Evankeliumi ei kuvaile Kristusta syyttäjäksi, ankaraksi vaatijaksi, vaan lempeäksi, sydämeltä nöyräksi, laupeaaksi (laupiaaksi) Vapahtajaksi ja lohduttajaksi.
Kristus, maailman Vapahtaja, sanoo tulleensa maailmaan ”syntisiä vapahtamaan”, ”toivottomia lohduttamaan” ja ”saarnaamaan vangeille vapautusta”.
Vaikka siis olenkin tehnyt monta ja suurta syntiä, niin kuitenkin uskoessani häneen (Kristukseen) hänen vanhurskautensa nielee ne kaikki.
Martti Luther, Galatalaiskirjeen selitys, sivut 581, 583 ja 582, Sley, 1957. Sulut ovat allekirjoittaneen lisäys.
Tässä yhteydessä ei nyt käydä mitään keskusteluja eikä kommentoida. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun teen blogini yhteydessä näin. Siis poistan kaikki.
Majakka (joka ei uskalla esiintyä omalla nimellään) ja Kivelä, kun noin vahvoja bessewisser-tuomioita jaatte ”valehtelusta” ja näette tuntemattomien ihmisten sydämeen asti, niin voisitteko kertoa joitakin perusteluja? Mitä täällä on vääristelty?
Herää epäily, että reaktionne kiivauden syynä on se, että totuus tekee kipeää.
PS. Tiedoksenne: en häpeä kirjoittamaani.
Ehkä enemmänkin kannattaisi keskustella siitä, mihin vl-liike on menossa, eikä yksittäisistä henkilöistä. Tänään Kalevassa eroava pj. Voittonen ja vpj. Juntunen vakuuttivat, että opillisia muutoksia ei ole odotettavissa henkilövaihdosten jälkeenkään. Uusien valittavien nokkamiesten valinta tapahtuu johtokunnan/tyovaliokunnan toimesta. Valittavien henkilöiden tulee Voittosen mukaan olla ”yhteisessä rakkaudessa” ja Juntusen mukaan henkilövaihdosten myötä uusia opillisia linjauksia ei tehdä. Siispä ehkäisy- ja TV-kiellot samoin kuin kaikki höpösynnit jäävät voimaan ja hoitokokoukset (jäsenten sieluntilan arvioinnit) jatkuvat ennallaan tulevaisuudessakin. Rivivanhoillisten mielipiteitä ei liiemmin kysellä. Kärsiköön nahoissaan niin väsyneet suursynnyttäjät kuin insestin ja pedofilian uhritkin. Keneltäkään ei pyydetä mitään anteeksi. Ollaan edelleen erehtymättömiä niinkuin aina jumalanvaltakunnassa. 🙁
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/nyysit/3.4.html#trolli
Myös vl-kristillisyyden johtomiehet ovat – kuten muutkin johtajat, uskonnolliset tai ei – oikeutettuja asialliseen kohteluun ilman fanaattisia ja sokeita ääritulkintoja. Kristillinen rakkaus on armoa ja totuutta! Sillä ” joka luulee seisovansa, katsokaan, ettei hän lankee (1. Kor. 10:12)”.
Joka suostuu johtotehtäviin, suostuu vastuuseen. Jaakobin mukaan seurakunnan opettajat tullaan tuomitsemaan muita ankarammin (Jaak. 3:1) . Mutta vastuu on myös valitsijoilla, jotka yleensä ”saavat mitä tilaavat”. – Paljon, paljon hyvää evankeliumin työtä vl-kristillisyyden johdossa olleet ovat tehneet, mutta sitten on sellaistakin; tekemisiä tai tekemättä jättämisiä, mikä ei ole ollut kristillisyydelle kunniaksi ja rakennukseksi. Anteeksianto virratkoon, mutta meille raadollisille ihmisille se on ratkaisevasti helpompaa, kun rikkonut sanoo: ”minä kadun, anna/antakaa anteeksi”. – Siunattua ja armorikasta uutta vuotta AD 2014 kaikille!
”Kristillinen rakkaus on armoa ja totuutta!” Ihminen saa usein asian muuttumaan vastakohdakseen, kun yrittää viedä sen äärimmilleen. Kaikessa tiukasti totuuteen pyrkivä kadottaa helposti todellisuuteen kuuluvan suhteellisuudentajun. Ehdottomuus osoittautuukin valheeksi. Käykö armollekin joskus näin? Minusta näyttää, että voi käydä. Lestadiolaisuudessa voinee puhua armoon pakottamisesta.
Markulta:
”Paljon, paljon hyvää evankeliumin työtä vl-kristillisyyden johdossa olleet ovat tehneet”
Tähän minun on vaikea yhtyä, koska enimmäkseen vl-liikkeen evankeilumin julistus on ollut ja on ihan omanlaistansa. Ensinnäkin usein kuulee saarnattavan, että evankeliumin kokonaisuuteen kuuluu myös neuvon ja nuhteen sanat, puhutaan ”armoneuvoista”. Lutherin mukaan evankeliumi pitää saarnata puhtaasti vailla mitään ehtoja ja lakia. Jos siihen liittää pisarankin lakia, se muuttuu laiksi kokonaan. Käytännössä tapahtuu niin, että ainut syy autuuteen ei olekaan Kristus, joka on täydellinen makso synneistämme, vaan ihmisen täytyy tehdä ja jättää tekemättä erinäisiä asioita autuutensa eteen.
Toiseksi vl-liike on jatkuvasti itse määritellyt, mikä on syntiä. Ensin sidotaan omavaltaisesti ja ilman Raamattua ihmisten omattunnot eri asioihin ja sitten niihin tarjotaan vapautusta synninpäästösanoilla, kun on tullut lankeemuksia. Eräskin puhuja teki aikoinaan usein julkiparannusta sunnuntaikalastuksesta. Minä joskus siitä, kun vilkuilin terveysaseman odotusaulassa telkkarimainoksia. Kuka mistäkin höpösestä asiasta.
Martti Pentiltä:
”Ihminen saa usein asian muuttumaan vastakohdakseen, kun yrittää viedä sen äärimmilleen. Kaikessa tiukasti totuuteen pyrkivä kadottaa helposti todellisuuteen kuuluvan suhteellisuudentajun. Ehdottomuus osoittautuukin valheeksi. Käykö armollekin joskus näin? Minusta näyttää, että voi käydä. Lestadiolaisuudessa voinee puhua armoon pakottamisesta.”
Kommentistasi tulee mieleen fundamentalismi. Hyväkin asia, kun se viedään tarpeeksi tiukaksi ja ehdottomaksi totuudeksi, muuttuu ihan järkyttävän kamalaksi kaltoinkohteluksi lähimmäistä kohtaan. Kun asian pitäisi olla ihmistä vapauttava ja palveleva ja rakkauteen perustuva, se muuttuukin kahlitsevaksi ja hallitsevaksi pakkopaidaksi: jos et tee näin, olet kuoleman oma!
Tuo ”armoon pakottaminen” oli hyvä oivallus Mertti! Tätä olen usein kysellytkin: koska sanotaan, oikein Isossa Kirjassa, että usko on Jumalan lahja, niin miksi tuon lahjan antamisessa, joka tapahtuu Jumalan toimesta, pitää käyttää niin paljon kyseenalaisia keinoja ihmisten toimesta? Tämä asia ei mahdu koskaan pääkoppaani. Lutherin mukaan Jumalan sana on armon ainut kuluneuvo, miksi sitten, oi miksi, niin paljon painostusta ja kaikkinaista pahaa homman tiimoilta???
Tämän keskustelun piti olla omilla nimillä. Siksi myös ns. VL-keskustelu yleensä ja erityisesti Kotimaaa 24 -maailmassa onkin varsin asiallista ja siistiä. Toki P. Kivelän heitot ovat rohkeita. Mutta Suomi 24 -maailmassa ne eivät ole mitään. Siellä nimimerkkien suojissa leimataan esim. evankeliset, viidesläiset ym. tahot noin vain ”saatanan omiksi”. Lahkoksi puolestaan on korotettu ”Kansan lähetysseura”. Eli yleissivistykseen ei edes kuulu erottaa Kansan raamattuseuraa ja Suomen lähetysseuraa. Nikean uskontunnustuksen taas väitetään sisältävän ”perkeleellistä harhaoppia”.
Janne Silvola,
valitettavasti on kuten kerroit. Olen kuullut, että trolleiksi heittäytyvät lyövät jopa keskenään vetoa siitä, kuka onnistuu sotkemaan keskustelut tehokkaimmin ja esimerkiksi Facebookissa suositellaan ainoastaan small talk -tyyppistä pinnallista sananvaihtoa. Miehet esiintyvät naisina ja naiset miehinä ja esim. yksi naisena esiintynyt miespuolinen trolli oli erittäin tyytyväinen, kun oli saanut miehet ihastumaan itseensä. Joten kovin syvällisiä asioita ei kannattane tähän pimeään bittiavaruuteen tuoda.
Olen huomannut vuosia netissä ahkerasti kirjoittaneena ja paljon yhteydenottoja saaneena, että se on oikeasti niin, että ”se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa”, joten noille asiattomille heitoille ja sieluntilojen arvioinneille ei kannata paljoa korvaa lotkauttaa.
Kerrankin kun kirjoitin eräästä asiasta, sain hirveän sontapaakun niskaani yksityisviestillä eräältä ihmiseltä ja hän nimitteli minua valehtelijaksi. Vähän ajan päästä kuulin, että tuolla sontapaakun heittäjällä itsellään on ongelma kirjoittamani asian kanssa. Hän ei arvannut, että ystäväni tuntee hänet erinomaisen hyvin 🙂 Eli kun olen saanut pari tällaista satavarmaa todistusta ilmiöstä ”se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa”, mietin vaan kaikkien sontapaakkujen kohdalla, että mikäs ongelma siellä nyt onkaan kun noin pitää suuttua.
Ihmettelen, miksi ylläpito suvaitsee nimimerkkikommentoinnin (”majakka”). Myöskin Vuokon välittämä sähköpostikommentti on mielestäni ikävä. Ymmärrän, että Vuokko voi omaan blogiinsa tuoda näitä anonyymejä kommentteja ja pidän sitä sekä perusteltuna että tarpeellisena, mutta uutisiin ja muiden blogeihin lisättynä ne ovat minusta sääntöjen kiertämistä ja siksi asiatonta. Samat säännöt kaikille jne. Etenkin jos toisen henkilöön meneviä kommentteja huudellaan puskista, en voi sanoa muuta kuin että pidän sitä raukkamaisuutena.
Poistin kommentistani välittämäni kommentin.
Minulle on ollut yllätys se, kuinka moni on reagoinut Hännisen eroamiseen/uupumukseen samalla tavalla: ei vl-vanhempienkaan ole lupa tehdä mitään uupumuksensa hyväksi, on vain luotettava Jumalan voimaan lapsiasiassa.
On täysin ymmärrettävää, että monella uupuneella vanhemmalla katkeruus nostaa päätään, kun on itse saanut uupumuksensa edessä tuollaisia neuvoja/lohdutuksia osakseen ja sitten jonkun muun kohdalla uupumukselle on saanutkin tehdä jotain.
Tietty on hienoa, jos osaa olla ajattelematta ja reagoimatta ”potut pottuina”, mutta aina se ei onnistu. Itselleni ei muutes tämä asia tullut edes mieleeni ennen kuin sain s-postin asiasta.
Nyt jos oltaisiin viisaita liikkeen kärjessä, tämäkin asia otettaisiin pohdinnan alle: mitä kaikkea ehkäisykielto saa aikaan sen toteuttajissa? Katkeruus on yksi ja se nostaa nyt päätään Hännisen eroamisen yhteydessä. Missä vaiheessa alkaa ”lennellä mädät tomaatit”?
Noh, katkeruus on aina saarnattu pahimmanlaatuiseksi synniksi vl-liikkeessä ja siinä on syyllinen aina katkera itse. Jos saat turpiin ja valitat, olet katkera, etkä ollenkaan oikeutettu valittamiseen ja itkuun. Näin se menee.
On harmillista, että täällä Kotimaassa ei voi kommentoida nimettömänä. Tietty se johtuu just asiattomuuksista, mutta samalla arkojen ja pelkääväisten ihmisten ääni jää kuulumatta kokonaan.
Esimerkiksi just vl-liikkeen yhteydessä tällaisia kovasti haavoitettuja ja peloteltuja ihmisiä on paljon. He eivät missään nimessä uskaltaisi omalla nimellään kommentoida, koska heidän kokemuksensa ovat niin hirvittäviä. Nytkin sain tosi raastavan kommentin Markku Korteniemelle, mutta en voi sitä laittaa tänne. Todella harmillista. Juuri heidän pitäisi saada purkaa reppuansa täällä Kotimaassa, jotka ovat kirkon piirissä kaltoinkohdeltuja ja rikkirevittyjä. Heidän äänensä on tärkeä ja on täysin perusteltua heilltä olla kirjoittamatta omalla nimellään, eikä se ole minusta ollenkaan raukkamaista.
Vuokko voinet laittaa sen sähköpostilla eteenpäin.
Mutta noin yleisellä tasolla. Minua häiritsee se, että on ilmiselvä trolli vaara, jos nimimerkit pääsee ääneen. Täällä on nytkin keskustelijoita toistavat itseään ja siihen jos tulee vielä trolli soppaa keittämään, niin voidaan puhua kirkon vessanseinästä. Ylläpito palaisi siinä loppuun.
Tiedostan Eija nuo ongelmat, häiriköt ja feikit pilaavat avoimen keskustelun kaikkien, nimettömien ja nimellisten kesken. Heitä on ilmeisen vaikea saada kuriin 🙁
Joku ratkaisu pitäisi kuitenkin löytyä sille, että pelkääväiset voisivat saada äänensä kuuluville. Jos se ei käy minun kauttani, niin sitten Ylläpidon, vai käykö sekin heille liian rankaksi?
Vuokko Ilola :”Joku ratkaisu pitäisi kuitenkin löytyä sille, että pelkääväiset voisivat saada äänensä kuuluville.”
Valitettavasti ongelmia ei voi hoitaa siten, että syyllistetään ongelmia yksilöimättä kollektiivisesti liikkeen johto ja koko liike. Suosittelen, että organisaation ongelmat ratkaistaan liikkeen sisällä esim. osallistavilla ryhmätyötekniikoilla, joihin voi osallistua anonyymisti. Prosessissa analysoidaan ongelmia, kartoitetaan ongelmien syitä, määritetään ongelmien tärkeysjärjestys ja etsitään realistiset ratkaisuvaihtoehdot, joilla ongelmat voidaan hoitaa. Aikaahan se tietysti vie, mutta on taatusti ainakin yksi parempi vaihtoehto kuin yleistävät julkiset ja liikettä repivät poliittiset ”torikokoukset”.
Vuokko
Perustelluista syistähän ylläpito on ennenkin julkaissut nimimerkkien kirjoituksia. Riippuu kuitenkin varmaan sisällöstä. Ihmisten täytyisi ottaa sinne yhteyttä itse. Vaikka uskoisin heidän odottavan, että henkilötiedot ovat heidän tiedossaan. Tämä on yleinen käytäntö kaikkialla. Kouvolan Sanomien toimittajat ovat laittaneet minut kerran nimimerkin taakse, vaikka itse kyllä lähetin ihan omalla nimellä. Arvostin kuitenkin heidän huolenpitoaan, joskin se oli ihan turha.
Tuula Höltältä varteenotettava ehdotus. Kannatan sitä, vaikka en osaakaan ajatella kuinka sellainen olisi käytännössä mahdollista toteuttaa, mikäli prosessissa on rivijäsenten ohella mukana liikkeen johdossa vaikuttavia henkilöitä. Pelko henkilöllisyyden paljastumisesta ja puhutteluun joutumisesta on liian suuri, jotta tavalliset rivijäsenet uskaltautuisivat prosessiin, olipa prosessi millainen tahansa. Tuula ei ehkä ole tietoinen vl-liikkeen toimintakulttuurista ja siitä kuinka voimakkaasti ”yhteisen rakkauden” ja kuuliaisuuden merkitystä on korostettu viime vuosikymmeninä ja mitä se käytännössä tarkoittaa.
Jussi Tynkkynen :”Tuula ei ehkä ole tietoinen vl-liikkeen toimintakulttuurista ja siitä kuinka voimakkaasti “yhteisen rakkauden” ja kuuliaisuuden merkitystä on korostettu viime vuosikymmeninä ja mitä se käytännössä tarkoittaa.”
En todellakaan, mutta jos ryhmätöitä vetää puolueeton ja asian osaava henkilö tilanteissa, joissa ryhmätöiden tekijät toimivat anonyymisti ja keskinäinen keskustelu on kielletty, niin en oikein osaa kuvitella miten nyt pelokkaiden ihmisten vastaukset estettäisiin. Uskon, että kirkosta löytyisi vetäjä tällekin hommalle.
Vuokolle: ymmärrän hyvin sen etteivät kaikki rohkene kommentoida nimellään, enkä pidä automaattisesti raukkamaisuutena anonyymejä viestejä. Minusta raja menee siinä, jos itse nimimerkin takaa kommentoi toisen henkilöä tai lähtee ilmiselvästi pilkkaamaan jota kuta. Se on sitä kuuluisaa puskista huutelua. On täysin eri asia kertoa esimerkiksi omia kokemuksiaan tai huomioitaan asioista kuin lähteä ivaamaan tai kääntämään toisen sanomisia tätä vastaan. Siihen on oltava valmius esiintyä omalla nimellään.
Koit ko. kommentin P-M pilkkana, ok. Minusta se oli enempikin raastava hätähuuto, jonka tarkoitus oli herätellä niin Tuomas Hännistä kuin muitakin ehkäisykieltoa puolustavia ihmisiä ajattelemaan myös vl-vanhempien uupumuksen tuskaa.
Aina, aina ja edelleen mua häiritsee suuresti se, että tiettyjen opetusten ja toimintamallien ikävien seuraamusten kohdalla, eniten hyvää sivistynyttä, harmoonista, rakentavaa ja rakkaudellista käytöstä odotetaan UHREILTA! Minusta heillä on täysi oikeus kärsimystensä keskellä vaikeroida ja huutaa, heitä ei edes SAA estää tekemästä niin.
Täytyy varmaan pyytää tuota ko. kommentoijaa valottamaan elämänsä kulkua ehkäisyliellon kanssa ja tehdä siit kokonaan oma blogimerkintä. Varoitan, ettei se ole kaunista kuultavaa 🙁
Vaikka oisi miten paljon hyvää tehneet, mutta jos rikollisisuutta on esiintynyt, kyllä se pitää saattaa viranomaisten tietoon
Olen kummissani sen suhteen, että täällä sallitaan nimimerkki, kun me muut kirjoitamme nimellämme. Nimimerkin suojissa näkyy selvästi tyylin muuttuminen mielestäni epäasialliseksi. Minulle tulee nimimerkin Majakka kirjoituksista suorastaan mieleeni onko kyseessä viitatun sivuston ylläpitäjän mainos. Onko tarkoitus esittää muuta kuin on ja siten rakentaa oman tavoitteensa mukaisia mielikuvia. Nimimerkin takana kaikki tämä on mahdollista eikä meille muille keskustelijoille anneta sitä informaatiota mikä täällä asiallisessa keskustelussa pitäisi olla. Olen sitä mieltä, että tälle nimimerkkilinjalle ei saisi mennä tai ainakaan nimimerkkien suojista ei saisi kirjoitella henkilöihin kohdistettuja kirjoituksia.
Sen verran ole ko. freepathway-sivustoa lukenut, että sen edustama tapa kirjoittaa on mielestäni erittäin tarkoitushakuista. Kirjoittaja laittaa otsikoksi toisten kirjoitusten otsikoita ja nimiä ja sitten kirjoittelee itse alkuun ja loppuun ja väliinkin oman näkemyksensä mukaisia ajatuksia. Muiden kirjoitukset hän hyvin tarkoitushakuisesti upottaa omaan tekstiinsä ja rakentaa alkuperäisiin kirjoituksiin nähden (olen ne alkuperäisetkin pyrkinyt lukemaan sikäli kuin ovat tallessa vielä netissä) ja ainakin minun mielestäni ko. sivustolla suorastaan rakennetaan ”eriseuraa” eri hengessä kuin mitkä alkuperäiset tekstit ovat.
Toki siellä kirjoittavat myös vääryyden kokemuksistaan ihmiset, joiden kokemuksia ei ole syytä väheksyä tai kiistää. Minä vaan en oikein pidä siitä hengestä mikä tänne kotimaa24 sivustollekin on nyt tämän Majakan toimesta tuotu. Tosin ihan en hyväksyisi Vuokonkaan tapaa tuoda tänne toisten sähköpostiviestejä.
Voimme keskustella nimellä naispappeudesta, tasa-arvosta, seksuaalisuudesta ja monesta muusta aiheesta; vanhoillislestadiolaisuudesta on ollut useampikin kirjoittaja, joka erilaisesta näkemyksestään huolimatta on kirjoittanut asiallisesti (mieleen tulee nyt ainakin Joona Korteniemi sekä Seppo Särkiniemi) ja jotka ovat valottaneet omia näkemyksiään esim. opillisista kysymyksistä. Emmekö voisi säilyttää sen linjan täällä kotimaa24 palstoilla.
Sen vielä sanoisin 03.01.2014 11.07 kirjoitukseni taustaksi, että se verran joskus aiemmin elämässäni käymäni tutkijakoulutus ja tutkimusmetodien koulutus vaikuttaa, että varsinkin internetissä olevan aineiston luotettavuus on minulla aina mielessä. Miten esitetty aineisto ja näkemykset on koottu ja mitkä kenties ovat alkuperäiset lähteet, joihin viitataan ja missä kontekstissa ne on esitetty. Oman alani tutkimusmenetelmänä tekstianalyysit sinänsä eivät ole kovin käytettyjä menetelmiä, mutta menetelmiin on kuitenkin tullut tutustuttua osana metodikoulutusta ja muiden tekemiä tutkimuksia. Nettikeskusteluissa kaikki ei ole sitä miltä näyttää ja keksityt henkilöllisyydetkin ovat mahdollisia. Toivoisin kuitenkin, että kotimaa24 ottaisi jonkun selkeän linjauksen näihin nimimerkkeihin ja nimettömien tekstiviestien varaan rakennettujen keskustelujen suhteen. Ryhdymmekö me kaikki rekisteröimään itsellemme toisen nimimerkin, jonka suojista voimme huudella sellaista mitä emme kehtaa omalla nimellä kirjoittaa, puhumattakaan että se houkuttelee ajan mittaan tänne runsain määrin muutakin kuin asiallista keskustelua, jota moni muu keskustelupalsta on täynnä. Seurakuntien ylläpitämät keskustelupalstat on lopetettu yksi toisensa jälkeen juuri siitä syystä.
Aamenta pukkaa Leena Viilon näkemyksiiin/kokemuksiin ko. sivustosta. Olen joskus lukenut omia juttujani siellä sillä tavalla esitettynä, että niistä saa ihan eri kuvan mikä on ollut tarkoitukseni. Tiedän monen muunkin närästyneen omien juttujensa päätymistä sinne ja niitten joutumista eri valoon kuin on ollut alkuperäinen tarkoitus. Siksi en lue ko. sivustoa ollenkaan.