Jouduin mahdottoman asian eteen, kun Biskajalla piti kiivetä laivan mastoon. Pelkään korkeita paikkoja tai ainakin silloin pelkäsin, mutta en voinut sanoa sitä, kunnia esti. Jälkeenpäin olen miettinyt miten nuoret miehet kestivät rintamalla. Pelkäsivät, mutta eivät paenneet. Asia oli niin iso. Miksi muuten aina puhutaan, että he olivat kakskymppisiä poikia, oli kai silloinkin myös aikuisia miehiä. Löysivätkö he hommia töpinästä?
Raamattu on alkanut puhua minulle viime aikoina mahdottomuuksista, jotka olivat kuitenkin mahdollisia. Lapsettomuus oli silloin yksi kipupiste. Miksi se oli niin tärkeää saada lapsi ja esikoisena mielellään poika? Kävisikö selitykseksi hyvinvointivaltion puute? Jokainen tarvitsi vanhuuden huoltajaa ja huoltaja oli parasta olla omasta perheestä. Vai oli omaisuuden periminen niin tärkeää, ettei omaisuus mennyt vieraalle eli palvelusväelle. Vai oliko vieläkin tärkämpi syy? Pariskunta paratiisissa sai lupauksen, että syntyy henkilö, joka vapauttaa synnistä. Niinpä Eeva Biblian mukaan sanoi seuraavaa, kun oli synnyttänyt esikoisensa, poikalapsen.
1. Moseksen Kirja 4
1. Ja Adam tunsi emäntänsä Hevan, ja hän tuli raskaaksi, ja synnytti Kainin, ja sanoi: minulla on mies Herra.
Olisiko tämä syy, miksi lapsettomuus oli paha. Lapseton pari joutui toteamaan, ettei ainakaan meidän perheessämme tapahtunut tuon lupauksen täyttyminen. Jumala näytti voimansa erityisesti kolme kertaa tässä asiassa. Hän antoi lupauksen Abramille pojasta. Abraham uskoi ja toivoi, mutta lupauksen viipyessä alettiin avittamaan Herraa. Sakaria ja Elisabet saivat lapsen enkelin ilmoituksen perusteella ja Sakaria sai olla mykkänä epäilyksensä tähden. Iisakin ja Jeesuksen sntyässä on molemmissa mahdottomuuksien mahdollisuus, mutta eri tavalla. Iisak syntyi tilanteeseen, jossa syntyminen ei pitänyt enää olla mahdollista. Jeesus syntyi tilanteeseen, jossa sen ei pitänyt olla vielä mahdollista.
Jos seuraa ”hengellisiä” keskustelupalstoja, niin voimme havaita monta asiaa, jotka tekevät pelastuksen mahdottomaksi. Joku ajattelee, että kastamattomuus estää pelastuksen. Toinen ajattelee, että lapsena suoritettu kaste on se pelastava, mutta uskovien kaste ja varsinkin toiseen kertaan kastaminen estää pelastumisen, kolmas ajattelee, että uskovien upotuskasteen puuttuminen estää pelastuksen. Ehtoollisesta on moniakin ajatuksia. Jos asettuu ehtoollisvieraaksi kenen kanssa tahansa, vaarantaa pelstuksensa. Jos nauttii väärillä rukouksilla siunatun ehtoollisen, se vaarantaa pelastuksen. Jos toimittaja ja jotenkin väärä henkilö, se vaarantaa pelastuksen. Kirkkoon kuuluminen tai kuulumattomuus näkökulmasta riippuen, vaarantaa pelastuksen.
Sovittelevat keskustelijat ovat allianssi-ihmisiä ja vaarantavat pelastuksensa, koska totuus pitää sanoa aina niinkuin se on. Jos joku loukkaantuu, se on hänen syntinsä. Tunteeton usko on aina totuuden paras puolustaja. Mutta Paavali sanoo, että rakkauden puute vie pohjan kaikelta toiminnalta.
Mikä on siis mahdottomien mahdollisuus? Se on Jumalan armo ja rakkaus. Jotka Isä on vetänyt Poikansa luo ja Poika ottanut huolehtiakseen, he kaikki pelastuvat olipa kuinka monta mahdottomuutta tahansa. Opetuslapset kysyivät Jeesukselta: Kuka sitten voi pelastua? Jeesus vastasi: Ihmiselle se on mahdotonta, mutta Jumalalle se on mahdollista, vapaa muistelu. Siinä on meidän kaikkien mahdottomien mahdollisuus Isän vetämänä tulla Jeesuksen luo ja löydämme Hänessä pelastavan armon
Yksi täydennys on heti laitettava. Ei meno Jeesuksen luokse ole niinkuin elokuvan koekuvauksiin, että kukahan meistä valitaan, vaan se on herätys ja syntien paino, joka auttaa löytämään Jeesuksen.