Jeesus sanoo: ”Minä olen maailman valkeus; joka minua seuraa, se ei pimeydessä vaella, vaan hänellä on oleva elämän valkeus.” (Joh. 8:12)
Mistä on kysymys, kun Raamattu puhuu ihmisten pimeydestä ja valosta?
Minkälaista valoa meissä itsessämme on?
Miksi on tärkeää tunnustaa syntimme?
Puhdista minut isopilla, että minä puhdistuisin, pese minut, että minä lunta valkeammaksi tulisin. (Ps. 51:9); miksi ainoastaan Jeesuksen veri puhdistaa meidät?
Mitä Jeesuksen seuraaminen tarkoittaa?
Mitä merkitsee eläminen Jeesuksen valossa?
Millä perusteella uskomme (tai emme usko), että on olemassa Taivas ja Helvetti?
Kaikki julkaistut blogini:
Piti hakea tietoa, onko Raamatussa isopilla ja verellä joku yhteys. Taitaa olla: ”Mooses kutsui koolle kaikki Israelin vanhimmat ja sanoi heille: ’Ottakaa kukin lammas tai vuohi perhekuntaanne varten ja teurastakaa se pääsiäisuhriksi. Ottakaa sitten kimppu iisoppia, kastakaa se vatiin laskettuun vereen ja sivelkää verta oven kamanaan ja molempiin pieliin. Älköön kukaan teistä menkö kotinsa ovesta ulos ennen aamua, sillä Herra kulkee kaikkialla surmaamassa egyptiläisiä, mutta kun hän näkee veren ovenpielissä ja kamanassa, hän kulkee sen oven ohi eikä anna tuhoojan tulla koteihinne teitä surmaamaan. Tämä olkoon ikuisena säädöksenä, niin teille kuin lapsillennekin.'”
Martti Pentti, kiitos hyvästä kommentista. Hyvin löysit isopin yhteyden vereen. Seuraavassa kohdassa on isopin yhteys Jeesukseen.
Sen jälkeen, kun Jeesus tiesi, että kaikki jo oli täytetty, sanoi hän, että kirjoitus kävisi toteen: ”Minun on jano.” Siinä oli astia, hapanviiniä täynnä; niin he täyttivät sillä hapanviinillä sienen ja panivat sen isoppikorren päähän ja ojensivat sen hänen suunsa eteen. Kun nyt Jeesus oli ottanut hapanviinin, sanoi hän: ”Se on täytetty”, ja kallisti päänsä ja antoi henkensä. (Joh. 19:28-30)
Käskeköön pappi puhdistettavaa varten ottaa kaksi elävää, puhdasta lintua, setripuuta, helakanpunaista lankaa ja isoppikorren. Ja pappi käskeköön teurastaa toisen linnun saviastian päällä, jossa on raikasta vettä. Sitten hän ottakoon sen elävän linnun ynnä setripuun, helakanpunaisen langan ja isoppikorren ja kastakoon ne ynnä elävän linnun sen linnun vereen, joka teurastettiin raikkaan veden päällä, ja pirskoittakoon sitä seitsemän kertaa siihen, joka on pitalista puhdistettava; ja puhdistettuaan hänet hän päästäköön sen elävän linnun lentämään kedolle. (3. Moos. 14:4-7)
Johannes Arndtin Postillasta:
Pitalinen oli seitsemän kertaa pirskoitettava sillä verellä, siten että hänen piti sitoman sen tulipunaisen villan sedripuuhun, ja kastaman sen veressä. Isoppi, pienoinen yrtti, oli sidottava sedripuuhun, joka on korkea puu, ja kuvaa siis Kristuksen inhimillistä ja jumalallista luontoa. Tulipunainen villa, jolla isoppi oli yhdistettävä sedripuuhun, on palava rakkaus, jolla isoppi, se on: inhimillinen luonto, tuli yhdistetyksi jumalallisen luonnon kanssa. Sillä tämä kaksivärinen villa on Jumalan ja ihmisen rakkaus, ja on syy miehuuden luonnon ottamiseen. Isopilla on puhdistava voima ja merkitsee siis Kristuksen verta. Puhdista minua isopilla, että minä puhdistuisin, Ps. 51:9.
Mutta, niinkuin Naemanin piti seitsemän kertaa peseytymän Jordanissa, niin piti pitalisenkin seitsemästi tulla pirskoitetuksi; tämä seitsenluku merkitsee Pyhää Henkeä ja Hänen seitsemää lahjaansa, Jes. 11:2.
”Ah, rakas Herra Jeesus! Opeta meitä tuntemaan suurta vihelijäisyyttämme, voidaksemme sydämmen tutkimisesta tulla ahkeriksi niinkauan avuksemme rukoilemaan sinua, ijankaikkinen autuuden lähde, että meidän huokauksemme taivaissa tulevat täytetyiksi ja sammutetuiksi sinussa, sinä ilomme ijankaikkisesti kuohuva lähde, ja että me, pelastettuina kaikesta sairaudesta ja kivuista, saamme ijankaikkisesti sinun kanssasi riemuita!” Amen.
Mistä on kysymys, kun Raamattu puhuu ihmisten pimeydestä ja valosta?
Ihmisen vaelluksesta ja hänen suhteesta Jeesukseen Kristukseen.
Jeesus sanoo: ”Niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä. Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan tuomitsemaan maailmaa, vaan sitä varten, että maailma hänen kauttansa pelastuisi. Joka uskoo häneen, sitä ei tuomita; mutta joka ei usko, se on jo tuomittu, koska hän ei ole uskonut Jumalan ainokaisen Pojan nimeen. Mutta tämä on tuomio, että valkeus on tullut maailmaan, ja ihmiset rakastivat pimeyttä enemmän kuin valkeutta; sillä heidän tekonsa olivat pahat. Sillä jokainen, joka pahaa tekee, vihaa valkeutta eikä tule valkeuteen, ettei hänen tekojansa nuhdeltaisi. Mutta joka totuuden tekee, se tulee valkeuteen, että hänen tekonsa tulisivat julki, sillä ne ovat Jumalassa tehdyt.” (Joh. 3:16-21)
Pimeys tarkoittaa häpeällisten tekojen salailua ja valo avointa rehellisyyttä. Sellaisetkin käsitteet tulevat mieleen kuin julkisuus ja läpinäkyvyys.
Totuus voi olla ihmiselle itselleenkin tietämättömissä.
Surkeinta silloin kun tuo asiantila säilyy kuolemaan saakka.
Jumala varjelkoon meitä väärältä rauhalta.
Siksi sanoi Daavid aikoinaan:
Tutki minua Jumala,
tutki minun sydämeni jne…
Minulle tulee mieleen se Raamatun kohta, missä sanotaan, että meidät siirretään uskoon tultuamme pimeydestä Jumalan rakkaan Pojan valtakuntaan.
Ts. kun elämme erossa Jumalasta, olemme pimeydessä, mutta uskon kautta, Jeesus välimiehenä, olemme yhteydessä Jumalaan ja me elämme Jumalan valtakunnassa, jossa valona on Jeesus Kristus, maailman valo. Silloin emme vaella pimeydessä, vaan Jumalan Sana on jalkaimme lamppu, ja näemme kulkea oikeaan suuntaan.
Jorma, kiitos hyvästä kommentista. Rauha ilman Kristusta on väärää rauhaa.
Salme, kiitos erinomaisesta kommentista. Uskovaiset kuuluvat Jumalan Pojan valtakuntaan ja ovat valon lapsia.
Juha Heinilä.
Ystävällisesti ottanet selvää, tietoa, ansioituneiden eksegetikkojen tutkimustuloksista Johanneksen evankeliumin suhteen. Esim. Lontoon Jeesus seminaari 1980. Ne kaikki ovat hyvin yksiselitteisiä.
Reino, kiitos kommentista. Minä en ole kiinnostunut noista tutkimuksista. Minä keskityn pääasiassa Raamattuun ja vanhaan hyvää luterilaiseen kirjallisuuteen. Ihan jokainen kirja ei ole lukemisen arvoinen, eikä kaikkien tutkijoiden ja eksegetikkojen ajatukset ole totuuden mukaisia. Pyhän tohtori Martti Lutherin kirjoja kannattaa lukea.
Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala. Hän oli alussa Jumalan tykönä. Kaikki on saanut syntynsä hänen kauttaan, ja ilman häntä ei ole syntynyt mitään, mikä syntynyt on. Hänessä oli elämä, ja elämä oli ihmisten valkeus. Ja valkeus loistaa pimeydessä, ja pimeys ei sitä käsittänyt. Oli mies, Jumalan lähettämä; hänen nimensä oli Johannes. Hän tuli todistamaan, todistaaksensa valkeudesta, että kaikki uskoisivat hänen kauttansa. Ei hän ollut se valkeus, mutta hän tuli valkeudesta todistamaan. Totinen valkeus, joka valistaa jokaisen ihmisen, oli tulossa maailmaan. Maailmassa hän oli, ja maailma on hänen kauttaan saanut syntynsä, ja maailma ei häntä tuntenut. Hän tuli omiensa tykö, ja hänen omansa eivät ottaneet häntä vastaan. Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi, niille, jotka uskovat hänen nimeensä, jotka eivät ole syntyneet verestä eikä lihan tahdosta eikä miehen tahdosta, vaan Jumalasta. Ja Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme, ja me katselimme hänen kirkkauttansa, senkaltaista kirkkautta, kuin ainokaisella Pojalla on Isältä; ja hän oli täynnä armoa ja totuutta. (Joh. 1:1-14)
Mitä etua keskustelulle voisi siitä olla?
”Mistä on kysymys, kun Raamattu puhuu ihmisten pimeydestä ja valosta” ?
2. Pietarin kirjeen jakeessa 19 kirjoittaja kuvaa meille Jumalan sanan merkitystä. Kuitenkaan emme voi saada muualta valoa elämän tärkeimpiin kysymyksiin. Mutta Raamattukaan ei ole aurinko. Kuitenkin se on lamppu joka näyttää keskeiset asiat, vaikka paljon jää vielä hämäräksi. Asiaa tarkemmin tutkineet ovat sanoeet, että kointähti tarkoittaa planeetta Venusta, joka näkyy ennen auringonnousua.
Mutta sitä ennen jokainen ihminen on omassa varassaa, pimeydessä. Mutta kun Kristus tulee, hän valaisee sydämemme täydellisesti. Raamatun sanasta ei kannata peukaloida , eikä tehdä ” eskon puumerkkejä” ja omia tulkintoja, sanoo Pietari.
Profetia ei tässä viittaa enää vain Vanhaan testamenttiin, vaan myös jo syntymässä olevan Uuden testamentin kokoelman kirjoihin. Perusteena on, ettei Raamattua ole kirjoitettukaan ihmisen vaan Jumalan ajatusten mukaan. Vaan Pyhän Hengen inspiroimana ovat profeetat ja apostolit kirjoittaneet.
” Jos te olisitte sokeat, ei teillä olisi syntiä, mutta te sanotte; ”Me näemme” sentähden teidän syntinne pysyy” ( Joh.9: 41 ) Näin Jeesus totesi aikanaan fariseuksille. Joten emme pääse omalla tietämisellä perille, vaan tarvitsemme Pyhän Hengen avamaan kirjoitukset.
Kiitos Martti hyvästä kommentista. Pyhä Raamattu ohjaa meidät valoon.
Minä näen uskottomat, ja minua iljettää, sillä he eivät noudata sinun sanaasi. Huomaa, että minä rakastan sinun asetuksiasi. Herra, virvoita minua armosi jälkeen. Sinun sanasi on kokonansa totuus, ja kaikki sinun vanhurskautesi oikeudet pysyvät iankaikkisesti. (Ps. 119:158-160)
Myös iltatähti on Venus. Koska sen kiertorata on lähempänä aurinkoa kuin Maan, se näkyy joko aamulla tai illalla. Juuri nyt se on auringon lähellä.
(Ezob= puhdistin Hebr.) Iisoppi on se välikappale millä veri puhdistaa kuolleen. Kuolleita voideltiin myös öljyllä ja apuna käytettiin juuri ”iisoppia”
Myös antiseptinen rohto, jota käytetään myös veriruokien mausteena.
Vesi pysyi myös puhtaana, kun käytettiin Iisoppia apuna, eli juoma välineenä, kastamalla se juoma-astiaan tai lähteeseen. (”sidottiin seetripuun oksaan iisopin varsia ja ammenttiin lähteestä”)
Aspergilium (lat. puhdistin) On se väline, millä pappi (katollisen kirkon) pirskottelee pyhää vettä siunatakseen alttarin tai muun pyhän.
Tämän kuvauksen mukaan voimme ymmärtää että, kuolema joka synnin tähden ihmisessä vaikuttaa, puhdistetaan uhriveren ja Iisopin kautta.
Iisoppi on myös uskon vertauskuva, tämä mielestäni tärkein asia. Juutalaiset käyttävät sanaa Iisoppi Uskon synonyymina. (Uskon Iisoppi)
Kiitos Ismo. Näin on.
Jeesus on Kristus. Jeesus on Herrani ja Jumalani!
Olisi hienoa, jos meistä kristityistä aina heijastuisi Kristuksen valo kirkkaana ympäristöön, mutta valitettavasti me usein saamme loiston himmenemään. Mistä tämä himmeneminen voisi johtua?
Voisiko himmeytemme olla teeskentelystä johtuvaa? Kuvittelemme ehkä kristillisyyden edellyttävän jonkin uskovaisen roolin esittämistä. Tekopyhyydestä tai ulkokultaisuudestakin voisi puhua. Aitouden puute ei pitkän päälle vakuuta ketään.
Martti Pentti, kiitos hyvästä pohdinnasta. Ajattelen samansuuntaisesti. Aika usein kelohonka omassa silmässä etsimme lähimmäisestämme vikoja. Tämän lisäksi meillä itsekullakin on pussillinen paheita, jotka himmentävät loistoa.
Kenellä on, kenellä ei. Minä luulen, että syntisen ihmisen valo loistaa vain Kristuksen yhteydessä, kun on etsitty turvaa sanoen: Jeesus Davidin Poika, armahda minua!
Ajattelen, että syntisen naisen kasvoista kuvastui valoa, hänen avatessaan alabasteripullonsa. Rakkaudesta ja kiitollisuudesta sen vuoksi, että oli tullut armahdetuksi. Ei varmaankaan hänen rakkautensa jäänyt siihen, kuten ei jäänyt Magdalan Marian ja Susannan ja monen muun, kun he lähtivät Jeesuksen mukaan palvellen häntä ja hänen kanssaan myös niitä, jotka eivät vielä olleet hänestä kuuleet.
Kumpi on olennaista, valon näkyminen vai valon valaisu? Emmehän me käytä lamppua tuijottaaksemme sen valoon vaan nähdäksemme eteemme ja ympärillemme.
Onko meissä valoa vai pimeyttä?
Ei sytytä kenkään kynttilää ja pane kätköön eikä vakan alle, mutta kynttiläjalkaan, että sisälle tulevaiset valkeuden näkisivät. Silmä on ruumiin valkeus: kuin siis sinun silmäs on yksinkertainen, niin myös koko sinun ruumiis on valaistu; mutta kuin se paha on, niin myös sinun ruumiis on pimiä. Katso siis, ettei se valkeus, joka sinussa on, olisi pimeys. Sentähden jos koko sinun ruumiis on valaistu, ja ei ole siinä yhtään pimiää paikkaa, niin se tulee kokonansa valaistuksi, koska valkeus niinkuin kirkkaalla leimauksella sinun valaisee. (Luuk. 11:33-36/Biblia)
”Silmäsi on sinun ruumiisi lamppu.” Jeesus puhui näkemisestä ja kuulemisesta: ”Onhan teillä silmät, ettekö te näe? Onhan teillä korvat, ettekö kuule?” Valo mahdollistaa havaitsemisen. Kristityllä ei näytä olevan ainoastaan lupa käyttää hoksottimiaan, vaan suorastaan velvollisuus tehdä niin.
Jokaisella uskovaisella on terve silmä ja terve korva. Uskovaisella voi olla ruumiissaan sokeat silmät, mutta hengellisesti hänellä on näkevä silmä. Samoin uskovaisella voi olla ruumiissaan kuurot korvat, mutta hengellisesti hän korvallaan kuulee.
Jolla on korva, se kuulkoon, mitä Henki seurakunnille sanoo. (Ilm. 3:6)
Silmiä ja korvia pitää harjaannuttaa, varmaan hengellisiäkin. Ei pidä tuudittautua sen varaan, että on joskus nähnyt ja kuullut tarkasti.
Martti Pentti, näin on. Monesti oma luulo on vain harhaluuloa ja väärää rauhaa.
Koetelkaa itseänne, oletteko uskossa; tutkikaa itseänne. Vai ettekö tunne itseänne, että Jeesus Kristus on teissä? Ellei, niin ette kestä koetusta. (2. Kor. 13:5)
Sekin voi olla väärää rauhaa, että sulkee silmänsä ja korvansa ja kieltäytyy ottamasta vastaan uutta tietoa tai hankkimasta uusia kokemuksia. Ei usko kestä umpiomista.
Yhtenä päivänä sanotaan yhtä ja toisena taas täysin toista……!!!!
Muistan kuitenkin, että sanoi joku jotain ylimmäispapillisessa rukouksessa ja joku toinen taas jotain kirjeenä olemisesta
Kiitos Jorma! Totta. Helposti puhumme takanapäin toisesta pahaa ja kunka helposti unohdamme antamamme lupaukset.
Olkaa siis Jumalalle alamaiset; mutta vastustakaa perkelettä, niin se teistä pakenee. Lähestykää Jumalaa, niin hän lähestyy teitä. Puhdistakaa kätenne, te syntiset, ja tehkää sydämenne puhtaiksi, te kaksimieliset. Tuntekaa kurjuutenne ja murehtikaa ja itkekää; naurunne muuttukoon murheeksi ja ilonne suruksi. Nöyrtykää Herran edessä, niin hän teidät korottaa. (Jaak. 4:7-10)
Miksi on tärkeää tunnustaa syntimme?
Tämä on se sanoma, jonka olemme häneltä kuulleet ja jonka me teille julistamme: että Jumala on valkeus ja ettei hänessä ole mitään pimeyttä. Jos sanomme, että meillä on yhteys hänen kanssaan, mutta vaellamme pimeydessä, niin me valhettelemme emmekä tee totuutta. Mutta jos me valkeudessa vaellamme, niinkuin hän on valkeudessa, niin meillä on yhteys keskenämme, ja Jeesuksen Kristuksen, hänen Poikansa, veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä. Jos sanomme, ettei meillä ole syntiä, niin me eksytämme itsemme, ja totuus ei ole meissä. Jos me tunnustamme syntimme, on hän uskollinen ja vanhurskas, niin että hän antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä. Jos sanomme, ettemme ole syntiä tehneet, niin me teemme hänet valhettelijaksi, ja hänen sanansa ei ole meissä. (1. Joh. 1:5-10)
” Millä perusteella uskomme (tai emme usko), että on olemassa Taivas ja Helvetti ” ?
Mitä sanomme kuolemasta ? Mutta vielä vaikeampaa on puhua helvetistä. Kuitenkaan emme selviää niistä omilla selittelyillämme, sillä Raamatussa kuitenkin mainitaan ainoastaa kaksi vaihtoehtoa kuoleman jälkeen.
Raamatun mukaan taivaassa on hyvä olla ja helvetissä paha. Taivaassa iloitaan ja ollaan lähellä Jumalaa ja se tekee paikasta turvallisen ja hyvän. Kadotuksessa ollaan taas täysin erillään Jumalasta ja siitä hyvästä. mitän Hän antaa.
Tähän liittyy vielä yksi vaikea kysymys : ” Miksi kaikki eivät voi päästä taivaaseen” ? Mitä tähän voisi sanoa ? Jumala kyllä voisi pelastaa taivaaseen aivan kaikki, mutta Hän ei sano toimivansa niin. Hänen mukaansa pelastumiseen tarvitaan syntien sovitus ja anteeksiantamus. Kun nämä perusasiat ovat kunnossa, silloin ihmisellä on todellinen turva ja hän pelastuu.
Lopuksi me uskomme, että on taivas ja helvetti, kuten uskontunnustuksessa tunnustamme, sillä tunnustu perustuu Jumalan sanaan, ja se on totta, sillä Jumala ei valehtele, sillä Hän on ikuinen totuus ja Hänen sanansa.
”Jumala itse teki Kristuksessa sovinnon maailman kanssa eikä lukenut ihmisille viaksi heidän rikkomuksiaan; meille hän uskoi sovituksen sanan. Me olemme siis Kristuksen lähettiläitä, ja Jumala puhuu teille meidän kauttamme. Pyydämme Kristuksen puolesta: suostukaa sovintoon Jumalan kanssa. Kristukseen, joka oli puhdas synnistä, Jumala siirsi kaikki meidän syntimme, jotta me hänessä saisimme Jumalan vanhurskauden.” Nämä perusasiat ovat siis kunnossa.
Martti, kiitos hyvästä kommentista. Uskovainen on varma pelastuksesta, koska Jumala on luvannut sen kirjoitetussa sanassa, pyhässä Raamatussa.
Niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä. Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan tuomitsemaan maailmaa, vaan sitä varten, että maailma hänen kauttansa pelastuisi. (Joh. 3:16-17)
Siinä ilmestyi meille Jumalan rakkaus, että Jumala lähetti ainokaisen Poikansa maailmaan, että me eläisimme hänen kauttansa. Siinä on rakkaus – ei siinä, että me rakastimme Jumalaa, vaan siinä, että hän rakasti meitä ja lähetti Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi. (1. Joh. 4:9-10)
Niin Jeesus sanoi niille juutalaisille, jotka uskoivat häneen: ”Jos te pysytte minun sanassani, niin te totisesti olette minun opetuslapsiani; ja te tulette tuntemaan totuuden, ja totuus on tekevä teidät vapaiksi”. Joh.8:31-32
”Ja Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme, ja me katselimme hänen kirkkauttansa, senkaltaista kirkkautta, kuin ainokaisella Pojalla on Isältä; ja hän oli täynnä armoa ja totuutta.” Joh.1:14
”Ja valkeus loistaa pimeydessä, ja pimeys ei sitä käsittänyt.” Joh.1:5
Valkeuden ja pimeyden, totuuden ja valheen käsitteet kulkevat raamatussa käsikädessä ja Totuudessa vaeltaminen on samaa, kuin valkeudessa vaeltaminen.
Onko Totuudessa yhtään valhetta? Entä tosi Valkeus, miten siihen mahtuu pimeys? Jos meillä on meri täynnä totuutta ja sinne pudotetaan tippa valhetta, eikö koko meri ole silloin saastunut?
Niin on myös Totuuden ja Valkeuden laita. Jos me olemme totuudesta, niin me tunnustamme (Tunnustaa= olla samaa mieltä. Kreik.) valheen ja olemme yhtä Jumalan kanssa, sillä sanoo Pelastavansa ja antavansa meidän syntimme anteeksi Kristuksen kautta. Uskomme totuuden ja olemme Totuudesta.
”Ennen te olitte pimeys, mutta nyt te olette valkeus Herrassa. Vaeltakaa valkeuden lapsina” Ef.5:8
”Minä olen antanut heille sinun sanasi, ja maailma vihaa heitä, koska he eivät ole maailmasta, niinkuin en minäkään maailmasta ole.
En minä rukoile, että ottaisit heidät pois maailmasta, vaan että sinä varjelisit heidät pahasta. He eivät ole maailmasta, niinkuin en minäkään maailmasta ole.
Pyhitä heidät totuudessa; sinun sanasi on totuus.
Niinkuin sinä olet lähettänyt minut maailmaan, niin olen minäkin lähettänyt heidät maailmaan; ja minä pyhitän itseni heidän tähtensä, että myös he olisivat pyhitetyt totuudessa.” Joh. 17:14-19
Tämä Totuus ei ole maailman mieleen, sillä se paljastaa maailman synnin ja ihmisen vääryyden. Maailma elää valheessaan ja pitää omaa pimeyttä totuutena ja puhuu omaansa tietämättömyyden suomalla varmuudella ja luulee, omassa viisaudessaan että ihminen on hyvä ja täydellinen, syntiä ei ole ja Kristityt ovat hölmöjä, kun kuvittelevat, että on olemassa joku ”Luoja”. (hebr. kaiken elämän alkaja ja ylläpitäjä) Ja kaiken tämän lisäksi ihminen suosittelee omaa viisauttaan ja paheitaan vielä muille, jopa omille lapsilleen.
Jospa kaikki näkisivät sen Kirkkauden, joka on maailmaan asetettu, Jumalan Karitsa, joka pois ottaa maailman synnin. Kristus on Totinen Valkeus.
”Me olemme Jumalasta. Joka tuntee Jumalan, se kuulee meitä; joka ei ole Jumalasta, se ei kuule meitä. Siitä me tunnemme totuuden hengen ja eksytyksen hengen. ” Joh.4:16
Valheen henki puhuu omaansa, tämän maailman viisautta, mutta me olemme Kristuksessa.
”Jos meillä on meri täynnä totuutta ja sinne pudotetaan tippa valhetta, eikö koko meri ole silloin saastunut?” Ei ole. Tuollaisen logiikan mukaan valheiden meri muuttuisi totuuden pisaran mukaan puhtaaksi. Mustan ja valkoisenkin välillä on lukemattomia sävyjä.
Martti Pentti, puhdas vesi saastuu pienestä määrästä myrkkyä. Myrkkyä sisältävä vesi ei tule puhtaaksi, kun siihen lisätään puhdasta vettä vaan se on edelleen saastunutta.
Martti, on olemassa totuus, joka on kokonansa Totuus.
”Niin hän sanoi: ”Minkä kaltainen on Jumalan valtakunta, ja mihin minä sen vertaisin? Se on sinapinsiemenen kaltainen, jonka mies otti ja kylvi puutarhaansa; ja se kasvoi, ja siitä tuli puu, ja taivaan linnut tekivät pesänsä sen oksille.”
Ja taas hän sanoi: ”Mihin minä vertaisin Jumalan valtakunnan?
Se on hapatuksen kaltainen, jonka nainen otti ja sekoitti kolmeen vakalliseen jauhoja, kunnes kaikki happani.”
Ja hän vaelsi kaupungista kaupunkiin ja kylästä kylään ja opetti, kulkien Jerusalemia kohti.
Ja joku kysyi häneltä: ”Herra, onko niitä vähän, jotka pelastuvat? Niin hän sanoi heille: ”Kilvoitelkaa päästäksenne sisälle ahtaasta ovesta, sillä monet, sanon minä teille, koettavat päästä sisälle, mutta eivät voi.” Luuk.13:18-24
”Joka tahtoo tallettaa (tallettaa=”pitää omanaan” Kreik.) elämänsä itselleen, hän kadottaa sen; mutta joka sen kadottaa, pelastaa sen.” Luuk.17:33
”Vai ettekö tiedä, että teidän ruumiinne on Pyhän Hengen temppeli, joka Henki teissä on ja jonka te olette saaneet Jumalalta, ja ettette ole itsenne omat?”
1.Kor 6:19
”Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta-se on Jumalan lahja- ette tekojen kautta, ettei kukaan kerskaisi.
Sillä me olemme hänen tekonsa, luodut Kristuksessa Jeesuksessa hyviä töitä varten, jotka Jumala on edeltäpäin valmistanut, että me niissä vaeltaisimme.” Ef.2:8-10
Jumalan Sana on Totuus, jonka kautta kaikki on saanut syntynsä, eikä ilman sitä ole syntynyt mitään, mutta perkeleen kateudesta valhe tuli maailmaan. ”Perkele on ollut murhaaja alusta asti, ja totuudessa hän ei pysy, koska hänessä ei totuutta ole. Kun hän puhuu valhetta, niin hän puhuu omaansa, sillä hän on valhettelija ja sen isä.” Joh.8:44
Te olette maailman valkeus. Ei voi ylhäällä vuorella oleva kaupunki olla kätkössä;
eikä lamppua sytytetä ja panna vakan alle, vaan lampunjalkaan, ja niin se loistaa kaikille huoneessa oleville.
Niin loistakoon teidän valonne ihmisten edessä, että he näkisivät teidän hyvät tekonne ja ylistäisivät teidän Isäänne, joka on taivaissa. Matt.5: 14-16
Jos Jumala on sytyttänyt teissä valon, ei se voi olla kätkössä, vaan se valaisee sisälle tuleville tietä, siksi se on niin, että te uskoisitte Valon tulevan Hänestä.
Ei Totuus ole harmaa, vaan Valkoinen, jos sanomme että Totuus on suhteellinen, niin puhumme omaamme ja peitämme totuuden. Olkoon puheemme on, on ja ei, ei, kaikki mikä siihen lisätään on pahasta. Olemmehan oppineet tuntemaan Totuuden?
”En minä ole kirjoittanut teille sentähden, ettette totuutta tiedä, vaan sentähden, että te tiedätte sen ja ettei mikään valhe ole totuudesta. 1.Joh.2:21
Ismo, kiitos erinomaisista Raamatun kohdista. Johanneksen evankeliumi oli tohtori Martti Lutherin yksi lempikirjoista. Lisäksi pyhän Paavalin kirjeestä otettu Jumalan sana täydensi hienosti kommenttia. Jumalan kirjoitetussa sanassa pyhässä Raamatussa on koko totuus!
Miten eri henki onkaan näissä kommenteissa noin valtavirtaan verrattuna!
Hyvin usein sanotaan, että kun kukaan ei tiedä totuudesta mitään, kaikki ovat yhtä oikeassa.
Kun puhutaan valittaen kirkon ristiriidoista, todistellaan, että sellaista se on ollut alusta alkaen ja that’s it!
Jorma, minä iloitsen teistä kommentoijista, koska kommenttinne ovat erinomaisia. On hienoa, kun pidätte Kristusta esillä blogillani. Ylistys Sinulle, Herra Jeesus Kristus!
Tulkaa hänen tykönsä, elävän kiven tykö, jonka ihmiset tosin ovat hyljänneet, mutta joka Jumalan edessä on valittu, kallis, ja rakentukaa itsekin elävinä kivinä hengelliseksi huoneeksi, pyhäksi papistoksi, uhraamaan hengellisiä uhreja, jotka Jeesuksen Kristuksen kautta ovat Jumalalle mieluisia. Sillä Raamatussa sanotaan: ”Katso, minä lasken Siioniin valitun kiven, kalliin kulmakiven; ja joka häneen uskoo, ei ole häpeään joutuva.” Teille siis, jotka uskotte, se on kallis, mutta niille, jotka eivät usko, ”on se kivi, jonka rakentajat hylkäsivät, tullut kulmakiveksi” ja ”kompastuskiveksi ja loukkauskallioksi.” Koska he eivät tottele sanaa, niin he kompastuvat; ja siihen heidät on pantukin. Mutta te olette ”valittu suku, kuninkaallinen papisto, pyhä heimo, omaisuuskansa, julistaaksenne sen jaloja tekoja”, joka on pimeydestä kutsunut teidät ihmeelliseen valkeuteensa; te, jotka ennen ”ette olleet kansa”, mutta nyt olette ”Jumalan kansa”, jotka ennen ”ette olleet armahdetut”, mutta nyt ”olette armahdetut.” (1. Piet. 2:4-10)
”Myrkkyä sisältävä vesi ei tule puhtaaksi, kun siihen lisätään puhdasta vettä vaan se on edelleen saastunutta.” Myrkkyjä on monenlaisia. Sama aine voi olla parantava lääke ja tappava myrkky. Kaikki voi riippua laimennuksen suhteesta. Puhdas vesikin tappaa, jos sitä juo tolkuttomasti.
Vesiteemaan liittyy seuraava 19.1.2014 pidetty erinomainen saarna: Elämän vettä janoisille.