Onko suomalaisten tahto puolustaa maataan laskenut? Maanpuolustuksen suunnittelukunnan marraskuussa julkaisema kysely Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta osoitti pientä, mutta selvää laskua maanpuolustustahdossa. Mitä tuoreen kyselyn laskeneet luvut kertovat asiasta?
Kaksi kolmasosaa (66%; 72% v. 2017) suomalaisista on sitä mieltä, että maata on puolustettava kaikissa tilanteissa, jos maahan hyökätään, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta. Pudotusta on vuodessa kuusi prosenttiyksikköä. Alle 25-vuotiaista näin ajattelee vain 49% (66% v. 2017) ja pudotusta on 17 prosenttiyksikköä.
Mikä voisi selittää pudotusta? Eräs selitys on, että uhkakuvat ovat vuodessa muuttuneet. Ihmisten mielissä suurimmat uhkat työntävät toisia uhkakuvia taka-alalle.
Nyt suurimpia turvallisuutta uhkaavia huolen aiheita ovat enemminkin muut kuin perinteinen sotilaallinen hyökkäys: nimittäin ilmastonmuutos (89%; 75% v. 2017), kansainvälinen terrorismi (88%; 81% v. 2017), maailman pakolaistilanne (87%; 83% v. 2017), joukkotuhoaseiden leviäminen (82%; 68% v. 2017) sekä poliittiset ääriliikkeet (82%; 72% v. 2017) ja tietoverkkoihin kohdistuvat kyberuhkat (79%; 63% v, 2017). Huoli on noussut lähes kaikkien osa-alueiden kohdalla.
Mikään uhka ei kuitenkaan toteutuisi vain yhdellä osa-alueella. Ilmastonmuutoksen vakavimmat seuraukset voivat toteutuessaan sysätä liikkeelle massiivisen pakolaisuuden, horjuttaa kansainvälistä sopimusjärjestelmää, lisätä informaatiovaikuttamista, murentaa järjestäytyneen yhteiskunnan rakenteita, lisätä poliittisia ääriliikkeitä, terrorismia, joukkotuhoaseiden käyttövalmiutta.
Lopulta ilmastonmuutos voi aiheuttaa myös kamppailua resursseista kuten asuttavasta sekä viljelykelpoisesta maasta ja vedestä. Silloin lisääntyy myös vihamielisen tahon hyökkäyksen mahdollisuus Suomea vastaan. Ilmastonmuutoksen, pakolaisuuden tai informaatiovaikuttamisen uhkat eivät siis sulje pois sotilaallisen hyökkäyksen mahdollisuutta ja tee tarpeettomaksi aseellista maanpuolustusta. Päinvastoin.
_ _ _
Yleisen asevelvollisuuden tuki on laskenut viime vuodesta. Nykyistä, miehiä koskevaa asevelvollisuutta tukee kolme neljästä (74%; 81% v. 2017). Vastaajien mielipiteeseen on varmaankin vaikuttanut viimeaikainen keskustelu erilaisista vaihtoehtoisista malleista, joissa on korostettu tasa-arvon toteutumista.
Nykyistä mallia pidetään kuitenkin edelleen parhaana (59%; 65% v. 2017). Kaukana jäljessä tulevat sekä miehiä että naisia koskeva asevelvollisuus (17%; 16% v. 2017) tai miehiä ja naisia koskeva vapaaehtoinen asepalvelus (13%; 11% v. 2017).
Toki tuntuu houkuttelevalta maalata kuva kaikkia yhtäläisesti koskevasta ja vapaaehtoisuuteen perustuvasta järjestelmästä. Nykyinen, sodanajan joukkotuotannon varmistava taso, 20 000 palvelukseen astuvaa jäisi toteutumatta. Ruotsissa on ollut vaikeuksia saavuttaa edes 4000 vapaaehtoista, vaikka maassa on lähes kaksi kertaa enemmän asukkaita.
Vapaaehtoisuus johtaisi melko varmasti Suomessakin samankaltaiseen ongelmaan. Silloin olisi luotava jokin palvelukseen houkuttava kompensaatio, esimerkiksi verohelpotusten tai palkan muodossa. Näin aletaan liukua kohti palkka-armeijaa. Sen ongelmana on asevelvollisuuteen verrattuna kalleus ja miehistön mahdollisesti epäedullinen valikoituminen. Kansan luottamus armeijaan heikkenisi. Pehmeään haihatteluun ei ole varaa.
_ _ _
Keskustelua on aiheuttanut lisäksi esitetty ajatus yleisestä kansalaispalveluksesta, joka voisi olla miehille ja naisille vaihtoehtona asevelvollisuudelle. Kansalaispalveluksen suosio on kasvanut (55%; 45% v. 2017). Samalla sen sisältö ja toteutustapa ovat auki.
Olisiko kyse palo- ja pelastuspalvelusta, ensi- ja sairaanhoidosta, väestön massaevakuoinnista, muonituksesta ja sanitaatiosta, veden- ja sähkön jakelusta, karjanhoidosta, öljyn- ja muiden ympäristömyrkkyjen torjunnasta poikkeusoloissa? Koulutuksen tulisi olla ammattimaista ja tehokasta sekä vastattava kestoltaan ja vaativuudeltaan asepalvelusta, jotta voidaan puhua tasa-arvoisesta vaihtoehdosta asepalvelukselle. Pelastusopisto tarjoaa ammattimaista palo- ja pelastusalan koulutusta suuruusluokkaa 100-200 henkilölle vuodessa. Kansalaispalveluksen kohdalla määrät olisivat monikymmenkertaisia. Missä ja millä resursseilla se voidaan toteuttaa?
_ _ _
Yleinen asevelvollisuus on suomalaisen maanpuolustuksen perusta. Järjestelmän kehittämistä ja mahdollisia muutoksia on arvioitava riittävän joukkotuotannon kannalta realistisesti: on saatava pidettyä yllä ainakin 280 000 sotilaan sodan ajan kokoonpanojen mukainen koulutettu ja kertausharjoitettu, suorituskykyinen joukko.
Hallitusten välisen ilmastopaneelin IPCC:n erittäin vakava raportti ilmaston kuumenemisen etenemisestä pakottaa kaikki maat ja ihmiset nopeaan ja vaikuttavaan toimintaan hiilidioksidipäästöjen leikkaamiseksi sekä elämälle vaarallisen lämpenemisen pysäyttämiseksi. Samaan kehotti painokkaasti Tasavallan presidentti Sauli Niinistö puheenvuorossaan Krakovan ilmastokokouksessa pari päivää sitten.
Ilmaston, merien ja luonnon – Maan – puolustus on samalla maanpuolustusta.
Hyvää 101. itsenäisyyspäivää ja Jumalan siunausta!
Jos kirkko olisi Kristuksen kirkko, niin tarvittaisiinko puolustusvoimia ja kenttäpappeja? Vt:n idea valtiosta oli se, että Herra suojelee kansaansa eikä kansa siten tarvitse armeijaa, ei aseita eikä hevosia, jotka olivat sen aikaisia tankkeja ja ohjuksia. Kun kansa halusi kuninkaan, se ajautui kuninkaan ohjattavaksi. Kuka Suomessa ohjaa? Se mitä kansa haluaa.
Mika Waltari oivalsi perusidean, mutta se ei toimi, kun valtaa käyttävät oman aikansa mannerheimit ja heidän lakeijansa. Jeesuksen seuraajan on pakko olla pasifisti. Aarne Pekuri on tästä hyvä esikuva. Hänet armeija teloitti. Siinä on paljon samaa kuin Jeesuksen teloittamisessa. Ja kirkko oli hiljaa?
https://www.aamulehti.fi/a/24045857
Itsenäisyyspäivänä on hyvä muistella Aarne Pekurisen rohkeutta. Ja kirkon olisi hyvä miettiä, mikä pitäisi olla sen tehtävä.
Waltariin liitety kasku..tosi tai ei -tarkoittaa sitä, että mahdollisesti tulevassa ydinasesodassa kuolevat kaikki, suuri osa pommeista ja ohjuksista ja loput säteilysairaauksiin ja koko maapallo muutuu muutenkin täysin elinkelvottomaksi. Siinä ei paljon pään suojaksi heitetty sadeviitta auta.
”Arndt Pekurisen rohkeus”: Pekurinen on aseistakieltäytyjien sankari ja esikuva, joka kieltäytyi ottamasta asetta. Useimmat muut aseistakieltäytyjät piileskelivät suomalaismetsissä ja osa heistä avasi tulen kun heidän, käpykaartilaisten, piilopaikkansa paljastuivat etsijöille. Jos kaikki suonalaiset miehet olisivat olleet samalla tavoin rohkeita, ei olisi ollut vuosikymmeniin itsenäisyytttä, jota juhlia. Suomalaiset olisivat hajallaan Siperiassa, ne ketkä olivat selvinneet leireiltä hengissä.
Onneksi suonalaisille – kuten myös Pekurisen äidille – useimmat suomalaiset olivat toisella tavalla rohkeita kuin Arndt: ottivat aseen ja puolustivat
maata, kotejaan ja perheitään hyökkääjää vastaan. Ei se ollut helppoa. Moni myös menehtyi. Kuolema ei ollut kuitenkaan turha. Saatiin juuri viettää 101. itsenäisyyspäivää.
Hyvää itsenäisyyspäivää minunkin puioestani,olen lähdössä esittämään päivään sopivia runoja
veteraanikansalaisille,joita paljolti saamme itsenäisyydestämme kiittää.
Tosi on se että olemme Natossa ilman 5.n artiklan allekirjoittamista. Tosi on myös se että Valtioneuvosto kriisin puhjetessa suuntaa Etelä Pohjanmaalle katsomaan tehtyjä päätöksiä. Tosi on myös kuljettajahalukkuuden lasku panssarihaupitseja ohjastamaan kun laitteen kestoikä kriisissä on lyhyt. Totta on myös se ettei rajamiinoilla ole merkitystä kun ja jos joku tänne haluaa tulla. Tosi on myös Venäjän vahvistamat ohjukset itärajalla jolloin 4,5 minuutin lentomatka Helsinkiin tai keskemmäs Suomea lamauttaa sähköverkkomme eikä Kuopiokaan ole turvassa.
Onko näin maanpuolustusasissa kyse kansalaisten valveutuneisuudesta vaiko poliitikkojemme intohimoista mitkä eivät kunnioita realiteetteja asiallisten suhteitten hoitamisessa suureen ja voimakkaaseen naapuriimme.
Se, että eritysesti nuorimpien ikäluokkien maanpuolustustahto on heikentynyt on kyllä huolen aihe. Olen aprikoinut , että olisikohan syynä sodanuhkan aktualisoituminen, juuri nuorethan joutuisivat sotaan, jos oikein huonosti kävisi.
Voi olla niinkin, että nuoret ovat realisteja ja näkevät paremmin tulevaisuuden uhkat kuin me vanhat.
Ilmastonmuutokseen liittyvä kansojenvaellus on vasta alussa. Olemme nähneet vasta pieniä aaltoja siitä, minkälaisia hyökyjä se tuo tullessaan.
Ehkä nuoret ymmärtävät, että perinteinen maanpuolustus vastaa huonosti tulevaisuuden haasteisiin.
Maanpuolustustahto? Se on aina vähän vaikea tietää mikä on kansan tahto.
Mutta Maanpuolustuskyky. Oman materialivirtalaskentani mukaan maanpuolustuskyky, se on laskenut.
Mikä ihmeen Aarne Pekuri? Hän oli nimeltään Ardnt Pekurinen.