaa Jumalalle. Jeesus vastusti nimenomaan kyseistä määritelmää. Mutta koska juutalaiset eivät muuttaneet jumala- ihmis- ja syntikuvaansa, he tuomitsivat Jeesuksen kuolemaan. Juutalaisten teesin voi pukea mutoon: koska Jeesus oli syntinen=homo, hän ei ole Jumalan Poika. Kristittyjen antiteesi kuuluu: koska Jeesus oli Jumalan Poika, hän ei voinut olla syntinen=homo.
Molempien perustelut ovat perättömiä perustuen järjen päätelmään. Paavalin synteesi on vallankumouksellinen. VAIKKA Jeesus oli syntinen=homo, hän oli Jumalan Poika. (Tässä Jumalan Poika=Jumalalle kelpaava ihminen). Ihmisten määritelmä Jumalasta, ihmisestä, synnistä ja Jumalalle kelpaavasta/kelpaamattomasta ihmisestä, on törkeä vale. Paavalin oivallusta kristikunta ei ole koskaan hänen jälkensä oivaltanut. Evankeliumi on sitä, että ei ole olemassa ihmistä, joka ei jonkun ominaisuuden tai teon vuoksi kelpaisi Jumalalle. Kaikki muu on pötypuhetta, pelon vääristämän jumalakuvan tuotetta.
Tähän on selvästi tätä uudenpaa teologista suuntausta. Siinä Jeesuksen Jumaluus kokonaan sivuutetaan ja pidetään häntä vain ihmisenä. Aivan samoin kuin Islamissakin opetetaan. Mikäi Jeesus oli vain ihminen, niin koko kirkon systeemi perustuu pelkkään ihmisten huijaamiseen. Millään sakrametilla ei olisi mitään hengellistä merkitystä. Eikä millään muillakaan kirkon opeilla. Eikä edes pappeudella.