Hetken kuluttua olemme lähdössä Maata näkyvissä festareille.
Nämä ovat Euroopan suurin vuotuinen nuorisotapahtuma reformaation aikana syntyneitten kirkkojen keskellä.
Vain katolisilla on huomattavasti isompia nuorten kokoontumisia.
Nuoret ovat odottaneet näitä Turussa pidettäviä festareita jo edellisten festareitten päättymisestä asti. Ne ovat vuoden huipputapaus.
Useinkin kreikankielistä Uutta testamenttia lukiessani luen sen takana olevaa seemiläistä taustaa. Toisinaan se aukeaa hepreana toisinaan arameana.
Teoria siitä ettei Jeesus muka olisi historiallinen kaatuu jo niin yksinkertaiseen tosiasiaan, että mikäli Jeesus ei olisi historiallinen, niin häntä vastaan opettavien juutalaisten olisi ollut älyttömän helppoa huomauttaa ettei koko Jeesusta olisi ollut olemassakaan. Mutta koska Jeesuksen historiallisuus oli vääjäämätön todellisuus, niin heidän oli toimittava toisin Jeesuksen opetusta halventaen.
Viittaat Paavaliin ikäänkuin Jeesuksen historiallisuuden vastakohtana. Etkö huomaa, että 1. Kor. 15 viittaa konkreettisiin ylösnousseen todistajiin. Näiden konkreettisten ihmisten todistus on mielekäs vain kun kyseessä on konkreettinen historiassa elänyt Jeesus. Paavalin asettaminen jonkinlaisen isoteerisen tiedon palvelukseen ei tee oikeutta hänen perusnäkemykselleen.
Samaten vielä noin sata vuotta j.Kr. eli ihmisiä jotka olivat olleet kosketuksissa niihin ihmisiin ja tapahtumiin joiden keskellä Jeesus eli. He elivät siinä tapahtumien jatkumossa missä historiallinen Jeesus oli elänyt.
Uuden testamentin midrashmaisuus ei ole Jeesuksen historiallisuutta vastaan sotiva ilmiö, vaan päinvastoin se kertoo siitä että tapahtumat ovat kuvattu oman aikansa ilmaisutapoja käyttäen. Ilmiöiden luonne peräti kerrontatapaa myöden soveltuu omaan aikaansa.
Myös Paavali oli juutalaisen perinteen piirissä juutalaisten oppineitten tyyliä käyttävä kirjanoppinut. Esim. Kuvaus kasteesta Punaisen meren yhteydessä hän seuraa oppi-isänsä Gamalielin isoisän Hillelin opetusta kasteesta. 1. Kor. 10:2.
Juutalaisen esitystavan esiintyminen Uudessa testamentissa ei suinkaan vähennä vaan päinvastoin lisää varmuutta esityksen historiallisuudesta. Kestomukset eivät ole irti ajastaan vaan niiden tapaukset elävät oman aikansa ytimessä.
1Kor15 viittaa juuri siihen näkemiseen, josta kirjoitin, ja josta myös Paavali kirjoittaa. Hän ei mitenkään erota omaa näkemistään muiden apostolien ja ”niiden 500:n” näystä, joihin omaa näkemistään vertaa. Verbi on horaoo – nähdä. Juuri näin Kristus ilmestyy. Tätä on näkemisen teologia, ja juuri tätä on näkeminen Kristuksessa.
Esoteriaa ei Kristuksen näkeminen ole. Mutta Kristuksessa eläminen merkitsee sen näkemistä, että Kristus on miehen pää. Tämän voi nähdä. Siis konkreettisesti nähdä.
Näettekö te?
Tuosta olen kyllä samaa mieltä Karin kanssa!
ystävällisesti Matti
Olen samaa mieltä tuosta Karin 19.10. klo 13.11 julkaistusta kommentista.
Sitä tarkoitin.
ystävällisesti Matti
Vielä sen verran, Onko täällä tälläkään hetkellä oikeastaan yhtään teologian tutkijaa?
Jos on, niin voisi ilmoittautua;)
ystävällisesti Matti
Matti tervehdys! En ilmoittaudu tutkijana (vielä!) vaan kurssikaverinasi. Kiitos myös sinulle antoisista keskusteluista kreikan kurssin yhteydessä. Toivottavasti voimme niitä vielä jatkaa. Luulenpa, että oikeat tutkijat viisaina pysyttelevät sivussa, mutta mielenkiinnolla seuraavat meidän diletanttien ajoin melko kiihkeitäkin debattejamme ja mielessään myhäilevät. Intoa ei meiltä ainakaan puutu!
Hei Kari ja muut,
Jep, Näin on. Hymyilkööt, ken hymyilee. On mukavaa tuottaa iloa ihmisille.
Hienoa oli Sinun kanssasi keskustella ja olla samaa ja eri mieltä. Keskustelumme
jatkuvat – tietenkin. En häpeä yhtään pyöriä täälläkään, vaikka pienessä maassa kyllä helposti leimautuu, jos pyörii jossain porukoissa.Toisaalta itsekin olen
laillasi monissa erilaisissa konteksteissa mukana, koska musta se on niin
tärkeää ja vielä hauskaakin. Kyllä mekin jotain osaamme ja vielä oikein hyvinkin!
Muuten, milloin se biisi ilmestyy, jossa minäkin seikkailen;)?
ystävällisesti Matti
Matti, biisi alkaa olla valmis. Sen nimeksi tulee Matti Taneli ja Uuden testamentin kreikan alkeet. Sävel mukailee Creedence Clearwater Revivalin kappaletta Travelin’ Band.
– Ehkä saan jatkaa ns. maallikkona em kommenttiani. Usko Jumalaan on olemassa kaikkialla , kaikkien kansojen ja kultturien keskuudessa. Kaikkialla Tellus planeetalla , hyvin alkukantaisten kansojenkin keskuudessa on havaittu käsitys … yhdestä Jumalasta , joka on ihmisen luoja ja isä. Käsitys Jumalasta jolle voi puhua ja joka odottaa ihmisen elävän Hänen tahtonsa mukaisesti.
Tämä luonnonkansojen keskuudessa elävä Jumala kuva muistuttaa suuresti sitä kristillistä jumala uskoa, jonka ilmauksena on ensimmäinen uskon kappale.
Hyvä Kari,
You are so great!
Well, I`m flyin´ ´cross the land, tryin` to get a hand
Playin` in a Peitsamo`s band,
Yeah!
ystävällisesti Matti
*kuolee nauruun* Kiitos. Noinhan se kutakuinkin menee. Olemme osittain eksyneet aiheesta, mutta tuo biisi vie meidät siihen sikäli takaisin, että Raamatun ja etenkin UT:n ainutlaatuisuus perustuu paljolti myös kahden erilaisen kulttuurillisen kontekstin kohtaamiseen. Tällä tarkoitan, että vaikka Paavali itseään ja hellenistisiä juuriaan korostetun alentuvasti vähättelee, jää hänen kirjeistään kuitenkin vaikutelma henkilöstä, joka suvereeniin tapaan käsittelee ja muovailee juutalaista traditiota ja Tooraa omiin kreikkalaisen kulttuuritaustansa inspiroimiin ideoihinsa sopiviksi. Tässä synkretismissä on nähdäkseni Paavalin kristologian ja koko Raamatun sanoman ymmärtämisen avain.
Itse painottaisin jatkuvuutta juutalaiseen traditioon. Kolmantena täytyy mainita roomalaisuus, koska Rooma oli tuolloin ”koko maailma” ja vaati vastaavaa auktoriteettia, mihin kristinusko hämmästyttävällä uhmakkuudella vastasi.
Niinhän vain rock-musiikkikin syntyi, kun R&B, kantri ja valkoinen musiikki kohtasivat.
Juuri näin.
Teologia on soveltava tieteenala, samoin kuin lääketiede, oikeustiede ja kasvatustiede. Näillä kaikilla on perinteisesti sijansa yliopistossa, vaikka niillä on myös arvopohjaisia tavoitteita. Lääketiedettä harjotetaan ihmisten terveydentilan edistämiseksi ja sairauksien parantamiseksi, oikeustiedettä oikeusturvan ja laillisen elämänmenon edistämiseksi, kasvatustiedettä lasten ja nuorten kasvattamiseen tasapainoisiksi ihmisiksi ja kunnon kansalaisiksi, jotka voivat kehittää luontaisia kykyjään mahdollisimman pitkälle. Eikö siis vastaavasti teologian tehtäväksi voitaisi asettaa uskonelämän edistäminen. Eihän edelläkuvatun tavoitteellisuden katsota alentavan lääketieteen, oikeustieteen tai kasvatustieteenkään tieteellistä arvoa.
Ylläoleva on hyvin perusteltu näkemys. Ongelmaksi jää kuitenkin teologian ja uskontotieteen suhde. Millä oikeudella asetamme kristinuskon tutkimuksen keskiöön ja etusijalle suhteessa muihin uskontoihin? Tähän vastataksemme meidän täytyy ensin tavoittaa kristinuskon ainutlaatuinen ydin. Tätä olen omissa kannanotoissani yrittänyt tuoda esiin teologian arvovallallan palauttamiseksi juuri kristillistä uskoa ja dogmia tutkivana tieteenä.
Voisikohan John Hickin viimeiset tutkimukset auttaa jotenkin tuossa uskontotieteen ja teologian demarkaatiokysymyksessä sekä kristinuskon ainutlaatuisuuden eksplikoinnissa?
Toisaalta Hick etsi jotain vähän muuta, so. uskonnoissa olevaa yhteistä ydintä tms.
ystävällisesti Matti
– Mr. Savelat,…. ehdotan, että syvällisemmän moraalikäsityksen ymmertämiseksi lukisitte Pyhää Raamattua ja sen eri kirjoja täydentäviää hengellistä kirjallisuutta eri vuosi sadoilta.
Yrjö Sahraman kommentissa oli mielestäni selkokilellä sanottu suuntaa , tunnustuksettoman teollogisen tutkimusen ohjaamiseksi.
Päätänkin omalta osaltani tämän keskustelun tähän.
Päivisille: Eiköhän Ev.lut. kirkossa jo olla vähintään kohtuullisen tarkasti tutkittu Raamattua ja päädytty siihen, ettei kristinusko anna mitään erityisosaamista moraalin saralla.
Jos teillä on jotain ihan konkreettista nostaa esille, niin älkää vain viitatko Raamatuun, vaan kertokaa omista löydöksistänne jotka tyrmäävät Ev.lut. kirkon kannan.