Maanjäristys, joka särki koteja ja sydämeni

JP_blogi

JP Leppäluoto on tamperelainen rock-muusikko ja näyttelijä. Vuosi sitten hän vieraili Nepalissa ja tutustui Suomen Lähetysseuran työhön.

Tasan vuosi sitten, vapunpäivänä, laskeuduin takaisin koto-Suomeen. Takana oli kaksi viikkoa tutustumista Suomen Lähetysseuran työhön Nepalissa. Kyseessä oli ensimmäinen matkani kehitysmaahan, enkä ollut osannut odottaa, kuinka paljon matka muuttaisi minua.

Kun vuosi sitten saavuin Nepaliin, tuntui kuin olisin matkannut aikakoneella sata vuotta taaksepäin. Huomasin pyöriskelleeni vaaleanpunaisissa unelmissa, joissa kaikki ihmiset ovat samalla viivalla, samojen unelmien saavutettavissa, samalla vuosikymmenellä, samalla vuosisadalla. Meille kaikille on  kuitenkin näköjään jaettu ihan eri kortit, ja toiset selviävät surkeallakin kädellä, kun taas toisille ei riitä edes täyskäsi. Paikallisten kanssa jaetut yhteiset hetket tunnen edelleen sydämessäni ja toivon, että myös meistä jäi heille jotain henkistä rakennusainetta vastineeksi.

Nyt, katsoessani uutisia aikani Nepalissa tuntuu yhä epätodellisemmalta. Mille vuosisadalle maanjäristys on köyhän Nepalin suistanut? Mitä on tapahtunut Kathmandun pähkähullulta tuntuneelle liikenteelle? Ovatko tuhatvuotiset temppelit, joita ihailin, nyt tomuna? Entä pölyävät hiekkatiet ja kylät joihin ne johtivat? Ennen kaikkea: entä ihmiset ja hienolla mallilla olleet avustushankkeet?

Ennen Nepalin-matkaani olisin todennäköisesti suhtautunut asiaan olankohautuksella: sehän on maailman toisella laidalla, ei vaikuta elämääni. Nyt suru ja pelko vääntävät vatsaani. Silmissä vilisee iloisten ihmisten kasvoja ja keskusteluja, elämääni ja ajatusmaailmaani muokanneita kohtaamisia. Olette sydämessäni ja toivon parasta, vaikka toivo onkin nyt todella pieninä rippeinä.

On hienoa saada perspektiiviä, sillä tämä pallo on kuitenkin aika pieni ja kaikille yhteinen. Yritän olla antamatta toivottomuudelle tilaa. Samalla reissulla nimittäin näin, mitä nepalilaiset itse ja siellä toimivat järjestöt voivat saada aikaan. Tiedän, että samat avustustyöntekijät työskentelevät myös tässä tilanteessa. He eivät ole heittäneet toivoaan. Minunkaan ei siis pitäisi. Toivon myös, että te lukijat etsitte oman tapanne tukea hädässä olevia.

JP Leppäluoto

Ps. Itse näin, miten hyvää työtä Lähetysseura tekee, siksi tässä Lähetysseuran katastrofikeräyksen lahjoitustiedot.

– netissä: https://lahjoitus.mission.fi/make_donation_fi.php?product_code=39040176729&option_id=140

– tilille FI60 8179 9710 0312 86 kirjoita viestikenttään AUTA

-soittamalla numeroon 0600 11320 (puhelun hinta 20,28 e + pvm.)

-tekstiviestillä AUTA5 (5 e) tai AUTA10 (10 e) numeroon 16155

 

facekatastrofitytto

 

Kuvateksti:

JP Leppäluoto vieraili huhtikuussa 2014 Nepalissa tutustumassa Suomen Lähetysseuran työhön.

Hän tapasi esimerkiksi kuuron Mamatan.

 

Kuvat: Suomen Lähetysseura / Jenny Rostain

Edellinen artikkeli
Seuraava artikkeli
Missioblogi
Missioblogihttps://felm.suomenlahetysseura.fi/
Missioblogi on moniääninen blogi, josta voit lukea kuulumisia kirkosta ja lähetystyöstä eri puolilta maailmaa. Sen kirjoittajat ovat Suomen Lähetysseuran tai sen yhteistyökumppanien työntekijöitä, jotka tuovat terveisiä etelän kasvavista kirkoista, ilonaiheista, ongelmista ja teologisesta keskustelusta sekä uskon, toivon ja rakkauden työstä kehittyvissä maissa. Tuoreimman Missioblogin on kirjoittanut Suomen Lähetysseuran kansainvälisen työn johtaja Tero Norjanen.