”Maailmankirjat sekaisin”
Lienee tuttu sanonta: ”On yhdeksää lajia hulluja ja sekapöhköt päälle”! En todellakaan muuta motiivia voinut keksiä translain hyväksymisessä? Mieleeni tuli myös kuuluisa ”Kansainvälinen” Forssan puoluekokous v. 1903. ”Ei muuta johtajaa ei luojaa, kuin kansa kaikkivaltias”. Aivan uutena asiana olen kuullut, että Vihreät edustaisivat ”piilokommunismia”eli Marxsilaista ihmiskäsitystä ?
Yhdestä asiasta olen aivan 100 % varma. Ev.lut.kirkko, jolla pitäisi olla Raamatullinen ymmärrys Jumalasta, Luojana , Johtajana, on gnostilaisen harhaopin vallassa. Kirkko, ”kaiken hyväksyvässä rakkaudessa” hyväksyy kansamme marssimaan sateenkaarilipun perässä.
”Minä uskon Jumalaan, Isään, kaikkivaltiaaseen, taivaan ja maan Luojaan.” Translain johdosta laulan: ”Sanomaa Herralta me julistamme, ei ihmisjärki johda taivaaseen. Vie järki väärään suuntaan matkallamme, vain sana näyttää tietä autuuteen. Ei senkään johdatusta ymmärrä ihminen ilman Pyhää Henkeä.” Siionin kannel 385:6
Jukka Teininen
”gneesioluterilainen”
Forssa
”Forssan puoluekokous v. 1903. ”Ei muuta johtajaa ei luojaa, kuin kansa kaikkivaltias”.”
Tuo Teini sen kauhistelema Forssan kokous sysäsi käyntiin kehityksen, joka oli aloitettu työväestön toimesta jo 1879 jolloin lopetettiin alle 12 v. lasten yötyö, ja joka sitten lyhensi 2-14 tuntiset (leipomoissa jopa 16 t) työpäivät 12 tuntisiksi, antoi vuosilomat ja viimeksi 5 päiväisen työviikon sekä palkat, joiden ansiosta työläisenkään ei enää tarvinnut mennä kerjuulle.
Lapsityövoiman käytön estämistä yötöissä vastusti muuten rajusti eräskin kirkkoherra Kihlman…
Ja muita uudistuksia ylipäätään pappissääty ja sittemmin kirkko.
Siis ei 12 vaan 8 tuntisiksi.
Tosiaan maailmankirjat ovat sekaisin kun kirkon opin kaikkivaltiaat Jumalat kaksi ihmistä, kaksi miestä, Pyhä Henki kaverinaan, eivät tunnu välittävän yhtään mitään planeetamme ihmisistä.
Tuohan ei pidä paikkaansa. Jumaluuden toinen persoona, Poika tuli ihmiseksi kerran ja tietää mitä on olla ihminen. Kun Hän sen teki, niin samalla otti kantaaksensa kaikkien ihmisten synnin eli lain alaisuuden, sillä ilman pyhyyttä on mahdotonta nähdä Jumalaa. Niin paljon on Jumala maailmaa rakastanut, että antoi Hänen ainokaisen Poikansa, että jokainen, joka häneen uskoo…
Me ollaan laajassa kuvassa unohdettu ja hylätty Hänet, mutta ei toistepäin.
Seppo Heinola. Olet väärässä. Olen jo aikaisemmin todennut, että kukaan ”kirkkoherra Kihlman” ei ole vastustanut lasten yötyön lyhentämistä tai kieltämistä. Joten älä jatka väärän tiedon levitystä ja papiston mustamaalausta. Voit itse tarkistaa asian netistä, jossa on julkaistu aikakauden papiston matrikkeli: http://www.skhs.fi
Kysymyksessä oli pappi, mutta tuolloin tehtailija ja pankkimies Alfred Kihlman, joka valittiin edustajaksi tuolloisille – hyvin epädemokraattisille – säätyvaltiopäiville. Tuolloinen äänestyssysteemi oli sellainen, että kukin neljästä säädystä päätti ensin oman kantansa enemmistöpäätöksellä keskustelun jälkeen. Siitä tuli säädyn yhteinen päätös. Sitten säädyt äänestivät keskenään. 3 säätyä voitti yhden ja jos äänet uhkasivat mennä tasan 2-2, soviteltiin. Tietenkin pyrittiin kompromisseihin ja laajaan yhteisymmärrykseen. Lopullinen päätösvalta oli nimittäin keisarilla Pietarissa ja häneen saatettiin vielä yrittää vaikuttaa esittelevän virkamiehen ja neuvonantajien kautta…
1800-luvun loppupuolen suomalaisessa yhteiskunnassa oli monia karmeita käsityksiä ja tämä näkyi eri tavoin KAIKISSA valtiopäiväsäädyissä uudistusmielisyyden rinnalla. Jos papisto kokonaisuudessaan olisi edustanut vain mustaa taantumusta, pappeja ei olisi kyllä eduskuntauudistuksen jälkeen 1907 valittu eduskuntaan. Esimerkiksi talonpoikaissääty vastusti aviottomien lasten perintöoikeuksien laajentamista, koska sen pelättiin johtavan moraalin rappeutumiseen. Aivan kuten tänä päivänä, liike-elämän edustajilla oli tietenkin omat ja itsekkäät intressinsä. Lapsityötä pidettiin muuten osittain normaalina vielä toisen maailmansodan jälkeen. Lasten tehdastyö loppui siinä vaiheessa, kun työläisten ammattitaitoa alettiin arvostaa enemmän kuin halpaa työvoimaa. Onneksi.
Pyydän tavattomasti anteeksi, jos ko. Kihlman ei ollutkaan kirkkoherra, kuten väärinmuistin vaan tavallinen pappi.
Ja juuri siksihän hän siten teollisuuspamppunakin uudistuksia vastusti koska ne koskivat hänen bisneksiään.
Olen lukenut aikakaan valtaisan määrän säätyvaltiopäivien pöytäkirjoja ja kyllähän sieltä puheista selvästi näkyy, mitkä piirit uudistuksia vastustivat.
Titenkin papisäädyssäkinoli edistykselsiä yksilöitä, kutenseuraavsta ilmenee muta he jäivät yleensä vähemistöön säädynkannamuodostuksessa.
Kristiina Kestinen 2012: (Ote )
”15 Valtiopäivät 1872 sekä Vuoden 1868 asetus kaupasta ja elinkeinosta aiheutti Suomessa ja erityisesti Tampereella ensimmäisen julkisen keskustelun lasten ja nuorten työnteosta (Haapala 1986, 55). Vuoden 1872 valtiopäivillä käytiin pappissäädyssä dramaattinen taistelu elinkeinoasetuksen lasten ja alaikäisten työtä koskevista kohdista. Vastakkain olivat kahden tamperelaisen papin, rehtori ja Tampereen Pellava- ja Rautateollisuusosakeyhtiön johtokunnan puheenjohtaja Alfred Kihlmanin ja Messukylän kirkkoherra J. Grönbergin näkemykset. (Kuoppala 1963, 90.) Grönberg piti erityisesti lasten yötyötä luonnonvastaisena sekä terveyttä ja sielunvoimia turmelevana. Hänen mielestään teollisuudessa, jossa yötyö on välttämätöntä, tuli käyttää vain täysikasvuisia ja vahvoja miehiä. Voittoa ei tullut haalia keinoja kaihtamatta, jos se vaaransi alaikäisten terveyden ja jopa elämän. Riittävään lepoon yöllä oli oikeus kaikilla. Valtion oli huolehdittava, että tätä oikeutta ei loukata. Tarvittiin siis lainsäädäntöä tarpeettoman yötyön estämiseksi. (Kuoppala 1963, 91.) Toinen tamperelainen, Alfred Kihlman (Tampereen Pellava- ja Rautateollisuusosakeyhtiön johtokunnan puheenjohtaja ), taas puolusti työn vapautta. Tampereen Pellava- ja Rautateollisuusosakeyhtiön johtokunnan puheenjohtajana hän selitti, että sairaiden ei tarvitse tehdä työtä eikä siveettömyyttä ole havaittu. Työ ei ole vaarallista, mutta huono ja puutteellinen ravinto on. (Kuoppala 1963; ) Yrjö-Sakari Yrjö-Koskinen ilmaisi Grönbergin kannalla olevat näkemyksensä kirjoituksessaan.”
Edellisen alku selkokielisenä:
Tietenkin pappisäädyssäkin oli edistyksellisiä yksilöitä, kuten seuraavasta ilmenevä Messukylän Grönberg, mutta he jäivät yleensä vähemmistöön säädyn kannanmuodostuksessa.
Sen pohdinta, ketkä kulloinkin ovat ”taantumuksellisia” ja ketkä ”edistyksellisiä” on aika vaikeaa, koska nuo käsitteet ovat vahvasti arvolatautuneita ja pohjaavat tiettyihin ideologisiin ja ei-niin-objektiivisiin ennakkokäsityksiin. Tosiasia on myös se, että juuri papisto edisti voimakkaasti mm. suomenkielen asemaa sekä kansakoulujen ja suomenkielisten keskikoulujen perustamista. Toisin sanoen kuva 1800-luvun jälkipuoliskon papiston kaikinpuolisesta taantumuksellisuudesta on ongelmallinen. Pikemminkin teologinen, yhteiskunnallinen ja moraalinen konservatismi yhdistyivät papistossa vahvasti tiettyjen valistuksen ideoiden ja yhteiskunnan kehittämisen intressien kanssa. Kannattaa myös pohtia vähän syvällisemmin, mitkä asiat olivat taustasyinä papiston konservatismille. Sellaisia asioita kuin kuolemanrangaistuksen säilyttäminen ja juutalaisten kansalaisoikeuksien vastustus emme tietenkään pidä tänä päivänä myönteisinä.
Kihlmanin osalta vain sen verran, että valtiopäiväsäätyihin kuuluminen tuon ajan säätyvaltiopäivillä palautui pääasiassa Ruotsin vallan aikaisiin perustuslakeihin ja säätyprivilegioihin. Kihlman kuului pappissäätyyn pappisvihkimyksensä ja koulutaustansa vuoksi. Oikeampi paikka tehtailijalle olisi kai meidän näkökulmastamme ollut porvarissääty.