Maria – Ikuinen neitsyt

IMG_0204 Joulukuusi 2006 03 25 Kuvassa joulukuusi Limbessä Kamerunissa Autuaan neitsyen Marian päivänä 25.3.2006

Neljäs adventtisunnuntai on Maria -päivä. Jumalan äiti on odottanut lasta ja synnytys on lähellä. Joulu on Jeesuksen syntymän juhla. Vähää ennen ajattelemme hänen äitiään.

Luterilaisen tunnustuksen mukaan

1) Maria oli neitsyt ennen Jeesuksen syntymää.

2) Maria oli neitsyt synnyttämisen tapahtumassa. Hän ei menettänyt neitsyytensä merkkejä synnytyksen aikana.

3) Maria on neitsyt myös synnyttämisen jälkeen. Hän on ikuinen neitsyt.

Neljäs adventtisunnuntai yhdistää Marian päivän ja joulun. Ajattelemme inkarnaation suurta salaisuutta: Jumala otti ihmisyyden omaan olemukseensa Jeesuksessa. Jeesus on Jumala ja ihminen yhdessä persoonassa. Oikea oppi Mariasta eli mariologia on oikeata oppia Kristuksesta eli kristologiaa.

Tässä kirkkomme pitäytyy johdonmukaisesti yhteisen kirkon vanhaan perintöön. Tällä on valtava merkitys ekumeenisessa yhteistyössä. Olemme samassa joukossa kaikkien vanhan kirkon perinteeseen pitäytyvien kirkkojen kanssa.

    • Puheet Jeesuksen sisarista ja veljistä tarkoittivat tuon ajan kielenkäytössä esim. serkkuja tai muita sukulaisia. Jos Jeesuksella olisi ollut sisaruksia, miksi hän silloin olisi pyytänyt Johannesta pitämään huolta äidistään Mariasta? (”Kun Jeesus näki, että hänen äitinsä ja rakkain opetuslapsensa seisoivat siinä, hän sanoi äidilleen: ”Nainen, tämä on poikasi!”. Sitten hän sanoi opetuslapselle: ”Tämä on äitisi!” Siitä hetkestä lähtien opetuslapsi piti huolta Jeesuksen äidistä.” Joh 19:26-27)

  1. Tarkoittanet: Voi tarkoittaa, että veljet ja sisaret merkitsivät serkkuja. Mutta samaa ilmaisua olisi käytetty, jos oikeasti oli kyse sisarista ja veljistä. Tiedän, että kirkon oppi on Marian ainainen neitsyys, mutta lienee niin, että Raamatusta ei löydy yhtään sellaista kohtaa, joka tätä ajattelua suoraan tukisi saati sitten edellyttäisi. Tuo ristin äärellä käyty keskustelu voidaan tulkita toki noin, mutta myös muita tulkintamahdollisuuksia on. Joka tapauksessa Matteuksen evankeliumin kirjoittaja oletti, että Joosef ja Maria elivät Jeesuksen syntymän jälkeen normaalia avioelämää.

  2. Vanhin perinne on että Jaakob ja muut Jeesuksen veljinä ja sisarina mainitut ovat Joosefin lapsia edellisestä avioliitosta. Jaakob Vanhurskas oli jopa vanhempi kuin neitsyt Maria.

    Länsimailla syntyi sitten toinen perinne jonka mukaan nämä veljet ja sisaret olivat Jeesuksen serkkuja. Tätä länsimaista perinnettä seurasi myös Luther.

    • Miten arvioit näitä perinteitä Raamatun tekstiin verraten? Millaista Jumalan sanaa ne sinulle ovat? Kumpaa uskot, jos ristiriitoja syntyy?

    • Onko Uuden testamentin ’neitsyt’ sitten merkitykseltään yksiselitteinen? Olen kuullut sanottavan, että se vastaa suomen ’neitiä’.

    • Juutalaisessa yhteisössä nuori naimaton nainen ja neitsyt olivat sama asia. Lapset kihlattiin varhain. Kihlaus oli virallinen avioliittoon vihkiminen, siis oikeudellinen toimi. Se katsottiin päteväksi mikäli morsian ei ollut nuorempi kuin kolmivuotias. Jos joku kihlattu oli sukupuoliyhteydessä jonkun muun kanssa, niin silloin tuo oli todellinen aviorikos.

      Aviollinen yhteiselämä sitten alkoi huomattavasti myöhemmin. Siihen yhteyteen kuului juhliminen, häät.

      Verrattakoon itämaiseen ympäristöön toiselta ajalta. Muhammedin lempivaimo Aisha kihlattiin noin kuusivuotiaana ja heidän yhteiselämänsä alkoi noin yhdeksänvuotiaana.

    • Marian asema yhteisössään on ilmaistu kertomalla hänen olleen Joosefille kihlattu. Luukkaan evankeliumin alkuluvussa Mariasta käytetään sanaa ’neitsyt’ enkelin ilmoitusta kuvaavassa katkelmassa.

    • Koska Maria oli kihlattu, niin tämän juridisen avioliiton takia hänen piti mennä henkikirjoitukseen miehensä mukana. Koska kihlaus oli virallinen avioliitto lain edessä, niin hänen siis piti kirjautua miehensä mukana, vaikka heidän yhteenmenoaan ei vielä ollut täytäntöönpantu.

    • Ajattelen, että evankeliumeiden kuvaukset Mariasta eivät niinkään korosta Marian erityisyyttä vaan Jeesuksen historiallista inhimillisyyttä. Hän syntyi keskelle sekä perinteistä juutalaista että miehittävää roomalaista yhteiskuntaa säädöksineen ja arvoineen.

    • Raamatussa on Joosefin pidättäytymisestä vain tämän verran: ”Hän ei kuitenkaan koskenut vaimoonsa ennen kuin tämä oli synnyttänyt pojan.” Minusta oppi Marian ikuisesta neitsyydestä ja siihen liittyen Joosefin etäisyydestä loukkaavat kummankin Luojan luomaa ihmisyyttä.

    • Matias,mikäli ’veli’ ja ’sisar’ olisivat Jeesuksen yhteydessä olleet vain yleisilmaisuja sosiaalisile suhteille, ei olisi ollut mitään syytä manita veljiä eriksen nimillä ja vedota sisarten läsnäoloona ’parissamme’:
      ” Eikö tämä ole se rakentajan poika? Eikö hänen äitinsä ole nimeltään Maria ja hänen veljensä Jaakob ja Joosef ja Simon ja Juudas? 56. Ja eivätkö hänen sisarensa ole kaikki meidän parissamme? Mistä sitten hänellä on tämä kaikki?”

    • Hyvä Pekka K,

      On kaksi rinnakkaista ja yhtä arvokasta lähdettä: Kirkon Traditio ja kirjoitettu Traditio eli Raamatuksi kutsuttu kirjakokoelma. Kirkon elämä perustuu molempiin. Eihän esim. uskontunnustuksia ole kirjattu Raamattuun, sen enempää kuin monia muitakaan yksityiskohtia, lähtien vaikkapa kasteen suorittamistavasta jne.

      On äärimmäisen tärkeää huomata, että Raamattukin on osa Traditiota, jonka yhtenäinen Kirkko on aikanaan hyväksynyt.

  3. Kirkon traditio on arvokas. Myönnän. Mutta samalla joudun tunnustamaan, että kirkon traditio ei ole läheskään yhtenäinen. Se on eri puolilla ja eri aikoina ajautunut eri suuntiin. Siksi Raamatun ja kirkon tradition asettaminen rinnakkain samaan asemaan on minusta ongelmallista. Kirkon uskontunnustukset eivät ole Raamatusta, mutta lienee niin, että jokainen kohta niissä on selkeästi perusteltavissa sillä, mitä Raamatussa on. Kasteen suorittamistavassa on monia traditioita ja käytäntöjä eri puolilla. Ja kuitenkin uskon ja ymmärrän niin, että niissä kaikissa toteutuu Vapahtajamme käsky.
    Raamatun ymmärrän sillä tavalla muusta traditiosta poikkeavaksi, että se ei täydenny, vaan se on lopullinen ilmoitus, jossa meille on ilmoitettu kaikki, mitä pelastukseemme tarvitaan.
    Kirkon historia taas osoittaa, että sen aikana on monet kerrat ajauduttu sivuun, ja sitten on tehty parannusta ja palattu takaisin.

    • Hyvä Pekka K,

      Aikanaan on pidetty seitsemän (7) ekumeenista eli yleistä, kaikkia kirkkoja koskevaa kirkolliskokousta. Viimeisin pidettiin Nikeassa vuonna 787.

      Valitettavasti erilaiset ortodoksisesta uskosta eronneet ryhmät, esim. ”roomalaiskatolinen kirkko”, ovat näiden jälkeen luoneet omia oppejaan. Käsittääkseni kuitenkin myös Suomen ev.lut. yhteisö hyväksyy näiden seitsemän kirkolliskokouksen päätökset.

      Raamattu on osa Traditiota, koska se on yhdessä hyväksytty kirjakokoelma. Sitä ei kuitenkaan millään perusteella voi nostaa Traditota ylempään asemaan, koska juuri tuon Tradition varassa senkin sisältö on hyväksytty.

      http://www.ortodoksi.net/index.php/Ekumeeniset_kirkolliskokoukset

    • Salme

      Tämä on suhteellisen tavallista maassamme.

      Kerran tein saarnan niin että annoin seurakuntalaisten päätellä minkä kirkon oppeja: katolisen, anglikaanien, ortodoksien vaiko luterilaisten tekstejä olivat eräät Mariaa oppina kuvaavat tekstit. Olin poistanut sanat ikoni, Luther tai muuta vastaavia, tarvittaissa vaihtanut toiseen samaa merkitsevään sanaan niin ettei tunnustus välittömästi paljastu.

      Hyvin mielenkiintoista oli että useimmat luterilaiset tekstit arvattiin joko katolisiksi tai anglikaanisiksi teksteiksi. Toinen yllättävä piirre oli että kaikki ortodoksisen kirkon arkkipiispa Paavalin tekstit oli ymmärretty luterilaisiksi.

      Tein tämän osoittaakseni että kun liikutaan virallisen opin tasolla, niin perinteisten kirkkokuntien opit ovat hyvin lähellä toisiaan.

    • ”Toinen yllättävä piirre oli että kaikki ortodoksisen kirkon arkkipiispa Paavalin tekstit oli ymmärretty luterilaisiksi.”

      Tämä on hieno esimerkki siitä, että ev.lut. yhteisö ei ole opillisesti kovin kaukana ortodoksiasta. Joissakin käytännön kysymyksissä ero on suurempi.

  4. Kuten Pekka Kiviranta tuossa aluksi toi esille, Raamattu todellakin puhuu Jeesuksen veljistä. Oikeastaan velipuolista, sanotaanhan Joosefin biologisesta isyydestä ”Hän oli — näin luultiin — Joosefin poika.Lu3:23)

    Matteuksen evankeliumin 13.luvussa mainitaan Jeesuksen veljiä jopa nimeltä. Näin meille kerrotaan: ”Eikö hän ole se rakennusmiehen poika? Eikö hänen äitinsä nimi ole Maria, ja ovathan Jaakob, Joosef, Simon ja Juudas hänen veljiään?”(Mat13:55)
    Seuraava jae osoittaa, että Marialla oli myös tyttäriä: ”Hänen sisarensakin asuvat kaikki täällä missä mekin.”(jae56)

    Nainen, joka on synnyttänyt ainakin kaksi tytärtä ja ainakin kaksi poikaa ei ole neitsyt. Ja miksi Marian olisi Jeesuksen synnyttämisen jälkeen täytynyt sellaisena pysyä? Mikä Raamatussa sellaisen syyn antaisi?

    On myös muita Raamatun lausuntoja, jotka ovat ongelmallisia Marian ikuiselle koskemattomuudelle. Raamattu mainitsee Marian ja Joosefin sukupuolielämästä seuraavaa ”Hän ei kuitenkaan koskenut vaimoonsa ennen kuin tämä oli synnyttänyt pojan. Joosef antoi pojalle nimen Jeesus.”(Mat1:25) Varsin erikoinen lausunto, ellei sukupuolielämää pariskunnalla olisi myöhemmin.ollut.

    Nimitystä esikoinen käytetään niin Raamatussa kuin muutoinkin perheen vanhimmasta lapsesta. Ainoasta lapsesta sellainen ilmaus on hyvin kummallinen. Näin Marian esikoisesta Raamattu: ”Hän synnytti pojan, esikoisensa.”(Lu2:7)

    Marian neitsytkultti syntyi mitä ilmeisimmin 300-luvulla, Hieronymoksen toimi essa huomattavana oppi-isänä.

    Koska edellä olevat ja monet muut raamatunjakeet ovat ristiriidassa Marian ikuisen neitsyyden kanssa, asiaa on yritetty selittää juuri niillä tavoin kuin tässäkin keskustelussa on tuotu esille.

    Ensimmäinen on se, että kreikan veli-sanalla ”adelphos” on muita myös Raamatun kannalta täysin marginaalisia merkityksiä. Serkuista sitten käytetään käytetään aivan eri sanaa anepsios (ks esimKol4:10)

    Kun Raamattu puhuu Jeesuksen sisarista, se on vielä tylympää opetukselle Marian elämän loppuun asti jatkuneesta koskemattomuudesta. Kreikkalainen sana, jota tässä käytetään on ”adelphē”. Ainakaan Strongin sanakirja ei löydä sanalle mitään muuta merkityksiä kuin lihallinen ja hengellinen sisar. Tästä kreikkalaisesta ilmauksesta ei liene siis edes teoriassa mahdollista tehdä muuta sukulaista kuin siskotyttöä.

    Teoria siitä, että Jeesuksen veljet olisivat olleet Joosefin aiemmasta suhteesta on sitten jo sen verran kaukana Raamatun kertomasta, ettei siihen liene tarvetta puuttua. Toki sekin olisi ristiriidassa erään Jeesuksen asemaan nähden(2.Sam7:12,13)

    • Korjaus: Maria on siis Raamatun tekstin mukaan synnyttänyt Jeesuksen ohella ainakin kuusi lasta, neljä poikaa ja kaksi tytärtä.

    • Rauli

      1) Juutalaisuudessa sanat veli ja sisar ovat ensisijaisesti sosiologisia käsitteitä, samassa katraassa kasvaneita.
      Näin ollen puheet Jeesuksen veljistä ja sisarista eivät millään tavalla ole ristiriidassa sen perinteen kanssa että Maria on ikuinen neitsyt.

      2) Tuo tulkintasi Matt. 1:25 missä vedetään vastakohtainen logiikka että aikaisemman neitsyyden jälkeen vallitsi vastakohta eli että hän sen jälkeen synnytti lapsia, on esitetty itseään kristillisinä pitävien keskuudessa vasta 1700 -luvulla.

      Teksti itsessään ei kerro yhtään sen enempää kuin että Maria oli Jeesuksen synnyttäessään neitsyt. Tämä on sen lauseen merkitys, missä suljetaan pois se vaihtoehto että Jeesus olisi Joosefin poika.

      3) Perinne siitä että Maria on ikuinen neitsyt ja että hän säilytti neitsyytensä Jeesuksen synnyttäessään, on esiintynyt kirjallisuudessa jo paljon ennen mainitsemaasi kolmesataalukua.

      4) Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että kirkon vanhan perinteen ja Raamatun välillä ei ole pienintäkään ristiriitaa, vaan päinvastoin vanha perinne mitä suurimmassa määrin selventää sitä mitä Raamattu sanoo Jeesuksesta ja hänen äidistään.

  5. Jari Haukka kysyin mielenkiintoisesti: ”Jos Jeesuksella olisi ollut sisaruksia, miksi hän silloin olisi pyytänyt Johannesta pitämään huolta äidistään Mariasta?”

    Vastaus tähänkin löytyy Raamatusta: ”Veljetkään eivät näet uskoneet häneen.”(Joh7:5)

    Yhdenkään Jeesuksen lihallisen veljen ei kerrota olleen paikalla, kun Vapahtajamme antoi tehtävämääräyksen Johannekselle. Jeesus katsoi siis hengellisen suhteen lihallista tärkeämmäksi, tuossakin tilanteessa.

    • Rauli

      Otettava huomioon että tuo Johanneksen mainitsema epäusko kuvaa tilannetta, missä lapsikatraan vanhemmat kasvatit eivät vielä olleet ymmärtäneet sitä, kuka Jeesus oli. Usko syntyi vasta myöhemmin. Jopa niin suuressa määrin että Jaakob Vanhurskaasta tuli Pietarin jälkeen Jerusalemin seurakunnan johtaja, asema jota toisaalla kreikkalaisessa ympäristössä alettiin nimittämään piispaksi, ”paimen” = ”episkopos” —> piispa.

      Jaakobin hurskaudesta kerrotaan että hän osallistui Jerusalemin temppelin liturgiaan niin säännöllisesti että hänen polviensa sanottiin tulleen kuin kamelin jalat, koska hän kumartui polvilleen niin usein.

      Vanha perinne kertoo myös että muuan ortodoksinen liturgia on lyhennelmä Jaakob Vanhurskaan liturgiasta. Tämä perinne liittyy elävästi vanhaan juutalaiseen liturgian rakastamiseen.

  6. Vain kohta 1. on Raamatusta. Neitsyt todella tuli raskaaksi, eli tapahtui sikiäminen Pyhän Hengen voimasta.
    Siihen ihmeet loppuivat, mitä Jeesuksen syntymään tulee, syntymään ihmiseksi.

    2) Maria oli neitsyt synnyttämisen tapahtumassa. Hän ei menettänyt neitsyytensä merkkejä synnytyksen aikana.

    3) Maria on neitsyt myös synnyttämisen jälkeen. Hän on ikuinen neitsyt.

    Nämä kaksi kohtaa ovat keksittyjä.
    Koska niitä ei ole Raamatussa.
    Koska Jeesuksen ihmisyys oli täydellinen, niin Mariakin oli ihminen, täydellinen ihminen, koko elämänsä ajan, niinkuin oli Jeesuskin.

    Jeesus nousi ihmisen ruumiissa kuolleista ja Hän nousi Isä luo Taivaaseen, mutta ei ruumiissa, koska Hän syntyi ihmiseksi, mikä osa ei edes Jeesuksessa perinyt ikuisuutta.

    Maria ei ole vielä taivaassa, niinkuin ei kukaan ihminen, ei lihassa eikä ilman lihaa.

    Kaikki tämä löytyy Raamatusta ja koko Raamattu on harmoniassa tämän kanssa.
    Marian ”restaurointi” epäinhimilliseen tilaan on opetusta ulkopuolelta Kirjoitusten.

    • Reijo

      1) Logiikkasi ei ole paikallaan. Väität: ”Nämä kaksi kohtaa ovat keksittyjä. Koska niitä ei ole Raamatussa.” Tämän logiikka on sama kuin jos väittäisin ettet sinä Reijo ole koskaan matkustanut bussissa, koska sitä ei ole mainittu Raamatussa.

      Väitteesi kaatuu siis virheelliseen logiikkaan.

      2) Täydellisen ihmisyyden Jeesus on saanut Marialta.

      3) Väitteesi siitä että Jeesus nousi taivaaseen ilman ruumista on epäraamatullinen.

      Luukas kertoo Jeesuksesta ylösnousemuksen jälkeen:

      Luukkaan evankeliumi:

      24:39 Katsokaa minun käsiäni ja jalkojani ja nähkää, että minä itse tässä olen. Kosketelkaa minua ja katsokaa, sillä ei hengellä ole lihaa eikä luita, niinkuin te näette minulla olevan.”

      Kun Jeesus tämän jälkeen nousi taivaaseen niin ei hän jättänyt ruumistaan maahan lojumaan vaan nousi taivaaseen ruumiineen.

      Hän on tulevava takaisin samanlaisena kuin hän nousi kuolleista, ruumiillisena.

      Taivaassakin hän on Isän oikealla puolella Jumala ja ihminen, kokonaisena yhtenä persoonana sieluineen ja ruumiineen.

      Uskontunnustus ruumiin ylösnousemuksesta koskee myös Jeesusta kun hän on jo ennen meitä on noussut taivaan kirkkauteen.

      4) Väitteesi ettei Maria vielä ole taivaassa on aika lailla syrjivä. Ristin ryövärille Jeesus lupasi: ”Tänä päivänä sinä olet minun kanssani paratiisissa”, mutta hänen äidiltään sinä olet kieltämässä juhlapaikkaa taivaan pidoissa. Vaikka Jeesuksella on kaikki valta taivaassa ja maan päällä, niin hänen äidiltään sinä olet kieltämässä lupaa osallistua näihin uudistuneen paratiisin juhliin.

      5) Niinpä Reijo mielestäni kirkon vanha perinne on täysin tasapainossa Raamatun kanssa, mutta sinun julistuksesi sisältää ison määrän raamatunvastaisia oppeja.

Matias Roto
Matias Rotohttp://www.roto.nu
Eläkkeellä oleva rovasti. Entinen Kamerunin lähetti. Vuoden somerolainen 2012. Kepun Varsinais-Suomen piirin kirkollisasiain toimikunnan puheenjohtaja. Puoliso prinsessa Colette on Someron seurakunnan kirkkovaltuutettu. Fb Tauno Matias Roto Puh 040 - 356 06 25