Maailmankirjat sekaisin – näkeekö media kokonaisuuden?

Lähi-idän pakolaisuus, uskontojen liikkeet ja terrorismi olivat Helsingin yliopiston tämän kevään Studia Generalia –luentosarjan ensimmäisen illan aiheena viime viikolla.

Tuskin olisi voinut ajankohtaisempaa aihetta valita. Monella taisi pyöriä mielessä presidentti Niinistön edellisen päivän puhe valtiopäivien avajaisissa.

Luennoitsijat tekivät vaikutuksen laaja-alaisella näkökulmallaan. Se paljasti median päivittäiset ”kohut” ja keskustelut sosiaalisessa mediassa niin kovin kapeiksi ja kärkeviksi.

– Nykyään tarvitaan paljon median ja uskonnon lukutaitoa, painotti kommenttipuheenvuoron käyttänyt rauhanverkoston päällikkö Aaro Rytkönen Kirkon Ulkomaanavusta. Aaro Rytkönen oli niin oikeassa. Tarvittaisiin paljon enemmän kuin sitä nyt on.

Minulle ehkä illan vaikuttavin anti olikin havahtuminen siihen, miten iso ero oli ajantasaisen median antamalla kuvalla ja esimerkiksi tämän Studia Generalian asiantuntijoiden antaman kuvan välillä on. Luen useampaa päivälehteä ja viikkolehteä, seuraan ja olen mukana sosiaalisessa mediassa ja sen keskusteluissa. Siinä maailmassa näkökulma on ahdistavan suppea ja pinnallinen sekä keskusteluissa valitettavan usein riidanhaluinen.

Perinteisen median toimituksellisia resursseja supistetaan, jolloin kierre vain jatkuu. Katse kääntyy koulun puoleen: ”Tarvitaan paljon median ja uskonnon lukutaitoa”?

Olin jo melkein unohtanut, että on laajempiakin näkökulmia. Kiitos yliopisto!

Ihmiskunta liikkeellä

Muutama poiminta illan esitelmistä: ”Islamilaista maailmaa on kohdeltu huonosti”, totesi Lähi-idän tutkija Pertti Multanen. ”Pakolaisleirit ja suurvaltojen vuosisatainen politiikka sekä islamin huono kohtelu ovat kasvupohja terrorismille.” Ulkopuoliset suurvallat ovat omien tavoitteidensa niin vaatiessa tukeneet ja kouluttaneet islamilaisia liikkeitä, joita sitten toisessa tilanteessa on vastustettu.

Pakolaisia ja maasta toiseen muuttajia on tuolla Lähi-idän alueella ollut kautta historian, mikä käy ilmi jo Raamatusta. Uskonnot ovat Lähi-idässä kuitenkin eläneet läpi vuosisatojen sovussa ja rinnakkain, kunnes vuoden 1967 kuuden päivän sodan jälkeen alkoivat uskontojen riidat. Konfliktit kuten Syyrian kriisi ovat siellä usein hyvin monimutkaisia syineen ja seurauksineen.

Uskontotieteilijä Tuula Sakaranaho huomautti, etteivät uskonnot liiku, vaan ihmiset. Hän kumosi mielikuvan, että vain muslimit muuttavat. Maailman pakolaisista puolet on kristittyjä ja neljäsosa muslimeja. Liikkeelle lähdetään yleensä kolmesta syystä: taloudellinen tai poliittinen epävarmuus ja vähemmistöasema.

Terrorismitutkija Leena Malkki kertoi 1800-luvulta lähtien olleen neljä terrorismin aaltoa: kolonialistinen 1860 – 1920, uusi vasemmistolainen 1960 – 1980 ja uskonnollinen 1990-luvulta lähtien. Yksi tekijä on osattomuuden kokeminen.

Laineet ovat tähän asti tuntuneet vain lievinä Suomessa. Meidän ainakin tähän asti konsensushakuinen poliittinen ilmapiirimme ei ole houkutellut terrorismia.

Nyt kansainvälisen terrorismin voimistumista ovat lisänneet uudet viestintäkanavat. Internet sovelluksineen helpottaa samanmielisiä löytämään toisensa, ei niinkään yhteisymmärryksen löytämistä, vaikka sekin olisi mahdollista. Samalla maahanmuuttokriittisyys ja nationalismi ovat nostaneet Euroopassa päätään.

Leena Malkki huomautti, että terrorismia ei saada loppumaan voimakeinoilla.

”Tarvitaan nopean toiminnan joukkoja”?

Nyt, kun suunnitellaan Naton joukkojen käyttämistä rajavalvonnassa ja Suomessakin on vaadittu armeijaa rajoille, tulee mieleen eräs keskustelu noin kymmenen vuoden takaa. Silloin puhuttiin EU:n nopean toiminnan joukoista. Joku perusteli, että elintaso- ja ilmastokuilu länsimaiden ja muun maailman välillä on niin suuri, että on odotettavissa uudet kansainvaellukset, ja että elämäntapaamme suojelemaan tarvitaan sotilaallista voimaa.

Mieleen tulee myös Rooman imperiumin loppuajat, jolloin maailmanvalta yritti padota kansainvaellusta – turhaan.